Lue keskustelun säännöt.
Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?
Kommentit (252)
81/252
|
11.10.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinto vastaa aikaisempaa opistoastetta. Samoissa työpaikoissa, täysin samoissa työtehtävissä työskentelee kummankin tutkinnon suorittaneita samalla palkalla.
Akateemisissa tutkintoja edellyttävissä viroissa on usein niin, että niissä edellytetään juuri tietty maisterin tutkinto. Esimerkkeinä pappi ja juristi.
Yliopistolaiset sekoittavat jatkuvasti opistotason insinöörit ja sairaanhoitajat tyyliin kaikkiin kansanopistoihin ja raamattuopistoihin. Kertoo paljon yliopistolaisten sivistyksen tasosta, ettei tunneta muita koulutuksia. Opistohan se on yliopistokin.
Yliopisto on korkeinta mahdollista tieteellistä eli tutkimukseen perustuvaa koulutusta tarjoava laitos. Samalla myös tutkimuslaitos. Tiedekorkeakoulu. Mitä yksikään amk ei ole. Muista opistoista puhumattakaan.
Se, että yliopisto-sa
Ammattikorkeakoulu on University of applied sciences. Ymmärrän, että yliopistolaista harmittaa, kun amkilaiset vie työpaikat nenän edestä, koska ovat sopivampia tehtäviin. Montako vuotta olet ollut työttömänä maisterina? Vai pääsitkö ollenkaan työelämään kiinni? Otahan mielenterveyslääkkeesi ja pidä korkki kiinni
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amk ei valmista analyyttiseen ajatteluun eikä abstraktioihin. Sen huomaa työelämässä. Akateeminen hoitaa hommaa päässään useimmissa töissä, lopputulos tulee ulos erilaisina tuotoksina. Tuotos voi olla sitten vaikka diagnoosi, suunnitelma tai vaikka tutkimuskirja. Amk tarvitsee yksinkertaisiinkin asioihin käytännön juttuja, jos ei muuta niin se visualisoi kuvakorteilla ja post it -lapuilla ihan perusasioita, koska pään sisällä ei ole kykyä järjestää asioita.
No ei kyllä valmista yliopistokaan. Olen tavannut useita maistereita jotka ei pysty analyyttisen ajatteluun vaan pysyy tiukasti poterossaan ja pitää hypoteeseja faktoina. Lääkärit ovat ehkä pahin esimerkki mutta ei todellakaan ainoa.
Mä oon akateeminen nainen ja teen itse kaikki perinteiset miesten työt. Esim. porakoneen tai poravasaran käyttö, ruohonleikkuu, auton renkaiden vaihto, moottoripyörän perushuolto. Tykkään osata tehdä itse enkä halua olla avuton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk ei valmista analyyttiseen ajatteluun eikä abstraktioihin. Sen huomaa työelämässä. Akateeminen hoitaa hommaa päässään useimmissa töissä, lopputulos tulee ulos erilaisina tuotoksina. Tuotos voi olla sitten vaikka diagnoosi, suunnitelma tai vaikka tutkimuskirja. Amk tarvitsee yksinkertaisiinkin asioihin käytännön juttuja, jos ei muuta niin se visualisoi kuvakorteilla ja post it -lapuilla ihan perusasioita, koska pään sisällä ei ole kykyä järjestää asioita.
No ei kyllä valmista yliopistokaan. Olen tavannut useita maistereita jotka ei pysty analyyttisen ajatteluun vaan pysyy tiukasti poterossaan ja pitää hypoteeseja faktoina. Lääkärit ovat ehkä pahin esimerkki mutta ei todellakaan ainoa.
Aina voi olla joku drop out, mutta yliopiston suurin anti on valmentaa analyyttiseen ajatteluun ja sen se tekee tieteenalasta riippumatta. Tästä syystä akateemisten välillä ei ole niin väliä kunkin tieteenalasta, juttu toimii muutenkin.
AMK-päteminen on huvittavaa. Sillä välin minä olen tohtori, joka tekee parhaillaan toista maisterintutkintoa, mutta tosielämässä en koskaan ota opintojani puheeksi ellei, joku niistä kysy tai ellei sen mainitseminen ole erityisen relevanttia jossain tilanteessa. Ja sanonpahan vain, ettei minulla ole mitään hajua AMK-tutkinnoista ja kaikesta muusta sen sellaisesta, vaan olen vain keskittynyt omaan uraani. Omissa kokemuksissani tutkinnoista puhuminen on "nousukkaiden" heiniä, eli joku tulee vaikka jostain ei-akateemisesta perheestä ja on innoissaan jostain tutkinnostaan. Onneksi olkoon tälle, hieno juttu, mutta voi olla muille vähän vaivaannuttavaa kuunneltavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Akateeminen osaa tarvittaessa johtaa laskukaavan tai luoda teorian, kun taas amk osaa lukea vastauksen oppaasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AMKilainen on enemmän yhteiskunnan orja. Lyhyesti määriteltynä.
AMK on leikkikoulu yliopistoon verrattuna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
No ei ne ole ollut porakone koulussa 😂😅
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼
Taidat edustaa amk-tasoa.
Täytyy sanoa näin automaatiasentajana että molemmat ovat yhtä vieraantuneita todellisuudesta. Töissä menee eniten aikaa hukkaan korjatessa inssien "älynväläyksiä" ja selittäessä suunnittelijoille miksi sitä ei voi käytännössä tehdä noin.
Siksi juuri tarvitaan monen tason ihmisiä. Yliopistossa sekä opetuksessa että etenkin tutkimuksessa todellisuutta tarkastellaan usein hieman erilaisesta näkökulmasta kuin käytännössä. Muun muassa eri teorioiden ja metodien valossa. Pyrkimyksenä on tuottaa uutta tietoa ja ymmärrystä todellisuudesta. Siitä, jossa käytännön työn tekijät toimivat.
Molempia tarvitaan. Todennäköisesti sinäkin lukisit kiinnostuneena populaarin tietokirjan (tai netistä uutisartikkelin), joka olisi muokattu tohtorinväitöskirjasta koskien sitä, millaisia kokemuksia automaatioasentajilla on todellisuudesta vieraantuneista yliopisto- ja amk-tason insseistä. Väitöskirjan nimi voisi olla "Sama ala - eri maailmankuva. Automaatioasentajien mielikuvat insinöörien suunnitelmista". Tuon voisi toteuttaa vaikkapa sosiaaliantropologian metodein. Käytännön merkitys voisi olla osoittaa, mistä erilaiset lähestymistavat kumpuavat ja miten eri koulutustason ihmiset, jotka työskentelevät samoissa töissä, hahmottavat yhteisen ongelman ja ratkaisevat sen. Ja tavoitteena on luoda yhteisymmärrystä ja parantaa kommunikaatiota eri koulutustaustaa edustavien työntekijöiden välillä. Joskin tämä käytännön sovellus olisi sitten enemmän amk-opinnäytteen tyyppinen työ.
Toki tuosta voisi romaaninkin kirjoittaa. Mutta tutkimusaiheena olisi kiinnostavampi. Ehkä aihetta onkin jo tutkittu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Amk ei valmista analyyttiseen ajatteluun eikä abstraktioihin. Sen huomaa työelämässä. Akateeminen hoitaa hommaa päässään useimmissa töissä, lopputulos tulee ulos erilaisina tuotoksina. Tuotos voi olla sitten vaikka diagnoosi, suunnitelma tai vaikka tutkimuskirja. Amk tarvitsee yksinkertaisiinkin asioihin käytännön juttuja, jos ei muuta niin se visualisoi kuvakorteilla ja post it -lapuilla ihan perusasioita, koska pään sisällä ei ole kykyä järjestää asioita.
No ei kyllä valmista yliopistokaan. Olen tavannut useita maistereita jotka ei pysty analyyttisen ajatteluun vaan pysyy tiukasti poterossaan ja pitää hypoteeseja faktoina. Lääkärit ovat ehkä pahin esimerkki mutta ei todellakaan ainoa.
Aina voi olla joku drop out, mutta yliopiston suurin anti on valmentaa analyyttiseen ajatteluun ja se
Ajattelisi että akateeminen ymmärtää jotain älykkyydestä ja matemaattisesta päättelystä. Ei niitä voi valmentaa jossei ole lahjoja. Ja jos on niin ei yleensä tarvitse valmennusta.
Surkeaa jos tieteen opiskelussa käytetään aikaa sellaisten asioiden valmentamiseen jonka pitäisi olla perus edellytys eikä tieteen alaa kehittävään tutkimukseen.
No mä oon käynyt amiksen, amkin ja yliopiston ja sanoisin että kaikkien taidoissa ja näkemyksessä on puolensa. Mutta kyllä tuo yliopistotouhu on joillakin aloilla sellista taivaanrannanmaalarin hommaa, että en tiedä mitä töitä ne ihmiset tulevat opintojen jälkeen tekemään. Tutkijoiksi joo, mutta ei niitäkään hommia kaikille riitä.
Ja amiksen taso on omista ajoista laskenut kuin lehmän häntä, mikä on todella huolestuttavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinto vastaa aikaisempaa opistoastetta. Samoissa työpaikoissa, täysin samoissa työtehtävissä työskentelee kummankin tutkinnon suorittaneita samalla palkalla.
Akateemisissa tutkintoja edellyttävissä viroissa on usein niin, että niissä edellytetään juuri tietty maisterin tutkinto. Esimerkkeinä pappi ja juristi.
Yliopistolaiset sekoittavat jatkuvasti opistotason insinöörit ja sairaanhoitajat tyyliin kaikkiin kansanopistoihin ja raamattuopistoihin. Kertoo paljon yliopistolaisten sivistyksen tasosta, ettei tunneta muita koulutuksia. Opistohan se on yliopistokin.
Yliopisto on korkeinta mahdollista tieteellistä eli tutkimukseen perustuvaa koulutusta tarjoava laitos. Samalla myös tutkimuslaitos. Tiedekorkeakoulu. Mitä yksikään amk ei ole. Muista opisto
Ammattikorkeakoulu on University of applied sciences. Ymmärrän, että yliopistolaista harmittaa, kun amkilaiset vie työpaikat nenän edestä, koska ovat sopivampia tehtäviin. Montako vuotta olet ollut työttömänä maisterina? Vai pääsitkö ollenkaan työelämään kiinni? Otahan mielenterveyslääkkeesi ja pidä korkki kiinni
Nyt meni kyllä joka suhteessa pieleen, mutta ei se mitään! Jos osuin hermoon, niin pahoittelen. Tai oikeastaan en. Tämä on kiinnostava keskustelu, jatketaan samaan malliin!
#80:lle (en lainannut, koska pitkä) - hyvin sanottu! Mulla oli taustalla firma, joka vaati kaupallistettavaa tulosta, yo. taas tieteellistä; minä olin siinä välissä. Vasta ihan projektin lopussa löysin/sain sen oman tutkimuskohteen; sitten loppuikin rahat - et se siitä sitten.
Tieteellinen tutkimus on sitä, että pitää (tarvittaessa ainakin) pystyä yhdistelemään eri asioita, olla myös kriittinen oman tekemisensä suhteen. Mitenkään AMK:sta valmistuneita dissaamatta, en oikein usko, että pystyvät siihen.
....
Siis tämä: Anna palautetta sivustosta. Annan: Tää ei nyt oikein toimi, kannattaisiko korjata/tehdä toisin? - Vastaus aina sama: Tämä on/toimii nyt näin, ei tätä ruveta muuttamaan. = Itsekritiikin puute. .... Sen takia lopetin kokonaan palautteiden antamisen.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen amis enkä koe, että olisin juntti. Korkeasti koulutetut ja akateemiset ei todellakaan ole korkeammalla kuin me amikset, vaikka niin väittävätkin. Itse osaan esim. seitsemää kieltä, joita olen opetellut itsenäisesti. Ei siihen mitään koulutusta tarvitse. M31
Amikset on tuollaisia mukavia ja järkeviä ihmisiä. Yliopiston käyneet ovat narsisteja ja AMK:n käyneillä on alemuuskompleksi. Tämä on yleistys, mutta jännä kuinka hyvin tämä pitää paikkansa.
Siten että he ovat käyneet läpi erilaisen koulutuksen ja eri oppilaitoksissa sekä opintotitteleiltään.
Vierailija kirjoitti:
Akateemiset luulevat olevansa sivistyneempiä kuin AMK:it ja AMK:it luulevat olevansa sivistyneempiä kuin amislaiset.
Todellisuudessa korkeasti koulutetut naiset ei osaa käyttää edes porakonetta.
Miksi pitäisi osata käyttää porakonetta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AMK-tutkinto vastaa aikaisempaa opistoastetta. Samoissa työpaikoissa, täysin samoissa työtehtävissä työskentelee kummankin tutkinnon suorittaneita samalla palkalla.
Akateemisissa tutkintoja edellyttävissä viroissa on usein niin, että niissä edellytetään juuri tietty maisterin tutkinto. Esimerkkeinä pappi ja juristi.
Yliopistolaiset sekoittavat jatkuvasti opistotason insinöörit ja sairaanhoitajat tyyliin kaikkiin kansanopistoihin ja raamattuopistoihin. Kertoo paljon yliopistolaisten sivistyksen tasosta, ettei tunneta muita koulutuksia. Opistohan se on yliopistokin.
Yliopisto on korkeinta mahdollista tieteellistä eli tutkimukseen perustuvaa koulutusta tarjoava laitos. Samalla myös tutkimuslaitos. Tiedekor
Joo minäkin pahoittelen, tai oikeastaan en, että tuli sanotuksi tosi ilkeästi, koska mielenterveysasiat ja riippuvuudet ovat vakavia asioita, eikä lyötyä saisi lyödä