Mitä nämä niin sanotut metatyöt ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tuota miehet sitä ja miehet tätä, miehet ei suunnittele. Eihän tuollainen pidä ollenkaan paikkaansa. Miehiä on paljon esim insinööreissä ja muissa paljon suunnittelua vaativissa töissä. Miten sitä samaa järjestelmällisyyttä ei voi toteuttaa kotitalouden asioissa? Vai onko tämä ihan asennekysymys, eli ei vaan haluta käyttää sitä omaa kapasiteettia asioihin joista ei makseta palkkaa.

Olen insinööriaivoinen autismin suuntaan oleva nainen (autismiseula punaisella ja saan kaksi kertaa enemmän autistipisteitä kuin keskivertomies). 

Teen työtä, jossa suunnitellaan, koordinoidaan ja organisoidaan ja olen siinä todella hyvä, tehokas, pätevä jne. 

Olen aivan onneton kotitöissä. Se nyt vaan ei toteudu niissä kotiasioissa se sama juttu mitenkään automaattisesti. Olen aina sanonut, että olen kuin hajamielinen professori ja tarvitsisin kodinh

Se, otta on arjen toiminnanohjausta heikentävä diagnoosi, on täysin oma lukunsa eikä sinällään liity nyt käytävään keskusteluun.

Ei kai kukaan ole kieltänytkään, että metatöitä olisi. Totta kai niitä on.

Sen sijaan tämä jatkuva marina siitä, että mies ei niihin osallistu - eikä kotitöihinkään, mutta niistä ei saakaan yht'äkkiä puhua, vaikka en tiedä, mitä metatöitä on, jotka eivät kosketa koti- tai muita töitä - on vain jotenkin niin turhaa.

Jos minä suunnittelen tekeväni jotain, kuten esim. nyt tämä kuuluisa pyykinpesu, eli mitä on telineellä ja pitääkö varata kuivatustilaa lakanoille tms. niin kertokaapa nyt tietäjät, mikä se toisen rooli tässä on? Pitäisikö hänen aistia suunnitelmani ja hilpaista varaamaan pyykkihuone? 

Itse ajattelen, että meillä on kämppä täynnä kotitöitä ja niitä tekee kumpikin ihan omien suunnitelmiensa mukaan toisen siihen puuttumatta. Ja sehän on suuri ongelma, jos kaikki kaatuu toiselle, mutta naiset rakkaat kun se mies ei voi tietää, mitä te siellä päässänne olette juuri tälle päivälle suunnitelleet tapahtuvan. Ja o pettymys, kun tänään taas se toinen ei ole pessyt lakanoita, taas täytyy itse pestä lakanoita.

Ja oikeasti: ihan sama, vaikka asutaan nuorina pienessä kerrostalokämpässä, jossa ei paljon tekemistä ole. Kyllä sen vain näkee, tarttuuko toinen ikinä tiskeihin, ottaako mukaan sen roskapussin, tekeekö kauppalistaa, jne. Sitä ei tietysti näe, raksuttaako sen päässä metatyökone vai hoituuko hommat muuten vaan. Mutta kun ongelma onkin kyllä siinä, että yleensä naiset ovat niin innokkaassa pesänrakennuspuuhassa, että oikein haluaa tehdä itse kaikki ja leikkiä kotia, eikä kiinnitäkään huomiota siihen, että toinen istuu sohvalla odottamassa ruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä tuota miehet sitä ja miehet tätä, miehet ei suunnittele. Eihän tuollainen pidä ollenkaan paikkaansa. Miehiä on paljon esim insinööreissä ja muissa paljon suunnittelua vaativissa töissä. Miten sitä samaa järjestelmällisyyttä ei voi toteuttaa kotitalouden asioissa? Vai onko tämä ihan asennekysymys, eli ei vaan haluta käyttää sitä omaa kapasiteettia asioihin joista ei makseta palkkaa.

Olen insinööriaivoinen autismin suuntaan oleva nainen (autismiseula punaisella ja saan kaksi kertaa enemmän autistipisteitä kuin keskivertomies). 

Teen työtä, jossa suunnitellaan, koordinoidaan ja organisoidaan ja olen siinä todella hyvä, tehokas, pätevä jne. 

Olen aivan onneton kotitöissä. Se nyt vaan ei toteudu niissä kotiasioissa se sama juttu mitenkään automaattisesti. Olen aina sanonut, että ole

Se, otta on arjen toiminnanohjausta heikentävä diagnoosi, on täysin oma lukunsa eikä sinällään liity nyt käytävään keskusteluun.

No kun minulla EI OLE sitä diagnoosia. Olisi kyllä helpotus, jos sellaisen saisi. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä noihin lasten pieneksi jääneisiin vaatteisiin tulee, niin ei meillä ainakaan ole tilaa säilyttää niitä asunnossa helposti saatavilla, vaan ne säilytetään häkkivarastossa, mistä ne pitää tietysti raahata aina asuntoon kun kokeillaan mikä kenellekin sopii. Vaikka ne on siististi pakattu ja vaikka minulla on suunnilleen se mielikuva mikä on käyttökelpoista, se on silti aikaa vievä operaatio. Ei mitenkään kuormittavaa, ei ylivoimaista, vaan normaali homma mikä vaan pitää tehdä säännöllisesti. Siihen vain liittyy metatyötä alkaen siitä, että miettii koska niitä on järkevää sovittaa, että sen homman ehtii tehdä kerralla valmiiksi.

Voih, muistan tuon vaaterumban! Saadessani omat hitaastisyntyneet kaksoset, oli veljilläni kahdeksan lasta. Saimme siis todella paljon vaatteita heiltä. Eikä paikkaa, missä säilyttää. Rahat olivat myös vähissä, eli mistään en uskaltanut luopua. Siinä sitä sit pyörittelin niitä vaatteita useamman vuoden, kun kokoja oli vauvasta kymppivuotiaalle. Kaappiin mahtui nippanappa tarvittavat silitettyinä. Eipä siinä mitään, tarpeeseen kaikki tuli ajan myötä. Mut oli myös puljaamista. 

Muistan myös sen, et kaupoista usein loppui nopeasti tietyn vuodenajan vaatteet. Ei ollut vielä netti, kuten nykyään. Älysin sentään soittaa kaupat läpi, jotta osasin täsmästi mennä sinne, mistä sopivat esim. ulkoiluhaalarit löytyy. Kahden pienen kanssa julkisilla liikkuminen piti ajoittaa ja suunnitella tarkkaan. Kaikki kyllä aina järjestyi, mutta olihan se sellaista suunnittelemista kaiken kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikromanagerointia ja kontrollointia missä nainen miettii kuinka saa teetettyä ja maksatettua kaiken miehellä ja mahdollisilla lapsilla että itse pääsee mahdollisimman helpolla

Jos suunsoittamisen sijaan olisit lukenut ketjua, tietäisit, että sillä suunnittelulla ja ennakoinnilla naiset pyrkivät myös säästämään rahaa. Ketjun miehet ovat olleet sitä mieltä, että uudet vaatteet ostetaan sillä hetkellä, kun vanhat ovat liian pienet. Maksoi mitä maksoi. On siis myös miehen rahahojen etu, että tukee vaimoan näissä hankkeissa.

Jos siinä säästyy rahaa niin silloinhan saat siitä palkkaa. Mitä valitat.

Oikeastihan on kyse että siitä että metagatella täytyy olla jotain hyvältä kuulostaviakin perusteluja, esim rahan säästö. Kuulostaisi vielä paremmalta jos sen voisi perustella turvallisuuden lisääntymisellä.

Vierailija kirjoitti:

Tämä metatyö on turhuuden huippu. Hommat ohjautuu lähes itsestään ilman jatkuvaa etukäteispohdintaakin. Varmaan joku autistinen juttu ettei voi elää yhtään hetkessä vaan pitää olla täydelliset suunnitelmat kaikkeen miten seuraava minuutti, tunti, päivä, viikko, kuukausi, vuosi, elämä tulee menemään. Sitten aina suunnitelma uusiksi kun tapahtuu poikkeama. Kyllä siinä saa pään täyteen hölynpölymetatyötä. Voi olla varmaan aiheutua jostain muustakin viasta päässä.

Kerro nyt vielä, miten se pelkästään hetkessä eläminen luonnistuu lapsiperheessä?

Joku aiemmin mainitsi, että lapsillekin hyväksi, kun keskitytään hetkeen tmv. Sehän onnistuu just sillä ennakoimisella. Kun on kaupat ja ruuat mietitty etukäteen, ei tartte vaikka kauppaan ryntäillä just silloin, kun on mahdollista vaan olla ja rentoutua perheen kesken.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Asumme kaksikerroksisessa talossa, joten laitan aina portaikon alapäähän ja yläpäähän tavaroita, jotka voisi viedä alhaalta ylös tai ylhäältä alas muutenkin siinä kulkiessaan.

Ei hyvää päivää...tämän on pakko olla provo? Onko naisella toisiaan jotain kotitaloudellista valtaa jättää asioita puolitiehen ja odottaa, että

Tuohan on se erityisesti maatalojen naisille selkärankaan juurtunut tapa, että vie mennessäs, tuo tullessas, tee ollessas. Siksi asioita "jätetään puolitiehen", että ne tehdään loppuun sitten, kun ollaan muutenkin menossa esimerkiksi toiseen kerrokseen.

Kuulostaa lähinnä ADHD:ltä joka jättää kamoja sinne tänne sen sijaan että tekisi homman valmiiksi saakka. Löydetty sitten hyvänkuuloinen puolustelu s

Ei sinne tänne, vaan järkevään sijaintiin odottamaan muita samaan paikkaan meneviä kamoja ja sitä hetkeä, kun sinne paikkaan mennään muutenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikromanagerointia ja kontrollointia missä nainen miettii kuinka saa teetettyä ja maksatettua kaiken miehellä ja mahdollisilla lapsilla että itse pääsee mahdollisimman helpolla

Jos suunsoittamisen sijaan olisit lukenut ketjua, tietäisit, että sillä suunnittelulla ja ennakoinnilla naiset pyrkivät myös säästämään rahaa. Ketjun miehet ovat olleet sitä mieltä, että uudet vaatteet ostetaan sillä hetkellä, kun vanhat ovat liian pienet. Maksoi mitä maksoi. On siis myös miehen rahahojen etu, että tukee vaimoan näissä hankkeissa.

Jos siinä säästyy rahaa niin silloinhan saat siitä palkkaa. Mitä valitat.

Oikeastihan on kyse että siitä että metagatella täytyy olla jotain hyvältä kuulostaviakin perusteluja, esim rahan säästö. Kuulostaisi vielä paremmalta jos sen voisi perustella turvallisuuden

Hyvin hoidettu metatyö nimenomaa säästää rahaa, aikaa, hermoja ja lisää turvallisuutta.

Tuo metatyön puutehan näkyy turvallisuusriskeinä konkreettisesti siinä rakennusalasta tehdystä tutkimuksessa. Paitsi että 80 % tehdystä työstä oli tehotonta suunnittelun puutteen takia, samaisen suunnittelun puutteella oli myös suora yhteys työtapaturmien ja vaaratilanteiden määrään.

Se kotiarjessa pyöritetty metatyö on ihan tuota samaa koti ympäristössä. Vai ajattelitko, että esim. lapsen turvallisuutta ei lisää se, että lapsen iltatreeneistä haku on suunniteltu ja aikataulutettu sen sijaan, että lapsi joutuisi kävelemään yksin pitkän matkan kotiin reittiä missä on pitkä pätkä maantien reunassa kävelyä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikromanagerointia ja kontrollointia missä nainen miettii kuinka saa teetettyä ja maksatettua kaiken miehellä ja mahdollisilla lapsilla että itse pääsee mahdollisimman helpolla

Hä, et todellakaan ymmärrä mikromanageroinnista yhtään mitään. Se, että mieskin osallistuu kodinhoitoon, ei ole mitään mikroa. Sehän on vain sen miehen omien asioiden hoitoa, eli oman osuuden. Miksi naisen kuuluis tehdä se miehen puolesta?

Maksattaminen on sit taas tätä, joka ei yleisesti koske suomalaisia. Tätä nää "gurut" maailmalta jankuttaa, et naiset haluavat vaan elättäjän. Ja sit urpot uskoo. Suomalainen nainen on ehkä itsenäisin, mitä voi olla, maailman mittapuulla katsottuna. Elättävät itsensä ja jopa lapsensa yksin, vaikka isäkin olisi olemassa. Toki miehet yleensä hoitavat osuutensa, mut näitä urpojakin ikävä kyllä löyty

No sille en voi mitään, et kieroja naisia on olemassa. Kuten kieroja miehiäkin. On myös pahoja miehiä. Sitä et voi sinäkään kieltää. Et kuitenkaan ole vastuussa, kuin omista teoistasi. 

Ovatko miehet nykyään niin pölöjä, etteivät osaa avata suutaan, jos nainen "yrittää teettää miehellä kaiken, mitä ei itse halua tehdä"? Siis jotenkin enemmän, kuin miehelle kuuluisi. Kuulostaa taas siltä, että kotityöt on mielestäsi ensisijaisesti naisten hommia, joihin miehet voivat osallistua niin halutessaan. Jos on vaikea hahmottaa kotitöiden todellista määrää, voi ne ihan listata aluks ja sitten KESKUSTELLA niistä. Keskustelu auttaa myös näissä metatöissä. Kun yhdessä ne käydään läpi, molemmat ovat kartalla.

Minä voin naisena sanoa, mitä ne naiset ajattelevat, jotka minä tunnen. Sinä miehenä et voi puhua näiden naisten puolesta. 

Kaikki ne liitot, jotka ympärilläni ovat kestäneet pitkään, ovat niitä, joissa molemmat osallistuu eikä kumpikaan pomota. Koti ja perhe on yhteinen projekti ja niitä yhdessä hoidetaan. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan ole kieltänytkään, että metatöitä olisi. Totta kai niitä on.

Sen sijaan tämä jatkuva marina siitä, että mies ei niihin osallistu - eikä kotitöihinkään, mutta niistä ei saakaan yht'äkkiä puhua, vaikka en tiedä, mitä metatöitä on, jotka eivät kosketa koti- tai muita töitä - on vain jotenkin niin turhaa.

Jos minä suunnittelen tekeväni jotain, kuten esim. nyt tämä kuuluisa pyykinpesu, eli mitä on telineellä ja pitääkö varata kuivatustilaa lakanoille tms. niin kertokaapa nyt tietäjät, mikä se toisen rooli tässä on? Pitäisikö hänen aistia suunnitelmani ja hilpaista varaamaan pyykkihuone? 

Itse ajattelen, että meillä on kämppä täynnä kotitöitä ja niitä tekee kumpikin ihan omien suunnitelmiensa mukaan toisen siihen puuttumatta. Ja sehän on suuri ongelma, jos kaikki kaatuu toiselle, mutta naiset rakkaat kun se mies ei voi tietää, mitä te siellä päässänne olette juuri tälle päivälle

Ei kai kukaan olettanut että puoliso osallistuisi siihen sinun juuri sillä hetkellä aloittamaan pyykkäykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikromanagerointia ja kontrollointia missä nainen miettii kuinka saa teetettyä ja maksatettua kaiken miehellä ja mahdollisilla lapsilla että itse pääsee mahdollisimman helpolla

Hä, et todellakaan ymmärrä mikromanageroinnista yhtään mitään. Se, että mieskin osallistuu kodinhoitoon, ei ole mitään mikroa. Sehän on vain sen miehen omien asioiden hoitoa, eli oman osuuden. Miksi naisen kuuluis tehdä se miehen puolesta?

Maksattaminen on sit taas tätä, joka ei yleisesti koske suomalaisia. Tätä nää "gurut" maailmalta jankuttaa, et naiset haluavat vaan elättäjän. Ja sit urpot uskoo. Suomalainen nainen on ehkä itsenäisin, mitä voi olla, maailman mittapuulla katsottuna. Elättävät itsensä ja jopa lapsensa yksin, vaikka isäkin olisi olemassa. Toki miehet yleensä hoitavat osuutensa, mut näitä urpojakin ikävä kyllä löyty

"Ainakin treffaillessa naiset vaatii jatkuvasti miestä maksamaan ne treffit ja yhdessä asumisessa nainen maksattaa miehellä isomman osan yhteisistä maksuista kun mies tienaa enemmän vaikka se vaadittavan elintason päättää yksin nainen ja nainen aiheuttaa suurimman osan niistä yhteisistä kuluista." 

Treffeillesi en voi mitään. Mut ilmoita hyvä mies heti alkuun, ettet maksa, niin ymmärtää se treffikumppanikin sen, mitä tulevaisuus ehkä tuo tullessaan. 

Miksi nainen määrää elintason? Onko mies tällöin tossu? Rahankäyttö on sovittavissa. Jos miehellä on huomattavan paljon suuremmat tulot naiseen nähden, harvemmin mies suostuu elää sen naisen tulojen tasoista elämää. Mutta mahdollistahan se on. 

Miesten tulot on keskimäärin n. 300-400e suuremmat, kuin naisten tulot. Keskimäärin ei siis mitenkään suuri ero elintasossa. Monilla miehillä tuo erotus menee jo golffiin tai autoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikromanagerointia ja kontrollointia missä nainen miettii kuinka saa teetettyä ja maksatettua kaiken miehellä ja mahdollisilla lapsilla että itse pääsee mahdollisimman helpolla

Hä, et todellakaan ymmärrä mikromanageroinnista yhtään mitään. Se, että mieskin osallistuu kodinhoitoon, ei ole mitään mikroa. Sehän on vain sen miehen omien asioiden hoitoa, eli oman osuuden. Miksi naisen kuuluis tehdä se miehen puolesta?

Maksattaminen on sit taas tätä, joka ei yleisesti koske suomalaisia. Tätä nää "gurut" maailmalta jankuttaa, et naiset haluavat vaan elättäjän. Ja sit urpot uskoo. Suomalainen nainen on ehkä itsenäisin, mitä voi olla, maailman mittapuulla katsottuna. Elättävät itsensä ja jopa lapsensa yksin, vaikka isäkin olisi olemassa. Toki miehet yleensä hoitavat os

Treffeillesi en voi mitään. Mut ilmoita hyvä mies heti alkuun, ettet maksa, niin ymmärtää se treffikumppanikin sen, mitä tulevaisuus ehkä tuo tullessaan. 

Miksi nainen määrää elintason? Onko mies tällöin tossu? Rahankäyttö on sovittavissa. Jos miehellä on huomattavan paljon suuremmat tulot naiseen nähden, harvemmin mies suostuu elää sen naisen tulojen tasoista elämää. Mutta mahdollistahan se on. 

Miesten tulot on keskimäärin n. 300-400e suuremmat, kuin naisten tulot. Keskimäärin ei siis mitenkään suuri ero elintasossa. Monilla miehillä tuo erotus menee jo golffiin tai autoon. 

Sua trollataan nyt raskaasti. Tuo kelle nyt vastailet on palstan vakiojankuttaja, joka ei ole koskaan millään treffeillä käynytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä metatyö on turhuuden huippu. Hommat ohjautuu lähes itsestään ilman jatkuvaa etukäteispohdintaakin. Varmaan joku autistinen juttu ettei voi elää yhtään hetkessä vaan pitää olla täydelliset suunnitelmat kaikkeen miten seuraava minuutti, tunti, päivä, viikko, kuukausi, vuosi, elämä tulee menemään. Sitten aina suunnitelma uusiksi kun tapahtuu poikkeama. Kyllä siinä saa pään täyteen hölynpölymetatyötä. Voi olla varmaan aiheutua jostain muustakin viasta päässä.

Metatyötä on tehty aina, kauan ennen kuin koko sanaa on edes keksitty. Metatyö tarpeellisissa asioissa ei tarkoita, etteikö voisi elää myös hetkessä, eikä metatyö tarkoita sitä, että elämää aikataulutettaisiin minuutin tarkkuudella ja mentäisiin rikki jos aikataulu pettää.

Ainoinaan Suomi oli maatalousyhteiskunta. Maataloissa jos missä, koko homman toimivuus perustui metatöihin. Vaikka tietty työ oli paljolti konkreettista suorittamista. Silti kaikki oli mu6ös suunniteltua ja ajoitettua.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on tämmönen supermetatyöläinen. Se tekee tarkat suunnitelmat itselleen, aikuisille lapsilleen ja muillekin sukulaisilleen. Sitten repii hullua stressiä kaikesta mikä ei ole tapahtunut kuten hänestä kuuluisi tapahtua sekä muistuttelelee ja häiriköi tätä joukkoa. Pahimmillaan menee tekemään toisillekin asiat kuten ne pitäisi tehdä.

Kaksi eri asiaa, tehdä metatöitä ja repiä hulluna stressiä. Mikä sen stressin hänelle aiheuttaa? Kokeeko epävarmuutta elämänhallinnassa? Turvattomuutta? Metatöillä ei siis ole mitään tekemistä hänen rageilun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti on tämmönen supermetatyöläinen. Se tekee tarkat suunnitelmat itselleen, aikuisille lapsilleen ja muillekin sukulaisilleen. Sitten repii hullua stressiä kaikesta mikä ei ole tapahtunut kuten hänestä kuuluisi tapahtua sekä muistuttelelee ja häiriköi tätä joukkoa. Pahimmillaan menee tekemään toisillekin asiat kuten ne pitäisi tehdä.

Mun minja on metatöiden mestari. Vie sen todella pitkälle exelien avulla. Hänellä ei stressiä ja isotkin projektit onnistuu loistavasti. Hän myös ohjeistaa muita, omien suunnitelmien puitteissa. Jos minulle ei hänen suunnitelmat sovi, kerron sen hänelle. Ei ongelmaa.

Ikinä ennen en ole ollut häissä, jotka luonnistui niin hyvin, kuin heidän häät. Kaikki oli suunniteltu ja aikataulutettu järjestelyitä myöten. Häiden aattona laitoimme juhlapaikan kuntoon, kukaan ei ollut kireä, kukaan ei riidellyt, kaikki tekivät oman osansa ja lopuksi vielä tanssittiin ja laulettiin. Hyväntuulisina. Häät sujuivat samalla meiningillä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

En yhtään ihmettele, miksi parisuhteet ei nykyään kestä. Aika monelle se näyttää olevan 24/7 -sotatanner, missä lähinnä taistellaan siitä, kumpi saa aiheutettua toiselle enemmän stressiä, mielipahaa ja kuormitusta. Mitään ei voi tehdä toisen eteen miettimättä, että mitä minä tästä hyödyn ja perheenjäsenet on lähinnä joko työllistäviä loisia ja pakkopullaa tai sitten hyväksikäytettäviä hyödykkeitä. 

Kumpikin uupuu, väsyy, kyllästyy ja hermostuu. 

Ja kyllä, oon käynyt itsekin tän rallin läpi yhden patalaiskan, mukasokean ja "kotityöt kuuluu naisille"-miehen kanssa. Enpä ole uutta enää ottanut enkä ota, vaikka erosta on jo 10 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en kyllä vaivautuisi yhdenkään miehen takia tollaseen. Kyllä se oppii, kun muutaman kerran yrittää työmatkalle ilman voimassaolevaa passia ja vaihtovaatteita, ja ottaa paskamyrskyn tuulettimeen pomolta sen takia. EVVK

 

Tuo oli juuri loistava esimerkki just siitä typerästä mikromanageerauksesta ja kontrollifriikkiydestä. Miesparka on luovuttanut ja menettänyt oman hallinnan kun vaimo hoitaa kaiken. Kun lopettaisi kaikkeen puuttumisen niin kävisi noin kun kirjoitat.

No voi miesparka! Miten on nyt noin kamala n (huolehtivan) friikin saanutkin elämäänsä, ettei yhtään kykene hoitamaan omia pakkauksiaan. 

Täällä näissä jutuissa miehiä pidetään jotenkin ihan tahdottomina ja avuttomina. Toki ovat sitäkin, jos eivät kykene omaa matkalaukkuaan pakkaamaan. Mut olisivatko vaan laiskoja? Pääsevät helpommalla, kun antavat vaimon tehdä. 

Onhan tossa nyt melkoinen ristiriita syyttää naista mikromanageroinnista, jotta saisi miehen toimimaan oman tahdon mukaisesti itseään palvellen. Ja sit kuitenkin passaa sitä miestä! Hälyttääkö tässä mikään? Hei haloo. Ei kukaan voi olla samaan aikaan palvelija ja diktaattorimainen vallankäyttäjä. Missä miehen oma tahto ja elämän hallinta?

Vierailija kirjoitti:

No kun minulla EI OLE sitä diagnoosia. Olisi kyllä helpotus, jos sellaisen saisi. 

Kyllä sinulla kyvyt riittää päättelemään se itsekin. Yleensä älykkäät ihmiset tunnistavat mitä ovat jos ottavat selvää. Ellei se ole tarpeeksi niin vastaanotolle. Esim jos arvelee että amfetamiini auttaisi. Pelkät piirteet ei riitä diagnoosiin vaan tarvii ne haitat elämässä.

Metatyö EI ole sitä, että säästetään tai optimoidaan. Se on vain yksi tulos tietyllä tavalla tehdystä metatyöstä. Metatyötä tarvitaan, että jokin ylipäätään tapahtuu hallitusti.

Mene kauppaan ilman metatyötä: haahuilet siellä ja ostat mitä sattuu.

Muutat ilman metatyötä: et muuta paitsi jos häädössä kannetaan tavarat pihalle.

Jne.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai kukaan ole kieltänytkään, että metatöitä olisi. Totta kai niitä on.

Sen sijaan tämä jatkuva marina siitä, että mies ei niihin osallistu - eikä kotitöihinkään, mutta niistä ei saakaan yht'äkkiä puhua, vaikka en tiedä, mitä metatöitä on, jotka eivät kosketa koti- tai muita töitä - on vain jotenkin niin turhaa.

Jos minä suunnittelen tekeväni jotain, kuten esim. nyt tämä kuuluisa pyykinpesu, eli mitä on telineellä ja pitääkö varata kuivatustilaa lakanoille tms. niin kertokaapa nyt tietäjät, mikä se toisen rooli tässä on? Pitäisikö hänen aistia suunnitelmani ja hilpaista varaamaan pyykkihuone? 

Itse ajattelen, että meillä on kämppä täynnä kotitöitä ja niitä tekee kumpikin ihan omien suunnitelmiensa mukaan toisen siihen puuttumatta. Ja sehän on suuri ongelma, jos kaikki kaatuu toiselle, mutta naiset rakkaat kun se mies ei voi tietää, mitä te siellä päässänne olette juuri tälle päivälle

Eikö ne rakkaat miehet voi sopia naisen kanssa, että mikä on kummankin vastuulla? Esim. sinulla pyykinpesu olisi vastuulla, jolloin sinun ei tarvitse yrittää päästä toisen pään sisään tietämään, mitä hän pohtii pyykinpesusta. Hän ei pohdi siitä yhtään mitään, koska se olisi sinun vastuullasi. Näin sitten jaetaan muutkin työt, eli nimetään vastuuhenkilö, joka sitten hoitaa siihen liittyvät metatyöt ja itse työt. Näin helppoa olisi, varsinkin jos sitten ymmärretään oikeasti että homma pitää hoitaa myös, eli pestä sitä pyykkiä järkevällä rytmillä, ei vasta sitten kun ei enää ole yhtään puhdasta vaatetta jäljellä.

Minun mieheni vastuulla on imurointi, ongelmana vain se, että imurointiväli menee säännöllisesti turhan pitkäksi. Kerran odotin kärsivällisesti 6 viikkoa, että hän ottaisi ja tekisi homman. Sitten paloi pinna ja ärähdin asiasta, hän kehtasi sanoa, että mistä sitä voi tietää sen oikean rytmin mikä on rouvan mielestä hyvä, sanoin, että tee se vaikka joka lauantai, eli varaat sellaisen tunnin imurointi slotin siihen päivään, etkä ajattele yhtään mitään rytmeistä, onko pölyä jne, otat vaan ja imuroit eli teet homman säännöllisesti. No, sitten seuraava selitys oli, että kun hänellä on ollut tässä parina lauantaina menoja, niin ei ole ehtinyt imuroida. Siis oikeasti ihminen on noin avuton, että ei sitten osaa siirtää hommaa vaikka perjantaille, tai sunnuntaille, vaan jättää sitten tekemättä kokonaan..... joskus aina miettii, että äidit (ja isätkin) voisivat panostaa poikalasten kasvatukseen ja vastuuttamiseen aika paljon enemmän, se olisi palvelus kaikille tuleville puolisoille. Ja ei me olla millään tavalla sovittu, että kotityöt on minun hommiani, käyn yhtälailla töissä ja tienaan jopa enemmän kuin mieheni.

Ja olen sitä mieltä, että se, että minulla ei ole kikkeliä, ei tee minusta mitään siivoojaa ja ruoanlaittajaa kotona. Ja ymmärrän erittäin hyvin, jos miestäkään ei se kiinnosta, mutta sitten vaan jaetaan hommat tasan ja tietyt on vaan pakko tehdä, vaikkei niistä niin pidäkään.