Lue keskustelun säännöt.
Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?
Kommentit (252)
Voitteko antaa ilmi tämän akateemisten haukuntaketjun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Mikään pakko ei tosiaan ole. Mutta jos haluaa oppia tietynlaisia taitoja tai toimintamalleja, on usein paras mennä johonkin yhteisöön, jossa noita taitoja oppii.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼
Taidat edustaa amk-tasoa.
Täytyy sanoa näin automaatiasentajana että molemmat ovat yhtä vieraantuneita todellisuudesta. Töissä menee eniten aikaa hukkaan korjatessa inssien "älynväläyksiä" ja selittäessä suunnittelijoille miksi sitä ei voi käytännössä tehdä noin.
Siksi juuri tarvitaan monen tason ihmisiä. Yliopistossa sekä opetuksessa että etenkin tutkimuksessa todellisuutta tarkastellaan usein hieman erilaisesta näkökulmasta kuin käytännössä. Muun muassa eri teorioiden ja metodien valossa. Pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä todellisuudesta. Siitä, jossa käytännön työn tekijät toimivat.
Molempia tarvitaan. To
Toivoisin että inssit lukisi sen. Itse ehkä lukisin ennemmin: insinöörien ajatukset automaatiasentajien liian käytännönläheisen ajattelun aiheuttamista ongelmista tms. Jos se auttaisi aukomaan näitä solmukohtia töissä.
Sinäänsä tekniikan alojen maisterin kanssa pystyy keskustelemaan paljon käytännön läheisemmin kuin inssien. Heillä on enemmän käsitystä fysiikan laeista. Mutta akateemisia on niin montaa alaa ettei voi laittaa samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Miksi pitäisi osata käyttää porakonetta?
Kiinnostava tämä porakonekysymys.
Koko globaali maailmantalous perustuu siihen, että eri ihmiset eri paikoissa tekevät ja tuottavat eri asioita. Monikaan asia ei olisi kehittynyt, jos esim. jokaisen pitäisi kasvattaa omat porkkanansa. Nykyään osa porukasta kasvattaa tehokkaasti ja taidolla, ja muut syövät ja maksavat porkkanansa omasta ammattityöstään saamallaan palkalla. Työn tuottavuus kehittynyt siinä määrin, että kaupunkilaisen valkokaulustyöläisen palkka on sellainen, että hänen ei tarvitse välttämättä osata paikata itse pyöränsä kumia, vaan hän voi viedä sen ammatti-ihmiselle paikattavaksi korvausta vastaan. Jne. jne.
Asiasta hieman sivuun, porakoneeseen tai sen tarpeeseen liittyen, minä ja aika moni tuttuni olemme huomanneet, että naiset koulutustasosta riippumatta mielellään rehvastelevat pienillä tai suurilla voimillaan: naulat hakataan vasaralla, ruuvit väännetään käsin meisselillä. Sen sijaan miehet koulutustasosta riippumatta tarvitsevat tai pikemminkin haluavat näihinkin juttuihin jonkun sähkökäyttöisen laitteen. Nauloja ei naulata eikä ruuveja ruuvata käsin, vaan tuunataan vaikka se porakone tekemään se alkuperäinen "miehen työ".
Palatakseni asiaan, ilmeisesti ainakin tässä keskustelussa tämä porakoneen käyttöosaaminen on jonkinlainen indikaattori. Mutta mille? Siitä en nyt aivan saa kiinni. Jos joku on opiskellut saksalaista filologiaa sillä aikaa kun joku toinen on ollut porakonekoulussa, niin eihän sillä saksanopiskelijalla ole ollut sen enempää käyttää resurssejaan porakoneen käytön opiskeluun kuin sillä porakonekoululaisella tahollaan saksanopiskeluun. Jos nyt kärjistetään.
Jossain tilanteessa tarvitaan saksaa, toisessa taitoa käyttää porakonetta. Sehän on hyvä asia, että on molempia ammatti-ihmisiä.
Jos taas vedetään keskustelu, vaikka vain argumentin vuoksi, toiseen suuntaan, voidaan aiemmin esitettyyn toteamukseen "Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta" vastata samassa hengessä todeten: "Todellisuudessa matalasti koulutetut miehet eivät osaa edes saksaa."
Olisiko tuo kommentti sitten mukavaa kuultavaa? Miksi korkeasti koulutettujen naisten pitäisi osata käyttää porakonetta, jos matalasti koulutettujen miesten ei tarvitse osata saksaa?
Joo minäkin pahoittelen, tai oikeastaan en, että tuli sanotuksi tosi ilkeästi, koska mielenterveysasiat ja riippuvuudet ovat vakavia asioita, eikä lyötyä saisi lyödä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼
Taidat edustaa amk-tasoa.
Täytyy sanoa näin automaatiasentajana että molemmat ovat yhtä vieraantuneita todellisuudesta. Töissä menee eniten aikaa hukkaan korjatessa inssien "älynväläyksiä" ja selittäessä suunnittelijoille miksi sitä ei voi käytännössä tehdä noin.
Siksi juuri tarvitaan monen tason ihmisiä. Yliopistossa sekä opetuksessa että etenkin tutkimuksessa todellisuutta tarkastellaan usein hieman erilaisesta näkökulmasta kuin käytännössä. Muun muassa eri teorioiden ja metodien valossa. Pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä todellisuudesta. Siitä, jossa käytännön työn
Oletko siis antanut palautetta insseille, ja he eivät kuunnelleet? Ikävä kuulla. Mieheni oli aiemmin suunnitteluinssi ja häntä nimenomaan monesti harmitti, että asentajilta kuuli vasta jälkikäteen ja selän takaa, mikä oli mennyt pieleen. Tai että oli ollut asioita, jotka olisivat tehneet asentamisesta helpompaa, jos ne olisi huomioitu suunnitteluvaiheessa. Harvoin kukaan toi mitään esille edes tehdaskäynneillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Amikset on tuollaisia mukavia ja järkeviä ihmisiä. Yliopiston käyneet ovat narsisteja ja AMK:n käyneillä on alemuuskompleksi. Tämä on yleistys, mutta jännä kuinka hyvin tämä pitää paikkansa.
Sinulla ei taida juurikaan olla kokemusta eri koulutustaustoista tulevista ihmisistä. Yliopiston käyneet eivät todellakaan ole narsisteja ja kaikilla AMK:n käyneillä ei ole alemmuuskompleksia. Amislaisetkaan ei todellakaan ole kaikki mukavia, järkevistä nyt puhumattakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AMK-päteminen on huvittavaa. Sillä välin minä olen tohtori, joka tekee parhaillaan toista maisterintutkintoa, mutta tosielämässä en koskaan ota opintojani puheeksi ellei, joku niistä kysy tai ellei sen mainitseminen ole erityisen relevanttia jossain tilanteessa. Ja sanonpahan vain, ettei minulla ole mitään hajua AMK-tutkinnoista ja kaikesta muusta sen sellaisesta, vaan olen vain keskittynyt omaan uraani. Omissa kokemuksissani tutkinnoista puhuminen on "nousukkaiden" heiniä, eli joku tulee vaikka jostain ei-akateemisesta perheestä ja on innoissaan jostain tutkinnostaan. Onneksi olkoon tälle, hieno juttu, mutta voi olla muille vähän vaivaannuttavaa kuunneltavaa.
AMK-pätemistäkin huvittavampaa on tämä sinun yliopistotuplamaisteritohtoripäteminen Vauvapalstalla. Hienoa, että itsekin tunnistat eläväsi ihan omassa kuplassasi
Vierailija kirjoitti:
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Hahahahahahaahahahhahahahah! Paskat osaat!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voitteko antaa ilmi tämän akateemisten haukuntaketjun?
No no. Tämähän on hauskaa seurattavaa. Päätellen omasta elämänkokemuksesta, aika moni yliopistolainen käy täällä palstalla lukemassa sitä, mitä "suomalaisessa yhteiskunnassa tapahtuu" ja "miten asioista ajatellaan" - tai siis kuvittelee löytävänsä sen kansan syvien rivien äänen täältä.
Sitten aina välillä tulee sopivasti perjantai- tai lauantai-iltana tällainen nätisti provosoiva "yliopistolaiset vs. muut"-tyyppinen keskustelu, ja sitten päästetään sormet näppistä hakkaamaan paljon enemmän kuin mitä on tutkimuspaperia tehdessä päivän aikana onnistunut. ;-)
Kollegat sanokaa vastaan, jos olen väärässä.
Hyvä venttiili tämä palsta, ja nimenomaan nämä keskustelut!
Vierailija kirjoitti:
Näsäviisaita pilkunnssijoita jotka tekee selvistä asioista epäselviä. Kansantajuisesti maallikko luo mielipiteitä ja niitä sitten luetaan rivienvälistä. Yliopisto-tasolla puhutaan paljon ja vähän asiaa. Papereiden pyörittelyä, tutkitaan ja dokataan, dokataan ja taas tutkitaan. Jos mustasta-aukoista löytyisikin jotakin kiinnostavaa vielä tongittavaksi krapulassa luovimmassa tilassa syntyisi oivallus ja saadaan kaljarahat hankittua. Prselihakset on oltava terästä ja autismin diagnoosi ehdoton.
Tää oli ihana kommentti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼
Taidat edustaa amk-tasoa.
Täytyy sanoa näin automaatiasentajana että molemmat ovat yhtä vieraantuneita todellisuudesta. Töissä menee eniten aikaa hukkaan korjatessa inssien "älynväläyksiä" ja selittäessä suunnittelijoille miksi sitä ei voi käytännössä tehdä noin.
Siksi juuri tarvitaan monen tason ihmisiä. Yliopistossa sekä opetuksessa että etenkin tutkimuksessa todellisuutta tarkastellaan usein hieman erilaisesta näkökulmasta kuin käytännössä. Muun muassa eri teorioiden ja metodien valossa. Pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa ja ymmärryst
Tottakai olen. Robotiikan ja automaation kanssa se on pakko koska linja ei käynnisty "sinne päin" tehtynä. Monta kertaa ne suunnitelmat vaan saa käteen siinä kohtaa kun menee kohteeseen ja se maksaa paljon aikaa kun alkaa korjaamaan niitä tilaamaan uusia osia. Välillä tuntuu että tekisin kuvat itse samassa ajassa kuin niiden korjaamiseen menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Hahahahahahaahahahhahahahah! Paskat osaat!
Olen eri, mutta amisaikoina osasin viittä eri kieltä vähintään arkitasolla. Valitettavasti noista kielistä olen tarvinnut vain ruotsia ja englantia ja muut on unohtuneet, sillä ei niitä yliopistossa sitten enää tarvittu. Amistason töissä turistien kanssa sitäkin enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Onko jonkun mielestä porakoneen käyttö ja nurmikon leikkuu jotenkin vaikeaa? Näin akateemisena naisena olen aina molemmat osannut, enkä edes tajunnut, että joku mies voisi pitää noita taitoina.
Naiselle tärkeämpiä taitoja kuin ruohonleikkuu, on suihinotto ja paneminen. Koulutustasosta riippumatta. Yhdenkään naisen kanssa en ole ollut siksi, että hän olisi jumalaisen hyvä ruohoa leikkaamaan tai poraamaan reikää seinään.
T. Akateeminen Alfamies
Vierailija kirjoitti:
Mieheni on valmistunut amk:sta, hänen ystävänsä ja kollegansa samalta alalta yliopistosta. Mieheni oppari oli aika kevyt ja yrityskeskeinen, sellainen case-tutkimus. Ystävänsä opinnäytetyössä piti jo olla enemmän lähdekirjallisuutta ja tutkielma oli muutenkin yleisluontoisempi. Oppilaitoksena amk-linjat ovat myös muuttuneet koko ajan projektilähtöisemmiksi, yliopistoissa on enemmän teoriaa kuin amkissa, vaikkakin vähenevissä määrin.
Minä olen valmistunut yliopistosta, mutta ihan eri alalta kuin mieheni ja ystävänsä. Gradussani piti olla jo aika runsaasti tekstiä, lähteiden vuoropuhelua, omia kriittisiä kannanottoja lähteisiin, vaativampi tutkimusmenetelmä, jne. Opinnoissa myös keskitytään enemmän teorioihin, kriittiseen ajatteluun, lähdekritiikkiin ja tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Amkissa ollaan työelämälähtöisempiä, keskitytään enemmän yksittäisiin taitoihin.
Jaa. No ainakin XAMK vaatii opinnäytetöissään useita lähteitä ( väh. 2 sivua ) ja ohjeet työhön vaikuttaa se, onko oponnäytetyö toiminnallinen eli produktiivinen vai tutkimuksellinen. Ja pitää myös tietää tutkimusmenetelmät ym. pitää olla käsiteperusteet , kirjallisuuskatsukset, tutkimusmenetelmät ja aineiston kerääminen, analysointi ym. Joten siellä ei ainkaan edes AMK- tasolla helpolla päästä. Ja tietennkin pitää olla työn tulos , johtopäätökset jne.
Toimeksiantajat ovat yrityksiä ja työn tulokset esitellään myös heille. He antavat arvioin tuloksesta ja päättävät ,ottavatko tekemäsi työn käytäntöön vaikka, jos teet toiminnallisen tutkimustyön. Sitten opponoit toisen opiskelijan työn myös. Ja lisäksi on vielä erillinen kypsyysnäyte tekemästäsi työstä. Helppoa? Ei todellakaan. Pelkästään 1 saamiseen on aika kovat kriteerit.
Meilläkin asentajat moittivat usein suunnitelmia ja suunnittelijoita, mutta ei heistä kuitenkaan ole sitten tekemään suunnittelijoiden hommia. Suuta kyllä pieksetään.
Mikä ero on sairaanhoitajalla ja lääkärillä ? Mikä ero on diplomi-insinöörillä ja insinööreille ? Mikä ero on rakennusmestarilla ja arkkitehdillä ?
Näsäviisaita pilkunnssijoita jotka tekee selvistä asioista epäselviä. Kansantajuisesti maallikko luo mielipiteitä ja niitä sitten luetaan rivienvälistä. Yliopisto-tasolla puhutaan paljon ja vähän asiaa. Papereiden pyörittelyä, tutkitaan ja dokataan, dokataan ja taas tutkitaan. Jos mustasta-aukoista löytyisikin jotakin kiinnostavaa vielä tongittavaksi krapulassa luovimmassa tilassa syntyisi oivallus ja saadaan kaljarahat hankittua. Prselihakset on oltava terästä ja autismin diagnoosi ehdoton.