Lue keskustelun säännöt.
Mitä haluat kysyä kristityltä
Kommentit (7639)
Monelle meistä Raamattu ja rukoilu oli valitettavasti viimeinen yritys ymmärtää elämää - se joka näytti käyvän vähiten järkeen (koska ihminen on niin kaukana Jumalasta ettei edes tiedosta olevansa syntinen). Ja Jumala suuressa armossaan antoi vilpittömälle etsijälle uskoontulon lahjan.
Tämä, juuri tämä! Kuvailee hyvin myös oman uskoontuloni.
T. Se buddhalaisuutta ja hindulaisuutta ennen kolunnut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tavallaan ymmärrän teitä, jotka kipuilette edes sen ajatuksen kanssa, että Jumala olisi olemassa. Olin ennen samanlainen.
Ja sitten toisaalta, se on nyt vain muisto menneestä ja välillä tuntuu hankalalta käsittää etten päivänselvästi nähnyt, että Jumala on olemassa ja että Hän on hyvä. Parempi kuin ymmärrämmekään.
Me ihmiset teimme syntiä Häntä vastaan. Ja Hän otti sen kaiken niskoilleen ja tuli kuolemaan, kuolemaan, meidän syntiemme puolesta.. ja järjesti meille tien taivaaseen. Hän ei ikinä jätä meitä vaan aina huolehtii meistä aina. Tulen surulliseksi pelkästä ajatuksesta, että joskus Hän näki minusta vain selkäni ja sen kuinka seurasin Taivaasta langennutta vähäistä enkeliä - joka ei tahdo kenellekään mitään hyvää.
Ja sitten taas muistan menneet traumani kirkosta, ihmisistä ja ihan jopa Raamatun sanastosta. Aloitin tämän takia lukemaan Raamattua ensin englanniksi. Lopulta Herra oli parantanut kipu
Miksi et lukenut koraania tai muuta? Ai niin...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut löytäväni sen oikean niin kauan kuin muistan, olen nyt jo 40-vuotias... miksei Jumala vastaa? Pyysin myös, että jos aviomies ei ole minua varten, niin olisin sen asian kanssa sinut. Kumpaankaan ei ole vielä vastattu. Mitähän tässä pitäis oikein tehdä? Jumala kuitenkin sanoo, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, joten vähän ristiriitaista...
Jos et ole sinut nykyhetken kanssa, se ei ole Jumalan vastaamattomuutta. Hän ohjeistaa meitä kiittämään kaikissa tilanteissa. Miksi muuta tekisimmekään? Hän antaa aina meille uskomme mukaan ja sen mukaan mitä näkee meidän tarvitsevan milloinkin. Me voimme siis luottaa siihen, että meillä on kaikki mitä tarvitsemme. Suosittelen lukemaan myös mitä Paavali sanoo aiheesta. Hän ei pidä naimattoman kohtaloa ollenkaan huonona - ja on varmasti siinä oikeassa, kuten kaikessa muussakin. Kaikelle on aikansa, eikä Herra ole ikinä myö
Olen rukoillut, että olisin ok tämän tilanteen kanssa ja ymmärrän myös tuon että meillä on kaikki mitä pitääkin, mutta ajatus siitä oikeasta ei jätä minua rauhaan.
Vierailija kirjoitti:
Hei, jos haluat että sun uskomuksille ei naureta niin ei kannattas olla niin hauskoja uskomuksia ;D
>> Totuus ei ole uskomus. Jumalan olemassaolo ei ole uskovalle uskomus. Uskova suhtautuu uskoon vakavasti ja tämä maailma ei ole mikään komedia-elokuva, jonka juonen saisi itse päättää.
Haha, just tätä tarkotan. Hulvatonta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin kauan kuin teidän oma järkenne tyydyttää teitä, niin älkää antako uskonnollisten asioiden häiritä vaan nauttikaa elämästä. Uskonnon tarkoitus ei ole jatkaa luonnollisen logiikan jatkumoa vaan luoda lopulta uusi ihminen (joka alkujaan on pettynyt tavalla tai toisella oman mielensä kykyihin). Jos et ole pettynyt oman mielesi kykyihin niin porskuta eteen päin, siinä ei ole kerrassaan mitään väärää vaan niin on hyvä.
Sitten jos kohtaatte ihmisen, joka on kokenut "uudestisyntymisen" niin hän tuskin pystyy sanomaan samaa siitä syystä, että "uusi elämä" joka on syvästi hengellinen on tuhat kertaa parempi kuin "vanha elämä" oman itsen varassa.
Tämän ketjun aihe on kysyä kristityiltä. Missä kohden kommenttaisi on se kysymys? Jos ihminen kirjoittaa tänne ja kysyy kysymyksiä,vaikeitakin, uskovan tulisi kyetä niihin vastaamaan jotain aivan mu
Lainaus tekstistä:
Ymmärrätkö miten huvittava tuollainen 'vastaus' ateistin tai agnostikon silmissä on?
>> Ja tämä on yksi syy sille miksi ihminen on edelleen ateisti tai agnostikko. Tuo vastaus todella hyvä ja meni ongelman ytimeen; tällä palstalla esitetyistä kysymyksistä hyvin pieni osa on asiallisia. Raamattu ei erityisesti kehota tuhlaamaan tällaisiin ihmisiin aikaa. Silti täällä moni vastailee asiattomiin kysymyksiin asiallisesti. Luuletko siis, että he/me täällä kiusallaan tuhlataan omaa aikaamme ja nautitaan siitä kun meitä pilkataan?
Jos Helvetti on se mikä triggeröi, voi katsoa ainostaan peiliin. Se, että joku kertoo sinulle epämiellyttävän asian, ei tee tästä ihmisestä pahaa. Asia on itseasiassa päinvastoin; sinua yritetään auttaa. Monikaan täällä ei oikeasti etsi vastauksia ja tuo viesti mihin vastasit kertoo näille ihmisille mikä heidän tilanteensa on. Mitä haluaisit siis uskovan vastaavan? Pitäisikö meidän valehdella jos totuus ei miellytä ateistia tai agnostikkoa? Enkä tarkoita kysyä pisteliäästi vaan ihan neutraalisti.
eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun suvussa on paljon lestadiolaisia ja hyvin häikäilemättömiä ja omahyväisiä,! Puhuvat ett vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen ja kaikille muille maailmassa palaa Helvetin tuli
Aika absurdia että vain pieni joukko maailmassa on pelastettujen joukossa.Miten se perustellaan? Israelilaiset jotka ovat antaneet kirjan maailmalle, ei ole joukossa.
Miten Jumala ja Jumalan rakkaus otetaan vastaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monelle meistä Raamattu ja rukoilu oli valitettavasti viimeinen yritys ymmärtää elämää - se joka näytti käyvän vähiten järkeen (koska ihminen on niin kaukana Jumalasta ettei edes tiedosta olevansa syntinen). Ja Jumala suuressa armossaan antoi vilpittömälle etsijälle uskoontulon lahjan.
Tämä, juuri tämä! Kuvailee hyvin myös oman uskoontuloni.
T. Se buddhalaisuutta ja hindulaisuutta ennen kolunnut
Hauskasti kommentoitiin peräkkäin. Mäkin luulin hetken ajan tosissani, että olin totuuden äärellä buddhalaisuuden ja hindulaisuuden kanssa.. Valevaloa.
Miksi et lukenut koraania tai muuta? Ai niin...
>> Tutustuin siihenkin. Ja edelleenkin, että pystyn argumentoimaan suhteessa siihenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen rukoillut, että olisin ok tämän tilanteen kanssa ja ymmärrän myös tuon että meillä on kaikki mitä pitääkin, mutta ajatus siitä oikeasta ei jätä minua rauhaan.
>> Ymmärrän. Itse koen tällaisissa tilanteissa ainoaksi toimivaksi asiaksi sen, että vietän enemmän aikaa opiskellen Sanaa ja eläen seuraten Pyhän Hengen johdatusta, koska turhanpäivän haaveilu ei ole tervettä ja hyväksi. Hän kyllä ohjaa hyödyllisempien ja tarkoituksenmukaisten asioiden äärelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, jos haluat että sun uskomuksille ei naureta niin ei kannattas olla niin hauskoja uskomuksia ;D
>> Totuus ei ole uskomus. Jumalan olemassaolo ei ole uskovalle uskomus. Uskova suhtautuu uskoon vakavasti ja tämä maailma ei ole mikään komedia-elokuva, jonka juonen saisi itse päättää.
Haha, just tätä tarkotan. Hulvatonta ? Tästä viestistä ei voi ymmärtää mitä tarkoitat.
Avaisitko? Tästä viestistä ei voi ymmärtää mitä tarkoitat. Ja lopeta toisten ihmisen ja heidän ajatustensa pilkkaaminen. Kiitos
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten Jumala ja Jumalan rakkaus otetaan vastaan?
Rukoilemalla ja tutustumalla Häneen - lukemalla Raamattua. Se on Hänen viestinsä ihmisille.
Tekemällä Hänen tahtonsa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut löytäväni sen oikean niin kauan kuin muistan, olen nyt jo 40-vuotias... miksei Jumala vastaa? Pyysin myös, että jos aviomies ei ole minua varten, niin olisin sen asian kanssa sinut. Kumpaankaan ei ole vielä vastattu. Mitähän tässä pitäis oikein tehdä? Jumala kuitenkin sanoo, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, joten vähän ristiriitaista...
Odotatko että tulee sanomaan että olen puolisosi, vai miten se menee?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut löytäväni sen oikean niin kauan kuin muistan, olen nyt jo 40-vuotias... miksei Jumala vastaa? Pyysin myös, että jos aviomies ei ole minua varten, niin olisin sen asian kanssa sinut. Kumpaankaan ei ole vielä vastattu. Mitähän tässä pitäis oikein tehdä? Jumala kuitenkin sanoo, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, joten vähän ristiriitaista...
Odotatko että tulee sanomaan että olen puolisosi, vai miten se menee?
Sen kun tietäisin en olisi yksin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut löytäväni sen oikean niin kauan kuin muistan, olen nyt jo 40-vuotias... miksei Jumala vastaa? Pyysin myös, että jos aviomies ei ole minua varten, niin olisin sen asian kanssa sinut. Kumpaankaan ei ole vielä vastattu. Mitähän tässä pitäis oikein tehdä? Jumala kuitenkin sanoo, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, joten vähän ristiriitaista...
Odotatko että tulee sanomaan että olen puolisosi, vai miten se menee?
Sen kun tietäisin en olisi yksin :)
tapaile nyt ainakin ihmisiä ja valkkaa.
' Se ei ole tuomitsemista että korjaa jos joku on väärässä' - väärässä minkä suhteen?
'Vääristelet Jeesuksen sanoja viestissäsi'.-mitä vääristelen?
' Olet ymmärtänyt tuon lainaamasi kohdan väärin'- mitä ymmärsin väärin?
Ja vielä lopuksi; jos te 'Pyhän Hengen' tuntevat uskovat' ette ole täydellisiä,miksi te vaaditte moraalisääntöjenne tai oppienne noudattamista heiltä, jotka ovat koko ikänsä olleet ateisteja, ovat etsinnässään päätyneet agnostikoiksi, ovat uskovien pahojen ja jumalattomien tekojen vuoksi jättäneet kristinuskon tai yksinkertaisesti etsivät hengellisyydestä vastausta vaikeisiin tilanteisiinsa,mutta eivät voi hyväksyä kirjakokoelmaanne pureksimatta? Mikä on teidän oikeutuksennne (olette edelleenkin itsekin vain savesta luotuja ihmisiä,jolla ei ole pääsyä Kaikkeen Totuuteen tässä ajassa)tuomitsemiseen sellaisten ihmisten kohdalla, jotka ovat omien sanojenne mukaan pimeydessä, eli eivät voi nähdä totuutta ellei Jumala sitä valoa anna? Huomio-siis Jumala, ette te!
Jeesus ei tuominnut edes murhaajiaan, hän pyysi Jumalalta armoa heillekin;mikä sinä siis olet arvostelemaan,tuomitsemaan tai kertomaan kuvitelmasi siitä,kuka on pelastettu ja kuka ei? Ettekö käsitä,millaista aivoakrobatiaa joudutte harjoittamaan ' oikeuttaaksenne' kylmäkiskoisen,tuomitsevan ja ulossulkevan käytöksenne ja oppinne?
Todellakin mielestäni tällä hetkellä täyttää henkisen väkivallan tunnusmerkistön tämä uskovaisten 'raamatullisuus', jos muuta perustelua ei tule,kuin 'minä olen Pyhän Hengen asiantuntija ja kirjoitusten sekä pyhän totuuden oikeintulkitsija,sinä et,lällälläää'-ja aikuiset ihmiset viitsivät tällaiseen alentua, on se kumma.
Mitä Raamattu ja Jumala neuvovat katkeruuteen? Sen estämiseen? Jos on kokenut paljon vääryyksiä ja tullut kaltoinkohdelluksi ja anteeksiantaminen on vaikeaa, vaikka kuinka yrittäisi eikä koskaan saa kuulla anteeksipyyntöä muilta.
Vierailija kirjoitti:
Olen rukoillut löytäväni sen oikean niin kauan kuin muistan, olen nyt jo 40-vuotias... miksei Jumala vastaa? Pyysin myös, että jos aviomies ei ole minua varten, niin olisin sen asian kanssa sinut. Kumpaankaan ei ole vielä vastattu. Mitähän tässä pitäis oikein tehdä? Jumala kuitenkin sanoo, ettei ihmisen ole hyvä olla yksin, joten vähän ristiriitaista
Et saa vastausta,koska olet aivopesu uhri. Meikkiä naamaan ja baanalle tai johonkin kivaan harrastukseen. Unohda jo nuo seksistiset ja patriarkaaliset sekoilut, ole oma itsesi, ole tässä ajassa, ole nainen, ole vapaa ajattelemaan ihan itse aivoilla,jotka Jumala sinulle antoi.
T.entinen helluntailainen,joka oli kuolla uskovaisen miehensä toistuvasti hakkaamana,mutta jonka pelasti ateisti-mies,joka on arvoiltaan ja elämänkatsomukseltaan raamatullisempi,kuin yksikään kohtaamani uskova seurakunnassa. (Uskovat pastoritasolla asti kielsivät eroamasta,joten olin vuosia väkivaltahelvetissä lapseni kanssa. Sellaista se on,uskovien ' moraali' ja naisten arvostus.)
Ketju on lukittu.
Tämän ketjun aihe on kysyä kristityiltä. Missä kohden kommenttaisi on se kysymys? Jos ihminen kirjoittaa tänne ja kysyy kysymyksiä,vaikeitakin, uskovan tulisi kyetä niihin vastaamaan jotain aivan muuta, kuin ' niin kauan kuin järkenne tyydyttää teitä.'. Ymmärrätkö miten huvittava tuollainen 'vastaus' ateistin tai agnostikon silmissä on? Keskustelupalstalla ei ole mahdollista kohdata toista ihmistä kasvotusten ja saada fyysistä kontaktia,mutta teillä on kyllästynyt nmahdollisuus rukoilla niiden puolesta,jotka täällä kyselevät ja etsivät siihen vastausta,miksi uskovaiset uskovat kuten uskovat. Moniko täällä meni polvilleen ja tunsi aitoa sydämen hätää kadotetuista,jotka eivät vielä tunne Jeesusta tai ovat luopuneet uskostaan,koska heitä on kaltoin kohdeltu uskovien toimesta? Sinun kristittynä tulee kestää pilkkaa,kiusaamista,vainoa ja jopa olla valmis antamaan henkesi vakaumuksesi edestä. Oletko sinä todellakin siihen kykenevä ja jos olet, kuinka voit olla varma, että niin tosipaikan edessä tapahtuu? Me täällä Suomessa emme todellakaan tiedä yhtään mitään siitä piinasta, jota monet kokevat vakaumuksensa johdosta, oli se mikä uskonto tai poliittinen näkemys tahansa, joten pienempää suuta olisi monen nykyuskovan syytä pitää.