mies raivoaa

Tuleeko kaikista miehistä pitkissä suhteissä kärtsyjä huutajia? Miehestä kuoriutui parin ensimmäisen vuoden jälkeen enenevässä määrin tällainen, mutta tyhmänä naisena tein vielä tämän kanssa parikin lasta. Menneellä viikolla hänellä meni hermot jopa kolme kertaa ja aina nuo tilanteet eskaloituu ihan järjettömiksi. Mitää fyysistä väkivaltaa ei siis ole, mutta mies on todella ruma suustaan ja ei nyt tule mieleen sellaista loukkasta mitä en hänen suustaan olisi kuullut. Isäni on samanlainen ja en ihan todella tiedä onko vaihtoehdot sietää huutamista tai olla yksin.

Toisaalta mies on hyvä isä ja lapset rakastavat häntä. Tuntuu vaan aika mahdottomalta opettaa lapsille että toisia ihmisiä pitää kohdella hyvin ja vihanhallintaa kehittää kun nelikymppisellä isälläkään ei ole homma hallussa. Terapiat on käyty mutta todellista halua muutoksen ei sitten vissiin ole kun ei näy onnistuvan. Miehen mielestä vika on minussa koska minulla on joskus omia mielipiteitä ja en aina komppaile häntä.

Olen miettinyt eroa, mutta se tarkoittaisi sitä että lapsilla olisi kaksi kotia ja esim. joulut viettäisin ilman lapsia. Jotenkin se tuntuu tosi surulliselta ajatukselta, mutta toisaalta ehkä löytäisin muista eronneista vertaistukea. Minun puoleltani ei siis ole isovanhempia eikä perhettä mutta miehen puolelta on. Synttäreiksi varmaan saisin lapset kun mies mielellään jättää juhlien järjestämisen minulle.