Lue keskustelun säännöt.
Lapsi vielä 37-vuotiaana?
13.10.2024 |
En ole ensisynnyttäjä, kyseessä olisi neljäs lapseni. Vanhemmat lapseni ovat 13v, 11v ja 6v. Heidän isänsä kuoli pian nuorimman syntymän jälkeen, ja nyt olen muutaman vuoden seurustellut nykyisen mieheni kanssa, jolla ei ole omia lapsia ja niitä toivoisi edes yhden. Tässä iässä ei kovin kauaa voi odotella enää, ja koen tilanteemme hyväksi muuten, mutta huolettaa synnyttää 38-39 vuotiaana ja ylipäätään oma hedelmällisyyskin mietityttää. Kokemuksia? :)
Kommentit (69)
Sain eka lapsen 18v, myöhemmin tuli ero, sitten tapasin uuden miehen 38v, tulin heti raskaaksi ja sain toisen lapsen, oli oikein mukavaa olla 3v pois töistä kodinhoitovapaalla, jaksoin oikein hyvin. Synnytys ihan samanlainen vaikka 20v aikaa eka lapsen syntymästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua ei huolestuttaisi tuossa iässä muu kuin se, että minulle ei jäisi lainkaan omaa elämää ja olisin jo kuusikymppinen kun saisin nuorimman potkittua pois kotoa
Synnytin kuopuksen 37vuotiaana (36vuotiaana tulin raskaaksi) ja mielestäni vielä ihan normaali ikä saada lapsia.
Mutta jos oisin ap, niin en kyllä jaksaisi enää ns.aloittaa alusta, kun isommat jo noin isoja.
Ja sisaruksillekin kurja, kun ikäero iso ja vielä isäkin eri (välit jää helpommin huonommiksi kuin muilla sisaruksilla).
Synnytin 40-vuotiaana, samoin kun moni tuttavani, lisäksi jotkut heistä saaneet lapsia vielä n 42- ja 43-v iässä. Julkisuudesta olemme saaneet lukea näistä 47v äideistä. Eli MIKSEI alle nelikymppisenä?
Työssä pitäisi jaksaa 69-vuotiaaksi asti, mutta vauvan hoitoa ei jaksa alle nelikymppisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hanki koira. Siinäkin on sulle joka ikiselle päivälle seuraavien 10-15 vuoden ajaksi puuhaa. Saat valvoa öitä, jos on maha kuralla (koiralla) ja muuta semmoista tuttavallista tuulahdusta vauva-ajasta. Mutta pääset sentään lähtemään iteksesi vaikka kauppareissulle ilman että täytyy odottaa 6-7 vuotta, eikä tarvitse järjestää vahtia kauppareissun ajaksi.
Oon varmaan sen sortin hullu, että oon tykännyt aina ihan kauppareissuista, lasten kanssa reissaamisesta ja niiden mukaan ottamisesta kaikkeen. Oppivat olemaan, ja sitten on elo mukavaa. Totta kai kivaa yksinkin käydä rauhassa välillä, mutta ei ne lapset pilaa multa mitään. Tuntuu lähinnä asennoitumisongelmalta vanhemmuuteen.
En sanoisi hulluksi, mutta kapeakatseiseksi kyllä. Koko viestin pointti oli siinä että jos haluat yksin päästä lähtemään jo
Ei lapsen sitovuus ole kolmen lapsen äidille enää mikään yllätys.
Elämän pitää olla helppoa! Se on nykyään jokin erityinen elämänarvo. Mikään ei saa olla vaativaa, paitsi tietty koulutus, työ ja rahanteko (jollekin toiselle). Muissa pohjoismaissa ihmiset kyselevät toisiltaan miten perheesi voi, Suomessa kysellään mites sun työ.
Milloin suomalaiset on aivopesty siihen, että perhe-elämä on vaikeaa ja lapsettomuus hienoa ja töissä on kuitenkin raadettava hautaan asti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos taloudellinen tilanne on hyvä ja kestää tehdä vielä yhden, niin tekisin. Tukien varassa en missään tapauksessa, ne kiristyy vain päivä päivältä. Ikäero lapsille tulisi minusta olemaan hyvin kohtuullinen. Onhan 13v vielä hänkin enemmän lapsi kuin teini.
No aika pellossa voi sit Helsingissäkin näköjään elää, jos ei ole kuullutkaan, miksi lapsen teon kanssa ei kannattaisi odottaa nelikymppiseksi. Eikä se juu sitä tarkoita, etteikö se jollain (esim. just sulla) ois saattanut mennä ihan hyvin.