Mitä asioita 80-luvulla oli huonosti?

Vierailija kirjoitti:

Talvet oli oikeasti jäätäviä, ihan tavallista miinus 10-30 astetta

Tämä yhdistettynä talvivaatteitten huonoon laatuun!

Goretexiä, merinovillaa, tämänpäivän loistavia toppatakkeja, sen laatuisia vedenpitäviä talvikenkiä kuin nyt, mitään noista ei ollut edes olemassa. Siihen päälle tupeeratut tukat joita ei voinut tietenkään laittaa pipoon litistymään, sekä muutenkin nuorisomuoti jossa lähes kaikki lämmin oli muka typerän näköistä, niin nuoriso kulki aivan jäätävän huonoissa vaatteissa. Siis aivan todella huonoissa. Ja aina ILMAN PIPOA koska pipo oli nolo. 

Perus talvivaatetus pakkasella oli mulla vuorittomat ohutpohjaiset saapikkaat ja niissä puuvillasukat (merinosukkia ei ollut eikä paksut villasukat ois mahtuneet), farkut, lyhyt toppatakki joka kääritty vyötärölle jotta koko perse näkyi, alla mahdollisesti college tai puuvillainen neule, eikä päässä missään nimessä pipoa, kädessä jotkut sormikkaat.

Yya-sopimus.

Nykyaikaan verrattuna kaikki oli paremmin. Ei pelkästään se, että olin itse nuorempi, eläisin tämänkin ikäisenä mieluummin ajassa ennen kännyköitä, nettiä ym. roskaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talvet oli oikeasti jäätäviä, ihan tavallista miinus 10-30 astetta

Tämä yhdistettynä talvivaatteitten huonoon laatuun!

Goretexiä, merinovillaa, tämänpäivän loistavia toppatakkeja, sen laatuisia vedenpitäviä talvikenkiä kuin nyt, mitään noista ei ollut edes olemassa. Siihen päälle tupeeratut tukat joita ei voinut tietenkään laittaa pipoon litistymään, sekä muutenkin nuorisomuoti jossa lähes kaikki lämmin oli muka typerän näköistä, niin nuoriso kulki aivan jäätävän huonoissa vaatteissa. Siis aivan todella huonoissa. Ja aina ILMAN PIPOA koska pipo oli nolo. 

Perus talvivaatetus pakkasella oli mulla vuorittomat ohutpohjaiset saapikkaat ja niissä puuvillasukat (merinosukkia ei ollut eikä paksut villasukat ois mahtuneet), farkut, lyhyt toppatakki joka kääritty vyötärölle jotta koko perse näkyi, alla mahdollisesti college tai puuvillainen neule, eikä päässä missään nimessä pipoa, kädessä jotkut sormikkaat.

Villaa kyllä käytettiin ennen enemmän, nyt on kaikenmaailman p*skaa muovisekoite-roskakangasta, joka nukkaantuukin heti. 

Saa oikein metsästää huolella mistä löytää 100% luonnonmatskua.

Ennen tietyt hyvätkin kaupunginosat oli täynnä itsensäpaljastajia, niille lapsena oikeen naureskeltiin. Onneksi eivät ole enää yleisiä.

Masennuksesta oli turha valittaa, kun vastaus oli tyyliin "Mikä masennus, nyt otat kuule itteäs niskasta kiinni ja lopetat ton vouhotuksen ja laiskottelun!" Parempi hoitokeino oli hakea pitkäripaisesta pari kossua ja toikkaroida perskännissä pitkin kyliä riitaa haastamassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Talvet oli oikeasti jäätäviä, ihan tavallista miinus 10-30 astetta

Tämä yhdistettynä talvivaatteitten huonoon laatuun!

Goretexiä, merinovillaa, tämänpäivän loistavia toppatakkeja, sen laatuisia vedenpitäviä talvikenkiä kuin nyt, mitään noista ei ollut edes olemassa. Siihen päälle tupeeratut tukat joita ei voinut tietenkään laittaa pipoon litistymään, sekä muutenkin nuorisomuoti jossa lähes kaikki lämmin oli muka typerän näköistä, niin nuoriso kulki aivan jäätävän huonoissa vaatteissa. Siis aivan todella huonoissa. Ja aina ILMAN PIPOA koska pipo oli nolo. 

Perus talvivaatetus pakkasella oli mulla vuorittomat ohutpohjaiset saapikkaat ja niissä puuvillasukat (merinosukkia ei ollut eikä paksut villasukat ois mahtuneet), farkut, lyhyt toppatakki joka kääritty vyötärölle jotta koko perse näkyi, alla mahdollisesti college tai puuvillainen neule, eikä päässä missään nimessä pipoa, kädessä jotkut sormikkaat.

Villaa kyllä käytettiin ennen enemmän, nyt on kaikenmaailman p*skaa muovisekoite-roskakangasta, joka nukkaantuukin heti. 

Saa oikein metsästää huolella mistä löytää 100% luonnonmatskua.

Minäkin pukeudun mieluummin villaan kuin muoviin, vaikka muovissa kuinka olisi ilmaa täytteenä. Kovilla pakkasilla vedän päälle kirpparilta löytämäni vanhan lammasturkin. Ei palella.

Annoin tekoälyn lukea tämän ketjun ja tehdä faktantarkistuksen sen sisältämiin väitteisiin. 

Tässä sen antia: 

“Pankkiautomaatteja ei ollut kasarin alkupuolella.” Jos kirjoittaja tarkoittaa koko Suomea, tämä ei pidä paikkaansa. Suomen ensimmäinen seteliautomaatti tuli jo 1971. Varsinainen suuri leviäminen tapahtui kyllä juuri 1980-luvulla, ja automaatit olivat pankkiryhmäkohtaisia, joten jonkun omalla paikkakunnalla niitä ei välttämättä vielä ollut. Tässä muistikuva voi siis olla täysin aito, mutta siitä on vedetty liian suuri yleistys.

“Kaikilla oli töitä.” Tämä on juuri sellaista nostalgian tuottamaa kasarifiltteriä. Työllisyystilanne oli etenkin vuosikymmenen lopulla hyvä, mutta eivät todellakaan “kaikki” olleet töissä. Tilastokeskuksen luvuissa työttömyysaste oli esimerkiksi 4,7 % vuonna 1980, 5,0 % vuonna 1985 ja 3,1 % vuonna 1989. Eli ero 90-luvun lamaan oli valtava, mutta työttömyyttä oli koko ajan. 

Ketjussa esiintyvä ajatus, että 80-luvulla “nainen ei voinut olla presidentti”, on väärä, jos se ymmärretään lain tai ehdokkuuden kannalta. Helvi Sipilä oli presidenttiehdokkaana jo vuonna 1982, ensimmäisenä naisena Suomessa. Se, ettei naisen valintaa ehkä pidetty realistisena, on eri asia. 

Lääketiede oli huonompaa, mutta ketjun “syöpä oli lähes aina kuolemantuomio” on pötyä. Syöpähoidot ja ennusteet ovat parantuneet valtavasti, mutta syöpä ei ollut 80-luvullakaan yksi sairaus, johon lähes kaikki kuolivat. Eri syöpien ennusteissa oli jo silloin valtavat erot. Syöpärekisterin pitkissä aikasarjoissa syöpäkuolleisuus on laskenut miehillä jo 1970-luvun lopulta lähtien.

Sen sijaan ketjun väite, että lapsikuolleisuus oli nykyistä suurempaa, pitää. Imeväiskuolleisuus oli Suomessa 8,4 promillea vuonna 1980 ja vielä 6,0 promillea vuonna 1989. 

“Hammashoidosta ei tiedetty mitään.” Ei. Tämä on yksi ketjun komeimmista yleistyksistä. 😆 Vuoden 1972 kansanterveyslaki teki lasten hammashoidosta kuntien tehtävän, alle 17-vuotiaiden hoito oli maksutonta, ja 70- ja 80-lukujen koululaiset olivat nimenomaan sitä fluoripurskuttelun, tarkastusten ja ehkäisevän hammashoidon sukupolvea. 
Sen sijaan muistot vähäisestä puudutuksesta, ikävistä porauksista ja amalgaamipaikoista voivat aivan hyvin olla aitoja yksilökokemuksia. Ketjussakin tästä syntyy hauska väittely: yksi sanoo hammashoidon olleen retuperällä, toinen muistaa jatkuvat tarkastukset ja fluoraukset. 

Vierailija kirjoitti:

Ennen tietyt hyvätkin kaupunginosat oli täynnä itsensäpaljastajia, niille lapsena oikeen naureskeltiin. Onneksi eivät ole enää yleisiä.

Keräsin vuonna 1987 pulloja ovelta ovelle, kolmella eri asuinalueella Lahdessa, jotta sain keväällä ostaa uuden polkupyörän, ensimmäisen kunnollisen vaihdepyörän. Oli semmoinen kolmen kuukauden homma. Olin 15 v pienikokoinen poika. Se sujui tosi turvallisesti, nykyään ei onnistuisi, koska on kaikenlaisia huumekämppiä joka puolella ja pervoja. 

Tekoälyn faktantarkistus jatkuu: 

“Televisiosta tuli vain kaksi kanavaa.” Tämä riippuu siitä, mistä kohdasta kasaria puhutaan. Suuren osan vuosikymmenestä TV1 ja TV2 todella olivat koko kansan kanavavalikoima, vaikka MTV:n ohjelmia tuli niiden lähetysajoilla. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. 

Eli vuonna 1982 kaksi kanavaa on aivan oikein. Vuonna 1989 “Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa” ei enää ole.

Suomettuminen ja YYA eivät ole keksittyjä, mutta osa ketjusta vetää asian överiksi. Suomettuminen oli todellinen poliittinen ja erityisesti median itsesensuuriin vaikuttanut ilmiö. Ylen historiakatsauksen mukaan sen pahin vaihe kuitenkin alkoi jo hiipua 1980-luvun alussa. YYA-sopimus oli silti voimassa ja sitä jatkettiin vuonna 1983. 

Siksi kommentit tyyliin “Suomi oli koko 80-luvun Sovjet-Finland” tai “Neuvostoliitto uhkaili Suomea koko ajan” ovat liian paksua pensseliä. Tavallinen suomalainen saattoi myös kotonaan haukkua Neuvostoliittoa aivan vapaasti. Julkinen poliittinen ja journalistinen ilmapiiri on eri kysymys.

Talvi 1987 oli aivan oikeasti järkyttävän kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan 8.–12.1.1987 Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin laajalti 34–39 asteen pakkasia. 

Mutta tästä ei seuraa, että “80-luvulla oli tavallisesti koko talvi -10…-30”. Se on muistojen sääilmastonmuutos. 😆 Yksittäiset erittäin kylmät talvet jäävät mieleen paremmin kuin loska.

Ja sitten ketjun tämän illan kruununjalokivi: “Gore-Texia ja merinovillaa ei 80-luvulla ollut edes olemassa.” 
Gore-Tex tuli kuluttajatuotteisiin jo 1976 ja Eurooppaan 1977. Merinovilla puolestaan on niin vanha materiaali, että 1980-luku on sen historiassa käytännössä viime tiistai. 😆 
Se, mitä kommentoija luultavasti oikeasti muistaa oikein, on se, ettei nykyisen kaltainen tekninen ulkoiluvaatetus ollut tavallisen suomalaisnuoren vaatekaapin peruskamaa. Ja se pipo oli tietenkin sosiaalinen kuolema, jos tukka oli ensin rakennettu puolella pullolla Elnettiä.

“Lastensuojelu oli olematonta” on väärä ilmaus, vaikka kokemuksen taustalla voi olla paljon totta. Suomessa oli lastensuojelulaki jo ennen 80-lukua, ja uusi varsin modernilta kuulostava laki tuli voimaan 1984.  Silti väkivaltaan, alkoholiongelmiin, kiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin puuttumisen kulttuuri oli eri. Ketjussa moni kuvaa juuri sitä, että aikuisten asioihin ei helposti puututtu.  “Palvelua ei ollut olemassa” ja “palvelu ei auttanut minua” ovat taas kaksi aivan eri historiallista väitettä.

En saanut.

En tiedä onko kenties joku ehtinyt mainita tätä, mutta yhteisöissä (työpaikat, koulut, paikkakunnat) oli tarkka hierarkia, ihmiset saattoivat olla päin naamaa tosi töykeitä, kateellisia ja juoruilivat enemmän. Monet juorukellot tulivat utelemaan suorasukaisesti asioita: ”no mikä sairaus sulla oli kun olit pitkään saikulla?” ”kuinka paljon silla sun naapurilla on peltoa ja rahaa?”
Muuta huonoa kasarista en keksi. Oli kivaa kun oli töitä ja rahaa!

Erityisvanhempia ei virallisesti ollut. Autisteja tms. Tuki jäi saamatta.

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn faktantarkistus jatkuu: 

 

“Televisiosta tuli vain kaksi kanavaa.” Tämä riippuu siitä, mistä kohdasta kasaria puhutaan. Suuren osan vuosikymmenestä TV1 ja TV2 todella olivat koko kansan kanavavalikoima, vaikka MTV:n ohjelmia tuli niiden lähetysajoilla. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. 

Eli vuonna 1982 kaksi kanavaa on aivan oikein. Vuonna 1989 “Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa” ei enää ole.

 

Suomettuminen ja YYA eivät ole keksittyjä, mutta osa ketjusta vetää asian överiksi. Suomettuminen oli todellinen poliittinen ja erityisesti median itsesensuuriin vaikuttanut ilmiö. Ylen historiakatsauksen mukaan sen pahin vaihe kuitenkin alkoi jo hiipua 1980-luvun alussa. YYA-sopimus oli silti voimassa ja sitä jatkettiin vuonna 1983. 

Siksi kommentit tyyliin “Suomi oli koko 80-luvun Sovjet-Finland” tai “Neuvostoliitto uhkaili Suomea koko ajan” ovat liian paksua pensseliä. Tavallinen suomalainen saattoi myös kotonaan haukkua Neuvostoliittoa aivan vapaasti. Julkinen poliittinen ja journalistinen ilmapiiri on eri kysymys.

 

Talvi 1987 oli aivan oikeasti järkyttävän kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan 8.–12.1.1987 Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin laajalti 34–39 asteen pakkasia. 

Mutta tästä ei seuraa, että “80-luvulla oli tavallisesti koko talvi -10…-30”. Se on muistojen sääilmastonmuutos. 😆 Yksittäiset erittäin kylmät talvet jäävät mieleen paremmin kuin loska.

 

Ja sitten ketjun tämän illan kruununjalokivi: “Gore-Texia ja merinovillaa ei 80-luvulla ollut edes olemassa.” 
Gore-Tex tuli kuluttajatuotteisiin jo 1976 ja Eurooppaan 1977. Merinovilla puolestaan on niin vanha materiaali, että 1980-luku on sen historiassa käytännössä viime tiistai. 😆 
Se, mitä kommentoija luultavasti oikeasti muistaa oikein, on se, ettei nykyisen kaltainen tekninen ulkoiluvaatetus ollut tavallisen suomalaisnuoren vaatekaapin peruskamaa. Ja se pipo oli tietenkin sosiaalinen kuolema, jos tukka oli ensin rakennettu puolella pullolla Elnettiä.

 

“Lastensuojelu oli olematonta” on väärä ilmaus, vaikka kokemuksen taustalla voi olla paljon totta. Suomessa oli lastensuojelulaki jo ennen 80-lukua, ja uusi varsin modernilta kuulostava laki tuli voimaan 1984.  Silti väkivaltaan, alkoholiongelmiin, kiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin puuttumisen kulttuuri oli eri. Ketjussa moni kuvaa juuri sitä, että aikuisten asioihin ei helposti puututtu.  “Palvelua ei ollut olemassa” ja “palvelu ei auttanut minua” ovat taas kaksi aivan eri historiallista väitettä.

Kas kun lakeja ei noudatettu ja valvottu. Oli ihan kiinni paikkakunnasta ja sen kulttuurista, miten toimittiin. 

Eihän päivähoitoakaan haluttu järjestää kuin pakon edessä, vaikka laki astui voimaan 70 -luvun alussa! Vielä 90 -luvun alkuvuosina siitä väännettiin. 

Mitään erilaisuutta ei oikein siedetty. Tämä on toki lavea termi ja jota itse inhoan käyttää, koska eihän meistä kukaan ole samanlainen.

Mutta oli sellainen koodisto, että minkälaiselta naisen ja miehen tuli näyttää, mihinkä ikään mennessä piti olla vakiintunut, milloin piti olla lapset hankittuna jne. Pitkää avoliittoa ei hyväksytty, eikä evlut-kirkkoon kuulumattomuutta. Omassa naisvaltaisessa työpaikassa nuorten kollegoiden mahoja tuijotettiin ja udeltiin milloin lapsi syntyy. 
Jotain Lacostea tai Bossia piti mieluiten olla päällä (ja siis sen logon piti näkyä) ja jos rahaa oli, sillä leuhkittiin.

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn faktantarkistus jatkuu: 

 

“Televisiosta tuli vain kaksi kanavaa.” Tämä riippuu siitä, mistä kohdasta kasaria puhutaan. Suuren osan vuosikymmenestä TV1 ja TV2 todella olivat koko kansan kanavavalikoima, vaikka MTV:n ohjelmia tuli niiden lähetysajoilla. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. 

Eli vuonna 1982 kaksi kanavaa on aivan oikein. Vuonna 1989 “Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa” ei enää ole.

 

Suomettuminen ja YYA eivät ole keksittyjä, mutta osa ketjusta vetää asian överiksi. Suomettuminen oli todellinen poliittinen ja erityisesti median itsesensuuriin vaikuttanut ilmiö. Ylen historiakatsauksen mukaan sen pahin vaihe kuitenkin alkoi jo hiipua 1980-luvun alussa. YYA-sopimus oli silti voimassa ja sitä jatkettiin vuonna 1983. 

Siksi kommentit tyyliin “Suomi oli koko 80-luvun Sovjet-Finland” tai “Neuvostoliitto uhkaili Suomea koko ajan” ovat liian paksua pensseliä. Tavallinen suomalainen saattoi myös kotonaan haukkua Neuvostoliittoa aivan vapaasti. Julkinen poliittinen ja journalistinen ilmapiiri on eri kysymys.

 

Talvi 1987 oli aivan oikeasti järkyttävän kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan 8.–12.1.1987 Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin laajalti 34–39 asteen pakkasia. 

Mutta tästä ei seuraa, että “80-luvulla oli tavallisesti koko talvi -10…-30”. Se on muistojen sääilmastonmuutos. 😆 Yksittäiset erittäin kylmät talvet jäävät mieleen paremmin kuin loska.

 

Ja sitten ketjun tämän illan kruununjalokivi: “Gore-Texia ja merinovillaa ei 80-luvulla ollut edes olemassa.” 
Gore-Tex tuli kuluttajatuotteisiin jo 1976 ja Eurooppaan 1977. Merinovilla puolestaan on niin vanha materiaali, että 1980-luku on sen historiassa käytännössä viime tiistai. 😆 
Se, mitä kommentoija luultavasti oikeasti muistaa oikein, on se, ettei nykyisen kaltainen tekninen ulkoiluvaatetus ollut tavallisen suomalaisnuoren vaatekaapin peruskamaa. Ja se pipo oli tietenkin sosiaalinen kuolema, jos tukka oli ensin rakennettu puolella pullolla Elnettiä.

 

“Lastensuojelu oli olematonta” on väärä ilmaus, vaikka kokemuksen taustalla voi olla paljon totta. Suomessa oli lastensuojelulaki jo ennen 80-lukua, ja uusi varsin modernilta kuulostava laki tuli voimaan 1984.  Silti väkivaltaan, alkoholiongelmiin, kiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin puuttumisen kulttuuri oli eri. Ketjussa moni kuvaa juuri sitä, että aikuisten asioihin ei helposti puututtu.  “Palvelua ei ollut olemassa” ja “palvelu ei auttanut minua” ovat taas kaksi aivan eri historiallista väitettä.

Ei Suomessa puhuttu gore-texistä. Vuosituhannen vaihteessa alkoi kaupallinen lanseeraus. Ehkä sitä oli vaatteissa, ilman mainitaa. 

Euroopassa saattoi olla mitä tahansa, mitä meillä ei ollut.

Meillä ainakin oli ruuasta aina pulaa. Sukulaiset oli vanhanaikaisia, isomummua piti kätellä ja tervehtiä kun menimme kylään. Sisällä poltettiin tupakkaa, myös kesällä ilmastoimattomassa  autossa poltettiin ja lapsena se oli oksettavaa. Kylässä luettiin vanhoja seura lehtiä tylsistyneenä kun vanhemmat keskusteli omien vanhempiensa kanssa. Lastensuojelun ei kai ollut, istuimme siskon kanssa pubeissa vanhempien kanssa ja söimme suola pähkinöitä, oli raskasta olla sieltä 10v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn faktantarkistus jatkuu: 

 

“Televisiosta tuli vain kaksi kanavaa.” Tämä riippuu siitä, mistä kohdasta kasaria puhutaan. Suuren osan vuosikymmenestä TV1 ja TV2 todella olivat koko kansan kanavavalikoima, vaikka MTV:n ohjelmia tuli niiden lähetysajoilla. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. 

Eli vuonna 1982 kaksi kanavaa on aivan oikein. Vuonna 1989 “Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa” ei enää ole.

 

Suomettuminen ja YYA eivät ole keksittyjä, mutta osa ketjusta vetää asian överiksi. Suomettuminen oli todellinen poliittinen ja erityisesti median itsesensuuriin vaikuttanut ilmiö. Ylen historiakatsauksen mukaan sen pahin vaihe kuitenkin alkoi jo hiipua 1980-luvun alussa. YYA-sopimus oli silti voimassa ja sitä jatkettiin vuonna 1983. 

Siksi kommentit tyyliin “Suomi oli koko 80-luvun Sovjet-Finland” tai “Neuvostoliitto uhkaili Suomea koko ajan” ovat liian paksua pensseliä. Tavallinen suomalainen saattoi myös kotonaan haukkua Neuvostoliittoa aivan vapaasti. Julkinen poliittinen ja journalistinen ilmapiiri on eri kysymys.

 

Talvi 1987 oli aivan oikeasti järkyttävän kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan 8.–12.1.1987 Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin laajalti 34–39 asteen pakkasia. 

Mutta tästä ei seuraa, että “80-luvulla oli tavallisesti koko talvi -10…-30”. Se on muistojen sääilmastonmuutos. 😆 Yksittäiset erittäin kylmät talvet jäävät mieleen paremmin kuin loska.

 

Ja sitten ketjun tämän illan kruununjalokivi: “Gore-Texia ja merinovillaa ei 80-luvulla ollut edes olemassa.” 
Gore-Tex tuli kuluttajatuotteisiin jo 1976 ja Eurooppaan 1977. Merinovilla puolestaan on niin vanha materiaali, että 1980-luku on sen historiassa käytännössä viime tiistai. 😆 
Se, mitä kommentoija luultavasti oikeasti muistaa oikein, on se, ettei nykyisen kaltainen tekninen ulkoiluvaatetus ollut tavallisen suomalaisnuoren vaatekaapin peruskamaa. Ja se pipo oli tietenkin sosiaalinen kuolema, jos tukka oli ensin rakennettu puolella pullolla Elnettiä.

 

“Lastensuojelu oli olematonta” on väärä ilmaus, vaikka kokemuksen taustalla voi olla paljon totta. Suomessa oli lastensuojelulaki jo ennen 80-lukua, ja uusi varsin modernilta kuulostava laki tuli voimaan 1984.  Silti väkivaltaan, alkoholiongelmiin, kiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin puuttumisen kulttuuri oli eri. Ketjussa moni kuvaa juuri sitä, että aikuisten asioihin ei helposti puututtu.  “Palvelua ei ollut olemassa” ja “palvelu ei auttanut minua” ovat taas kaksi aivan eri historiallista väitettä.

Ei Suomessa puhuttu gore-texistä. Vuosituhannen vaihteessa alkoi kaupallinen lanseeraus. Ehkä sitä oli vaatteissa, ilman mainitaa. 

Euroopassa saattoi olla mitä tahansa, mitä meillä ei ollut.

Tekoäly vastaa ja puhuu hänestä eli sinusta: 

" Tuo ei kestä faktantarkistusta. 😆

Suomalainen Ursuit aloitti yhteistyön Goren kanssa ja sai lisenssin Gore-Tex-kankaiden käyttöön jo 1986. Suomalainen Yoko kertoo aloittaneensa Gore-Tex-moottoripyöräpukujen valmistuksen 1987. Lisäksi vuoden 1987 Jalkaväen vuosikirjassa Gore-Tex esitellään ihan nimeltä merkittävänä laminoituna materiaalina ja selitetään sen tuulen-, vedenpitävyys ja hengittävyys. Eli Gore-Tex oli Suomessa niin olemassa, että suomalaiset yritykset tekivät siitä tuotteita ja suomalainen sotilasalan kirjallisuus käsitteli sitä jo kasarilla. 

Siinä hänellä voi kyllä edelleen olla kokemuksellisesti oikea havainto: tavallinen suomalainen kuluttaja ei välttämättä puhunut Gore-Texistä vuonna 1985 eikä sitä löytynyt jokaisen Prism... no, ei ollut Prismaakaan samalla tavalla 😆 ... tavaratalon lastenhaalareista. Se saattoi olla kallista erikois- ja ammattikäyttöön painottunutta kamaa.

Mutta “Suomessa sitä ei ollut, vaan kaupallinen lanseeraus alkoi vuosituhannen vaihteessa” on yksinkertaisesti väärin. Siinä meidän alkuperäinen erottelumme osui juuri oikeaan:

“Minulla/meillä ei ollut” “Suomessa ei ollut” “sitä ei ollut olemassa.”

Ja minua erityisesti huvittaa tuo “Euroopassa saattoi olla mitä tahansa, mitä meillä ei ollut”, kun tässä tapauksessa voi vastata: Turku ilmoittautuu keskusteluun vuonna 1986. 😂 "

T: Me eli Minä ja Tekoäly

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekoälyn faktantarkistus jatkuu: 

 

“Televisiosta tuli vain kaksi kanavaa.” Tämä riippuu siitä, mistä kohdasta kasaria puhutaan. Suuren osan vuosikymmenestä TV1 ja TV2 todella olivat koko kansan kanavavalikoima, vaikka MTV:n ohjelmia tuli niiden lähetysajoilla. Kolmoskanava aloitti joulukuussa 1986. 

Eli vuonna 1982 kaksi kanavaa on aivan oikein. Vuonna 1989 “Suomessa oli vain kaksi tv-kanavaa” ei enää ole.

 

Suomettuminen ja YYA eivät ole keksittyjä, mutta osa ketjusta vetää asian överiksi. Suomettuminen oli todellinen poliittinen ja erityisesti median itsesensuuriin vaikuttanut ilmiö. Ylen historiakatsauksen mukaan sen pahin vaihe kuitenkin alkoi jo hiipua 1980-luvun alussa. YYA-sopimus oli silti voimassa ja sitä jatkettiin vuonna 1983. 

Siksi kommentit tyyliin “Suomi oli koko 80-luvun Sovjet-Finland” tai “Neuvostoliitto uhkaili Suomea koko ajan” ovat liian paksua pensseliä. Tavallinen suomalainen saattoi myös kotonaan haukkua Neuvostoliittoa aivan vapaasti. Julkinen poliittinen ja journalistinen ilmapiiri on eri kysymys.

 

Talvi 1987 oli aivan oikeasti järkyttävän kylmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan 8.–12.1.1987 Etelä- ja Keski-Suomessa mitattiin laajalti 34–39 asteen pakkasia. 

Mutta tästä ei seuraa, että “80-luvulla oli tavallisesti koko talvi -10…-30”. Se on muistojen sääilmastonmuutos. 😆 Yksittäiset erittäin kylmät talvet jäävät mieleen paremmin kuin loska.

 

Ja sitten ketjun tämän illan kruununjalokivi: “Gore-Texia ja merinovillaa ei 80-luvulla ollut edes olemassa.” 
Gore-Tex tuli kuluttajatuotteisiin jo 1976 ja Eurooppaan 1977. Merinovilla puolestaan on niin vanha materiaali, että 1980-luku on sen historiassa käytännössä viime tiistai. 😆 
Se, mitä kommentoija luultavasti oikeasti muistaa oikein, on se, ettei nykyisen kaltainen tekninen ulkoiluvaatetus ollut tavallisen suomalaisnuoren vaatekaapin peruskamaa. Ja se pipo oli tietenkin sosiaalinen kuolema, jos tukka oli ensin rakennettu puolella pullolla Elnettiä.

 

“Lastensuojelu oli olematonta” on väärä ilmaus, vaikka kokemuksen taustalla voi olla paljon totta. Suomessa oli lastensuojelulaki jo ennen 80-lukua, ja uusi varsin modernilta kuulostava laki tuli voimaan 1984.  Silti väkivaltaan, alkoholiongelmiin, kiusaamiseen ja lasten pahoinvointiin puuttumisen kulttuuri oli eri. Ketjussa moni kuvaa juuri sitä, että aikuisten asioihin ei helposti puututtu.  “Palvelua ei ollut olemassa” ja “palvelu ei auttanut minua” ovat taas kaksi aivan eri historiallista väitettä.

Kas kun lakeja ei noudatettu ja valvottu. Oli ihan kiinni paikkakunnasta ja sen kulttuurista, miten toimittiin. 

Eihän päivähoitoakaan haluttu järjestää kuin pakon edessä, vaikka laki astui voimaan 70 -luvun alussa! Vielä 90 -luvun alkuvuosina siitä väännettiin. 

Kohta “päivähoitoakin haluttiin järjestää vasta pakon edessä, vaikka laki astui voimaan 70-luvun alussa” kaipaa yhden tärkeän täsmennyksen. Vuoden 1973 laki ei vielä antanut jokaiselle lapselle nykyisenkaltaista subjektiivista oikeutta päivähoitopaikkaan. Se tuli portaittain: alle 3-vuotiaille vuonna 1990 ja kaikille alle kouluikäisille vuonna 1996.  Eli tässä muistat aidon kiistan, mutta niputat eri vaiheiden lait yhdeksi asiaksi.

T: Tekoäly

TV-kanavista mainittakoon vielä, että aluksi Kolmoskanava näkyi lähinnä Uudellamaalla ja isompien kaupunkien kaapeliverkossa, ja perähikiällä kaksi kanavaa oli todellisuutta pahimmillaan vuoteen 1992 asti, toki paikasta riippuen. Vasta MTV3:n aloittaessa 1993 sitä lähetettiin joka asemalta.