Mitä nämä niin sanotut metatyöt ovat?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on välttämätöntä ajattelutyötä, jonka unohtaminen hankaloittaa merkittävästi arjen sujumista. Se on ennakoimista, suunnittelemista, aikatauluttamista, delegoimista ja seuraamista. 

Kauppalistan laatiminen, päivän aikataulun suunnittelu, lapsen syntymäpäiväjuhlien valmistelu, kotitöiden jakaminen perheen kesken, pyykinpesunesteen kulumisen seuraaminen...

Normaalia elämää jotka hoituvat isommin ajattelematta. Ihmeellinen meteli tyhjästä. Yh isä

Sua ei yhtään ketuttaisi, jos sun arkea jakaa toinen aikuinen, joka ei ota vastuuta mistään tai osoita mitään oma-aloitteisuutta sen suhteen, että koti ja arki pyörii edes jotenkin?

Mun arkeen on pyrkinyt parikin tällaista tyyppiä ja sen verran on ketuttanut että olen kehottanut vaihtamaan suuntaa jo eteisessä. 

Vierailija kirjoitti:

Naisille tuppaa kaatumaan suuri osa metatöistä, mutta naiset voivat myös itse vaikuttaa metatyönsä määrään delegoimalla paremmin. Taas nainen joutuu olemaan aloitteellinen ja johtaja, mutta se on sen arvoista. Insinööriaivoisille miehille on paljon helpompi opettaa, että pyykkiä pestään esim. ti, to ja su klo 18, kun vaatia heitä aktiivisesti seuraamaan pyykkikasan kokoa ja reagoimaan siihen.

Monelle naispuoliselle kaverilleni tuntuu olevan mahdottomuus laatia etukäteen mietittyä viikko- tai kuukausisiivouskalenteria. Pitää jotenkin itse saada pidettyä kaikki langat käsissä ja määrätä oman pään mukaan milloin mikäkin kohta on hoidettava. Usein se johtaa siihen, että asiat hoidetaan yksin ja uhriudutaan samalla. 

 

Siis naisten pitää delegoida paremmin, ettei olis niin paljon metatöitä? Silti sun tuntemille naisille on vaikea tehdä etukäteissuunnitelmaa (siis sitä itseään l. metatyötä). Aika ristiriitainen kannanotto. Miksi miehet eivät mielestäsi sit tee osuuttaan ilman naisen delegointia? Miksi miehet eivät tee etukäteissuunnitelmaa, jotta naisten ei tarttis delegoida?

Vierailija kirjoitti:

Minusta tämä kertoo vain avuttomien sukupolvesta: pitää erikseen suunnitella, että maksetaan laskut tai viedään roskat ihan kuin aivotoiminta ei riittäisi siihen, että ilman erillistä sopimusta itsensä tai asuinkumppanin kanssa osaisi viedä täyden roskapussin roskikseen. Ei ihme, että 30-40v naiset kokevat uupuvansa kotitöiden taakan alle, kun erikseen pitää miettiä ja palaveroida siitä, kuka kilpailuttaa vakuutukset tai varaa omistamalleen autolle katsastuksen.

Paras minusta mitä olen kuullut on "päiväkotiviemisten suunnittelu". Sepä vaatii varmaan kolmen viikon metatyön kun pohtii, että kuka, miten, millä, mihin aikaan ja miksi ihmeessä vie kenet hoitoon. Ja toiset kolme metatyöviikkoa menee siihen, kun pohditaan, pitääkö se lapsi hakea sieltä kotiinkin, kun ei ennätä, kun pitää järjestellä viherkasvien kasteluvuoroja.

Missä muuten on tässä keskustelusta puuttuvat jouluverhojen vaihto, lehtitilaukset (ml. verkkolehdet),

Öö, iso osa ihmisistä tekee esimerkiksi vuorotyötä. Kyllä siinä joutuu miettimään, että kuka vie ja hakee lapset minäkin päivänä ja mihin aikaan, kun ne vuorot ei ole vakiot. Sama sellaisissa perheissä, jossa toinen vaikka reissaa työnsä puolesta.

Mutta voihan ne jättää suunnittelematta. Siinä sitten joka aamu pohditaan, että "ai sulla oli yövuoro, no vie tuo lapsi kuitenkin, kun minä en enää ehdi, kun pitää juosta palaveriin. Niin ja menen perheen ainoalla autolla."

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistosta: mielestäni pakollista metatyötä on suunnitella, millä mennään ja suurin piirtein koska (tai tarkkaan, jos julkiset), onko sopivat vaatteet saatavilla ja sään mukaiset varusteet ja tarvitaanko reppua, vesipulloa tms. 

Ah, kuin mun exän suusta! Ensin suunnitellaan ja vensklataan kolmen huvipuiston kesken tuntikaupalla, että mikä valitaan, vaikka ei niissä nyt niin kamalasti eroa ole ja vihdoin saadaan yksi valittua. Sitten venslataan aikaa, lähdetään kahdelta eikun onkin siskon kanssa sovittu kirpparilla käynti ja kun se saadaan sovittua, aletaan muu suunnittelu.

Ja sitten The Päivä on pilalla, kun penska sotkee sen sopivan vaatteen just ennen lähtöä, bussi on myöhässä ja sääkään ei ole semmoinen kuin piti.

Sitäkään en tajua, mitä suunnittelemista siinä on, tarvitaanko reppua. Totta kai tarvitaan kuten myös vesipulloa ja kaikkea muuta IHAN TAVALLISTA mitä nyt lasten kanssa ulos mennessä on o

Jos se on sulle noin helppoa, niin mikset laita reppua valmiiksi? Tai vielä parempaa, opeta lapsia tekemään se? 

ei metatyöhön normijärkiseltä kovin monia minuutteja uppoa

Vierailija kirjoitti:

Metatyö lienee lähinnä optimointia. Mikä on hyödyllistä, silloin kun työllä on jokin tavoite (muu kuin saada tunnit täyteen).

Tässähän onkin se ongelma, että täällä koko ajan väitetään, että optimointia tulee tehdä täsmälleen samojen tehtävien kanssa uudelleen ja uudelleen ja koko ajan.

Se jos mikä on erittäin tehotonta ja samalla uuvuttavaa, etenkin, jos sitä tekee yksi muiden puolesta, joita ei kiinnosta tuo optimointirumba laisinkaan.

Jos oikeasti tarvitsee joka pyykkikerta optimoida uudelleen ja syyllistää toista, että joutuu sen tekemään, niin onhan siinä toiminnanohjauksessa todellakin jotain vialla.

Miksi sillä optimoijalla on toiminnanohjaus hukassa, eikä sillä joka ei kykene tekemään yksinkertaisia asioita ilman optimoijaa?

Eikä kyse ole siitä, että sen pyykkihuollon joutuisi joka kerta optimoimaan. Noita vastaavia asioita on normaalissa lapsiperhearjessa lukuisia ja jos toinen ei koskaan osallistu tähän suunnitteluun, vaan on kuin joku laite johon täytyy kerta toisensa jälkeen ohjelmoida joku yksinkertainen työ suoritettavaksi ja mitään ei tapahdu ilman tätä toistuvaa ohjelmoitia, kyseessä on ongelma.

Sinä kirjoitat reagoinnista. Metatyö on suunnittelua ja ennakointia.

Minä vastailen muiden antamiin esimerkkehin metatyöstä juurikin pointtinani, että en pidä niitä metatöinä.

Miten sinusta se, että havannoi kahvin loppuneen ja reagoi eroaa siitä, että havannoi auton tulevan ja reagoi?

Kun juuri minusta ei eroa ja sen vuoksi en ymmärrä, miksi näiden arkipäiväisten reagointien väitetään olevan metatyötä.

"Se lapsi ei hajoa, vaikka päiväkotivaatteet eivät olisi värisävyiltään täysin yhteensopivia. Näin yksi esimerkki naurettavasta palautteesta mitä aikanaan sain. "

Ei, mutta saattaa hajota siihen, että sadekelillä ne kumpparit ja kuravaatteet jäikin kotiin, eikä ole kuivia vaihtovaatteita mukana, kun ne piti käyttää jo edellispäivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille tuppaa kaatumaan suuri osa metatöistä, mutta naiset voivat myös itse vaikuttaa metatyönsä määrään delegoimalla paremmin. Taas nainen joutuu olemaan aloitteellinen ja johtaja, mutta se on sen arvoista. Insinööriaivoisille miehille on paljon helpompi opettaa, että pyykkiä pestään esim. ti, to ja su klo 18, kun vaatia heitä aktiivisesti seuraamaan pyykkikasan kokoa ja reagoimaan siihen.

Monelle naispuoliselle kaverilleni tuntuu olevan mahdottomuus laatia etukäteen mietittyä viikko- tai kuukausisiivouskalenteria. Pitää jotenkin itse saada pidettyä kaikki langat käsissä ja määrätä oman pään mukaan milloin mikäkin kohta on hoidettava. Usein se johtaa siihen, että asiat hoidetaan yksin ja uhriudutaan samalla. 

 

Siis naisten pitää delegoida paremmin, ettei olis niin paljon metatöitä? Silti sun tuntemille naisille on vaikea tehdä etukäteiss

Naisten pitää delegoida se oma elämä paremmin. Ei jumalauta mies voi yksin olla siitä vastuussa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minunkin mielestäni tuo on iha normaalia arkea. Peruskotitöitä, joita meillä tekee se, joka ehtii. Kauppalistaa tehdään vain, jos on jotain spessua. Normaalit ostokset menee ihan hyvin ilmankin. Just pohdittiin miehen kanssa pari viikkoa sitten, että nuohooja pitäisi tilata. Mies tilasi. Ja tilasi samalla myös lisää polttopuita, kun tuli siitä nuohoojasta mieleen. Minä taas tilasin autoon renkaiden vaihdon, kun ajattelin, että josko kerrankin ajoissa. Huolto tilataan, kun auto siitä ilmoittaa. Tässä toki pitää vähän tsekata aikatauluja, että kuka ja milloin sen auton voi viedä.

Pyykkiä pestään, kun sitä alkaa olla kori täynnä. Jos on joku tarve jollekin tietylle likapyykissä olevalle vaatteelle, niin sitten se pesee, jolla on se tarve.

Ongelma tässä lienee se, että monessa perheessä tuo "tekee joka ehtii" ja HUOMAA ei toimi, koska se toinen ei vaan huomaa tai taju

Luulisi tuon huomaavan jo seurusteluvaiheessa. Menin pari vuotta sitten treffikumppanin kanssa autolle, minkä päälle oli satanut lunta. Otin autosta lumiharjan ja aloin putsaamaan autoa. Treffikumppani seisoi tumput suorana tarjoutumatta apua. Minulle tuo oli selvä esimerkki, että toinen olisi perässävedettävä yksilö johon en halua sen enempää tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

"Se lapsi ei hajoa, vaikka päiväkotivaatteet eivät olisi värisävyiltään täysin yhteensopivia. Näin yksi esimerkki naurettavasta palautteesta mitä aikanaan sain."

Ei hajoa ei. Sen sijaan lapsi kärsii, jos vaatteet ei ole vuodenaikaan ja säähän sopivia.

Toki. Mutta viikoittaisin muotishow keksiminen on täysin omaa pelleilyä. Ja vaatteita saa kaupasta helposti. Ei niitä tarvitse vuosikausia miettiä etukäteen.

Toki, jos on rahaa. Jos raha on tiukilla, kaupasta ei vaatteita saa kovin helposti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille tuppaa kaatumaan suuri osa metatöistä, mutta naiset voivat myös itse vaikuttaa metatyönsä määrään delegoimalla paremmin. Taas nainen joutuu olemaan aloitteellinen ja johtaja, mutta se on sen arvoista. Insinööriaivoisille miehille on paljon helpompi opettaa, että pyykkiä pestään esim. ti, to ja su klo 18, kun vaatia heitä aktiivisesti seuraamaan pyykkikasan kokoa ja reagoimaan siihen.

Monelle naispuoliselle kaverilleni tuntuu olevan mahdottomuus laatia etukäteen mietittyä viikko- tai kuukausisiivouskalenteria. Pitää jotenkin itse saada pidettyä kaikki langat käsissä ja määrätä oman pään mukaan milloin mikäkin kohta on hoidettava. Usein se johtaa siihen, että asiat hoidetaan yksin ja uhriudutaan samalla. 

 

Siis naisten pitää delegoida paremmin, ettei olis niin paljon metatöitä? Silti sun tuntemille naisille on vaikea tehdä etukäteiss

Naiset ovat elämässämme vallassa. En taistele sitä vastaan, minkä jo tiedän. Olen jo myöntänyt tappion. Huseeraakoon nyt tuossa, kun kerran haluaa. 

Hei naiset. Olen nyt oppinut, että metatyöt on suunnittelutöitä, jossa olette mestareita. Voitteko vielä harjoitella yhtä asiaa: rahankäytön suunnittelu? Kun lähdette tyttöjen kanssa shoppailemaan, tulee kotiin vaikka mitä pussukoita, missä on mitä ihanampia heräteostoksia. Ostin samalla uuden talvitakin vaikken tarviikaan, mutta se oli alessa. Normi hinta 100 eur, nyt - 50%. Säästin siis 50 euroa. En ehkä osaa omaa elämääni suunnitella kuten te, mutta miten tuo on säästöä???

Vierailija kirjoitti:

Sinä kirjoitat reagoinnista. Metatyö on suunnittelua ja ennakointia.

Minä vastailen muiden antamiin esimerkkehin metatyöstä juurikin pointtinani, että en pidä niitä metatöinä.

Miten sinusta se, että havannoi kahvin loppuneen ja reagoi eroaa siitä, että havannoi auton tulevan ja reagoi?

Kun juuri minusta ei eroa ja sen vuoksi en ymmärrä, miksi näiden arkipäiväisten reagointien väitetään olevan metatyötä.

Reagointia: Auto tulee, en mene eteen.

Suunnittelua, eli metatyötä: Kahvi on loppu, joten kirjoitan sen kauppalistaan ylös, jotta muistan ostaa sitä

Varsinainen työ: Menen kauppaan ja ostan kahvin

Vierailija kirjoitti:

Sua ei yhtään ketuttaisi, jos sun arkea jakaa toinen aikuinen, joka ei ota vastuuta mistään tai osoita mitään oma-aloitteisuutta sen suhteen, että koti ja arki pyörii edes jotenkin?

Ketuttaisi aivan sairaasti. Mutta en näe, mitä ihmeen tekemistä erityisesti metatöillä on tämän asiantilan kanssa. 

Kyllä tuossa tilanteessa on aika moni asia pielessä, jopa niin pielessä, että joku koska pestään hienopyykki ja sen suunnittelu tuskin tulisi mieleeni, kun alkaisin asiaa ratkoa.

Mitä enemmän pitää saada aikaiseksi, sitä tarkemmin asiat joutuu suunnittelemaan.

Jos puoliso ei auta omalla työpanoksellaan, niin perheen ainoan vastuunkantajan kalenteri täyttyy pikkuasioista. Koska sitä aikaa on niin vähän, että kaikki jääkaapin pesemisestä pyykkäämiseen on p a k k o kellottaa. Sitten toinen pyörittelee silmiään sohvalla maatessaan ja toinen elää burn outin partaalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huvipuistosta: mielestäni pakollista metatyötä on suunnitella, millä mennään ja suurin piirtein koska (tai tarkkaan, jos julkiset), onko sopivat vaatteet saatavilla ja sään mukaiset varusteet ja tarvitaanko reppua, vesipulloa tms. 

Ah, kuin mun exän suusta! Ensin suunnitellaan ja vensklataan kolmen huvipuiston kesken tuntikaupalla, että mikä valitaan, vaikka ei niissä nyt niin kamalasti eroa ole ja vihdoin saadaan yksi valittua. Sitten venslataan aikaa, lähdetään kahdelta eikun onkin siskon kanssa sovittu kirpparilla käynti ja kun se saadaan sovittua, aletaan muu suunnittelu.

Ja sitten The Päivä on pilalla, kun penska sotkee sen sopivan vaatteen just ennen lähtöä, bussi on myöhässä ja sääkään ei ole semmoinen kuin piti.

Sitäkään en tajua, mitä suunnittelemista siinä on, tarvitaanko reppua. Totta kai tarvitaan kuten myös vesipulloa ja kaikkea muuta IHAN TA

Mies nauraa vierestä, kun vaimon metatyö ei ole hanskassa. Ei kuitenkaan tee sitä itsekään. Ja tuossa tarinassa nähdään lopputulos. Toki kaikki selvisivät hengissä, mutta ainakaan miehen mielestä homma ei toiminut.

Tämä on kyllä herkkä aihe tällä palstalla.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että eikö naisest saa suutaan auki ja vaikka saisivat, niin hyväksyvät surkea tilanteen?

Tässäkin ketjussa on lukemattomia kommentteja (ja onhan täällä se "menin lakkoon"-ketju), missä naiset kertovat kyllästyneensä miehen ja lasten saamattomuuteen. Ensin opetetaan koko perhe siihen, että äiti hoitaa ja sitten yhtäkkiä ei sitten enää olekaan kivaa. 

Toisaalta tämän palstan otos on suurimmaksi osaksi tietyn porukan edustamia, joten ei sinäänsä yllätä.

Vierailija kirjoitti:

Hei naiset. Olen nyt oppinut, että metatyöt on suunnittelutöitä, jossa olette mestareita. Voitteko vielä harjoitella yhtä asiaa: rahankäytön suunnittelu? Kun lähdette tyttöjen kanssa shoppailemaan, tulee kotiin vaikka mitä pussukoita, missä on mitä ihanampia heräteostoksia. Ostin samalla uuden talvitakin vaikken tarviikaan, mutta se oli alessa. Normi hinta 100 eur, nyt - 50%. Säästin siis 50 euroa. En ehkä osaa omaa elämääni suunnitella kuten te, mutta miten tuo on säästöä???

En harrasta tuollaista niin en osaa sanoa. Moni on kylläkin ehdottanut täällä näihin metatyöongelmiin sitä, että hoidetaan ne rahalla. Voi ostaa uudet vaatteet koska tahansa, voi mennä vaikka taksilla jne. Tuo rahankäyttöongelma on sitten seuraavana listalla, mutta käydään tämä metahomma ensin loppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille tuppaa kaatumaan suuri osa metatöistä, mutta naiset voivat myös itse vaikuttaa metatyönsä määrään delegoimalla paremmin. Taas nainen joutuu olemaan aloitteellinen ja johtaja, mutta se on sen arvoista. Insinööriaivoisille miehille on paljon helpompi opettaa, että pyykkiä pestään esim. ti, to ja su klo 18, kun vaatia heitä aktiivisesti seuraamaan pyykkikasan kokoa ja reagoimaan siihen.

Monelle naispuoliselle kaverilleni tuntuu olevan mahdottomuus laatia etukäteen mietittyä viikko- tai kuukausisiivouskalenteria. Pitää jotenkin itse saada pidettyä kaikki langat käsissä ja määrätä oman pään mukaan milloin mikäkin kohta on hoidettava. Usein se johtaa siihen, että asiat hoidetaan yksin ja uhriudutaan samalla. 

 

Juuri tämä. Koko käsite metatyöstä on  vain ja ainoastaan peiteltyä NAISEN VALLANKÄYTTÖÄ. 

 

<

Oma naisvihasi ja tappohaaveet ei ole peiteltyä, mutta todella yritystä aika radikaaliin vallanköyttöön. 

Vierailija kirjoitti:

Sinä kirjoitat reagoinnista. Metatyö on suunnittelua ja ennakointia.

Minä vastailen muiden antamiin esimerkkehin metatyöstä juurikin pointtinani, että en pidä niitä metatöinä.

Miten sinusta se, että havannoi kahvin loppuneen ja reagoi eroaa siitä, että havannoi auton tulevan ja reagoi?

Kun juuri minusta ei eroa ja sen vuoksi en ymmärrä, miksi näiden arkipäiväisten reagointien väitetään olevan metatyötä.

En viitsi puuttua siihen, että kuolet, jos jäät auton alle.

Jos lähdet välittömästi kahvin loppumisen huomattuasi ostamaan uutta, voidaan verrata näitä kahta. Monen arki menee ihan mahdottomaksi, jos asioihin vain reagoidaan. Sinun ehkä pitäisi olla muualla,  mutta kahvi loppuu, joten lähdit kauppaan. Kolmen tunnin kuluttua lähdet uudelleen kauppaan, kun vessapaperi loppuu. 

Se, että havainnoi kahvin loppuman, on vain havainto, ei muuta.