Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?

Sanotaan nyt näin, että AMK:n suhde tieteeseen on vähän sama mitä yliopiston suhde työelämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiseen kohtaan en osaa sanoa mitään, mutta yliopistoissa on tämä tutkimuksen ja opetuksen yhteys ja tutkinto tähtää myös tutkimustaitojen omaksumiseen. AMK-koulutuksessa se lopputyö taitaa olla enemmänkin sellainen pakkopulla vain.

Mielenkiintoista, että tieteelliseen toimintatapaan perehtynyt turvautuu olettamukseen: "Taitaa olla... "

Oman 120-sivuisen amk-lopputyöni tein sosiaali- ja terveysministeriölle (kvantitatiivinen, sisältäen myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä) eikä se ollut millään tasolla pakkopullaa, päin vastoin. 

 

Vain ehta amis hurmaa meidät kaikki niinkin monimutkaisilla ilmaisuilla,kuin "kvantitatiivinen" ja "kvalitatiivinen". Ooh, 120 sivua! 

Jep, mun myötähäpeäh

Älkäähän nyt. Alkuperäisen kirjoittajana olen hyvilläni siitä, että opparin kirjoittamisen voi kokea antoisana, innostavana ja vaikuttavana. Toivon, että läheisenikin löytäisi tuollaisen työnilon. Oman osaamisensa syventäminen amk-opinnoilla on hänen tilanteessaan pakkorako, sillä fysiikka ei enää salli käytännön töitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31

Hahahahahahaahahahhahahahah! Paskat osaat!

 

Olen eri, mutta amisaikoina osasin viittä eri kieltä vähintään arkitasolla. Valitettavasti noista kielistä olen tarvinnut vain ruotsia ja englantia ja muut on unohtuneet, sillä ei niitä yliopistossa sitten enää tarvittu. Amistason töissä turistien kanssa sitäkin enemmän.

Höpöhöpö!

 

Perustele toki miksi kommenttini

Ai että mun pitää perustella sun valheet? Niinpä niin, sopii ketjun aiheeseen!

Mä oon käyny amkk:n ja yliopistoa 6kk. En ole milloinkaan joutunut tekemään niin vähän kuin yliopistolla. Siis siellä oltiin noin 6 tuntia viikossa ja loput diipailtiin!  Kauheaa ajantuhlausta. Gradua en tietenkään ole tehnyt paitsi sen amkk:n. Ketään ei ole ikinä kiinnostanut mikään paperi mun kouluista. Teen samaa työtä ja samalla palkalla kuin yliopistosta valmistuneet. En ole ylpeä mistään koulutuksestani, ne oli lähinnä harrastuksia/pakko saada joku paperi. Niitä on vielä 2 käytännön aloilta. Älkää leuhkiko turhaan, ei luulis montaa kiinnostavan kumpi on vaiko kumpikaan.

Vierailija kirjoitti:

Mä oon käyny amkk:n ja yliopistoa 6kk. En ole milloinkaan joutunut tekemään niin vähän kuin yliopistolla. Siis siellä oltiin noin 6 tuntia viikossa ja loput diipailtiin!  Kauheaa ajantuhlausta. Gradua en tietenkään ole tehnyt paitsi sen amkk:n. Ketään ei ole ikinä kiinnostanut mikään paperi mun kouluista. Teen samaa työtä ja samalla palkalla kuin yliopistosta valmistuneet. En ole ylpeä mistään koulutuksestani, ne oli lähinnä harrastuksia/pakko saada joku paperi. Niitä on vielä 2 käytännön aloilta. Älkää leuhkiko turhaan, ei luulis montaa kiinnostavan kumpi on vaiko kumpikaan.

Aha! Kovin vähän on valheet muuttunut noin 20 vuodessa vauvalla. Hönö se vaan jaksaa!

Vierailija kirjoitti:

AMK tekee sinusta yhteiskunnan palvelijan. Yliopisto tekee sinusta ilmiöiden tutkijan ja kriitikon.

Kyse on varsin eri painotuksista.

Kukas niille maistereille yleensä palkan maksaa? Niinpä yliopisto tekee sinusta yhteiskunnan palvelijan ja AMK yleensä jonkun tulosta tuottavan yrityksen työntekijän. T.duunari

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK tekee sinusta yhteiskunnan palvelijan. Yliopisto tekee sinusta ilmiöiden tutkijan ja kriitikon.

Kyse on varsin eri painotuksista.

Kukas niille maistereille yleensä palkan maksaa? Niinpä yliopisto tekee sinusta yhteiskunnan palvelijan ja AMK yleensä jonkun tulosta tuottavan yrityksen työntekijän. T.duunari

Akateeminen kuvittelee tekevänsä tutkimusta itselleen😂

Yliopisto on tieteellinen oppilaitos ja amk ammattikoulu. Siinä ero. Keskimäärin älykkäimmät menee yliopistoon ja vähemmän välkyt amkkiin. 

Lakatkaa vertailemasta näitä kahta. Ihan eri kaliiberia.

Amkista maisteriopintoihin siirtyneet aiheuttavat jatkuvaa päänvaivaa kun ei mitään pohjaa, eikä useimmilla resurssejakaan tieteelliseen koulutukseen. Pysyisivät siellä amiksessa. 

t. 20v yliopistossa opettajana ja tutkijana

Vierailija kirjoitti:

Meillä on muutama tekun käynyt tyyppi töissä. Sellaisia jeesustelijoita, jotka luulevat osaavansa hirveästi mutteivät aikaansaa muuta kuin päätöntä ajatuksenvirtaa.

Muutama yliopiston käynyt, yksi ihan tohtoriksi asti. Kovia puhumaan, mutta kun tekojen aika koittaa, hälvenevät paikalta..

Sitten on minä, jolla on duunaritausta, amksta inssin paperit ja lisäksi yliopistotutkinto. Enimmäkseen juon kahvia ja juttelen mukavia.

Duunarit tekee meillä kaiken oikean työn.

M42

Teidän lafkan johtamisessa on kyllä jotain ongelmaa kun iso osa porukkaa vaan puhuu turhia tai juo kahvia. Lieneekö kyse koulutuksestanne, vai eikö tehtävänne ole vain oikein selkeitä teille 🤔.

Vierailija kirjoitti:

Näsäviisaita pilkunnssijoita jotka tekee selvistä asioista epäselviä. Kansantajuisesti maallikko luo mielipiteitä ja niitä sitten luetaan rivienvälistä. Yliopisto-tasolla puhutaan paljon ja vähän asiaa. Papereiden pyörittelyä, tutkitaan ja dokataan, dokataan ja taas tutkitaan. Jos mustasta-aukoista löytyisikin jotakin kiinnostavaa vielä tongittavaksi krapulassa luovimmassa tilassa syntyisi oivallus ja saadaan kaljarahat hankittua. Prselihakset on oltava terästä ja autismin diagnoosi ehdoton.

Sanoo ymmärryskyvystä osaton. 

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen osaa tarvittaessa johtaa laskukaavan tai luoda teorian, kun taas amk osaa lukea vastauksen oppaasta.

Tämä on osuva tiivistys erosta. 

t. FT, KTM

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.

Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.

Ne korkeasti koulutetut naiset luulevat olevansa fyysisen työn yläpuolella. Siksi eivät osaa ajaa nurmea, käyttää porakonetta tai vaihtaa renkaita.

Korkeasti koulutetuissa naisissahan on paljon just niitä itsenäisiä naisia, jotka haluavat ihan itse osata huolehtia itsestään, eikä olla riippuvaisia toisten avusta jossain tuollaisessa simppelissä hommassa. Fyysinen työ on myös hyvää vastapainoa sille aivotyölle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä oon käyny amkk:n ja yliopistoa 6kk. En ole milloinkaan joutunut tekemään niin vähän kuin yliopistolla. Siis siellä oltiin noin 6 tuntia viikossa ja loput diipailtiin!  Kauheaa ajantuhlausta. Gradua en tietenkään ole tehnyt paitsi sen amkk:n. Ketään ei ole ikinä kiinnostanut mikään paperi mun kouluista. Teen samaa työtä ja samalla palkalla kuin yliopistosta valmistuneet. En ole ylpeä mistään koulutuksestani, ne oli lähinnä harrastuksia/pakko saada joku paperi. Niitä on vielä 2 käytännön aloilta. Älkää leuhkiko turhaan, ei luulis montaa kiinnostavan kumpi on vaiko kumpikaan.

Aha! Kovin vähän on valheet muuttunut noin 20 vuodessa vauvalla. Hönö se vaan jaksaa!

 

Mikä hönö ja mikä 20 vuotta?

Joryssa on kaikki akateemisia.

Kansainvälinen pörssiyhtiö.

Yliopistokoulutus antaa tieteellisen näkökulman moniin asioihin, kun taas ammattikoulu antaa käytännönläheisen näkökulman. Se on varmaan se suurin ero. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen osaa tarvittaessa johtaa laskukaavan tai luoda teorian, kun taas amk osaa lukea vastauksen oppaasta.

 

Tämä on osuva tiivistys erosta. 

t. FT, KTM

Näytä minulle akateeminen filosofian maisteri joka osaa johtaa laskukaavan tai luoda teorian. Vai huuteletko vaan lämpimiksesi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on valmistunut amk:sta, hänen ystävänsä ja kollegansa samalta alalta yliopistosta. Mieheni oppari oli aika kevyt ja yrityskeskeinen, sellainen case-tutkimus. Ystävänsä opinnäytetyössä piti jo olla enemmän lähdekirjallisuutta ja tutkielma oli muutenkin yleisluontoisempi. Oppilaitoksena amk-linjat ovat myös muuttuneet koko ajan projektilähtöisemmiksi, yliopistoissa on enemmän teoriaa kuin amkissa, vaikkakin vähenevissä määrin. 

 

Minä olen valmistunut yliopistosta, mutta ihan eri alalta kuin mieheni ja ystävänsä. Gradussani piti olla jo aika runsaasti tekstiä, lähteiden vuoropuhelua, omia kriittisiä kannanottoja lähteisiin, vaativampi tutkimusmenetelmä, jne. Opinnoissa myös keskitytään enemmän teorioihin, kriittiseen ajatteluun, lähdekritiikkiin ja tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Amkissa ollaan työelämälähtöisempiä, keskitytään enemmän yksittäisiin t

Haha, tiukat kriteerit XAMKilla? Nololta tuo kuulostaa. Kyse on raportista tai selvityksestä, ei tutkimuksesta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko jonkun mielestä porakoneen käyttö ja nurmikon leikkuu jotenkin vaikeaa? Näin akateemisena naisena olen aina molemmat osannut, enkä edes tajunnut, että joku mies voisi pitää noita taitoina. 

 

Kuulemma kaiken raskaan ja likaisen kantaminen on miestaito ja sitä pitää aivan kauheasti ihailla. Moottorikoneiden käynnistys nappia painamalla on miestaito ja sitä pitää ihailla. Vasarointi on miestaito ja sitä pitää ihailla. Ruuvin ruuvaus on miestaito ja sitä pitää ihailla.

Jostain syystä sellaiset koneet kuin pölynimuri, pyykinpesukone, silitysrauta jne. on kuitenkin tyypillisten miestaitojen ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen osaa tarvittaessa johtaa laskukaavan tai luoda teorian, kun taas amk osaa lukea vastauksen oppaasta.

 

Tämä on osuva tiivistys erosta. 

t. FT, KTM

Näytä minulle akateeminen filosofian maisteri joka osaa johtaa laskukaavan tai luoda teorian. Vai huuteletko vaan lämpimiksesi?

Tai lääkäri😅

Vierailija kirjoitti:

Sanotaan nyt näin, että AMK:n suhde tieteeseen on vähän sama mitä yliopiston suhde työelämään.

Eli? Amkissa ei tehdä tiedettä, mutta yliopistosta työllistytään. Eniten työttömiä on vain toisen asteen tutkinnon suorittaneissa.