Miten akateeminen eroaa käytännössä amk: tutkinnon suorittaneesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.

Turpa kiinni, juntti.

Ohis mutta onpa akateemisen sivistynyttä argumentointia.😅

Akateeminen on hiljaisempi, kuuntelee enemmän kuin puhuu, mulkkaa joskus, on kierompi ja röyhkeämpi hiljaisesti toimien.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.

Turpa kiinni, juntti.

Ohis mutta onpa akateemisen sivistynyttä argumentointia.😅

Menikö juntilla tunteisiin?

Mieheni on valmistunut amk:sta, hänen ystävänsä ja kollegansa samalta alalta yliopistosta. Mieheni oppari oli aika kevyt ja yrityskeskeinen, sellainen case-tutkimus. Ystävänsä opinnäytetyössä piti jo olla enemmän lähdekirjallisuutta ja tutkielma oli muutenkin yleisluontoisempi. Oppilaitoksena amk-linjat ovat myös muuttuneet koko ajan projektilähtöisemmiksi, yliopistoissa on enemmän teoriaa kuin amkissa, vaikkakin vähenevissä määrin. 

 

Minä olen valmistunut yliopistosta, mutta ihan eri alalta kuin mieheni ja ystävänsä. Gradussani piti olla jo aika runsaasti tekstiä, lähteiden vuoropuhelua, omia kriittisiä kannanottoja lähteisiin, vaativampi tutkimusmenetelmä, jne. Opinnoissa myös keskitytään enemmän teorioihin, kriittiseen ajatteluun, lähdekritiikkiin ja tieteellisen tekstin kirjoittamiseen. Amkissa ollaan työelämälähtöisempiä, keskitytään enemmän yksittäisiin taitoihin. 

Vierailija kirjoitti:

On tasoero. Akateeminen uskoo tietävänsä, amk-koulutettu tietää osaavansa 🤷🏼

Kannattiko mennä AMK-linjalle kun joudut nyt uskottelemaan jokaisissa kissanristijäisissäkin AMK:n olevan "ihan yhtä vaativa kuin oikeakin akateeminen tutkinto".

Lähinnä itsellesi. Kukaan muu ei jaksa enää kuunnella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.

Turpa kiinni, juntti.

Ohis mutta onpa akateemisen sivistynyttä argumentointia.😅

Menikö juntilla tunteisiin?

Siltä pahasti näyttää😅 

Kannattaa ehkä harkita jotain vihanhallinta kurssia😉

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.

Turpa kiinni, juntti.

Ohis mutta onpa akateemisen sivistynyttä argumentointia.😅

Ei varmasti ollut akateemisen kommentti. Palstajonne tuli leikkimään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

AMK-tutkinto vastaa aikaisempaa opistoastetta. Samoissa työpaikoissa, täysin samoissa työtehtävissä työskentelee kummankin tutkinnon suorittaneita samalla palkalla.

Akateemisissa tutkintoja edellyttävissä viroissa on usein niin, että niissä edellytetään juuri tietty maisterin tutkinto. Esimerkkeinä pappi ja juristi.

Yliopistolaiset sekoittavat jatkuvasti opistotason insinöörit ja sairaanhoitajat tyyliin kaikkiin kansanopistoihin ja raamattuopistoihin. Kertoo paljon yliopistolaisten sivistyksen tasosta, ettei tunneta muita koulutuksia. Opistohan se on yliopistokin.

Yliopisto on korkeinta mahdollista tieteellistä eli tutkimukseen perustuvaa koulutusta tarjoava laitos. Samalla myös tutkimuslaitos. Tiedekorkeakoulu. Mitä yksikään amk ei ole. Muista opistoista puhumattakaan.

Se, että yliopisto-sanassa on pohjasanana opisto, lienee Lönnrot & co:n keksintöä. Pohjalla latinan sana universitas, joka merkitsee kokonaisuutta; yleensä yliopistopiireissä puhutaan oppineiden yhteisöstä.

Siltä osin Lönnrot & co:n keksimä sana on edelleen toimiva, koska se sisältää etuliitteen YLI. Se on siis määritelmällisesti kaikkia muita oppilaitoksia ylempänä. Muissa kielissä (viroa lukuun ottamatta) tuota erottelua ei tarvitse tehdä, siellä tiedetään muutenkin, mitä universitas on.

E kannata valita amkia, jos se johtaa johonkin alemmuuden tunteeseen ja todistelun tarpeeseen. Sitten vaan kunnolla yliopistoon vaikka avoimen väylän kautta. 

No - miten nyt poliisin ja juristin tehtävät eroavat. Tai markkinointi-tradenomin vr. KTM? Tai miten amk-opinnäyte ja gradu eroaa toisistaan. Onhan näissä nyt aikamoinen ero. Enkä siis dissaa kenenkään koulutusta, mutta olen niin dinosaurus, että kun lähdin opiskelemaan ei edes ollut amk-järjestelmää - eikä kukaan opistotyyppi erityisemmin leijunut koulutuksellaan. Siis älykkäitä ammattilaisia sieltä valmistui - puhun  nyt vain koulutuksen laajuudesta ja tasosta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäiseen kohtaan en osaa sanoa mitään, mutta yliopistoissa on tämä tutkimuksen ja opetuksen yhteys ja tutkinto tähtää myös tutkimustaitojen omaksumiseen. AMK-koulutuksessa se lopputyö taitaa olla enemmänkin sellainen pakkopulla vain.

Mielenkiintoista, että tieteelliseen toimintatapaan perehtynyt turvautuu olettamukseen: "Taitaa olla... "

Oman 120-sivuisen amk-lopputyöni tein sosiaali- ja terveysministeriölle (kvantitatiivinen, sisältäen myös kvalitatiivisen tutkimuksen piirteitä) eikä se ollut millään tasolla pakkopullaa, päin vastoin. 

Ihan kiva.

Olen opiskellut sekä yliopistossa että amk:ssa ja tasoero on huima. Amk:ssa vaatimustaso on paljon alhaisempi kuin yliopistossa. Tentit läpäisee helposti ja opetettavat asiat ovat paljon helpompia. Amk:ssa lähestymistapa on käytännöllinen ja yliopistossa tieteellinen. Eli kyseessä on ihan erilaiset koulutukset. 

Vierailija kirjoitti:

E kannata valita amkia, jos se johtaa johonkin alemmuuden tunteeseen ja todistelun tarpeeseen. Sitten vaan kunnolla yliopistoon vaikka avoimen väylän kautta. 

Ohis mutta sinun raivokkaan toistuvan kommentoinnin perusteella sanoisin että yliopisto johtaa siihen😅 T.duunari

Arvostan miljoona kertaa enemmän mitä tahansa yliopistotutkintoa kuin amk-tutkintoa.

Jo yliopistoon valitut ovat lähtökohtaisesti oman alansa huippuja ja potentiaalisia tieteentekijöitä, maailman mullistajia.

AMK... No enpä sano mitään. Mikä mieletön virhe oli käydä se silloin parikymppisenä. Enkä puhu se opetuksen tasosta vaan opiskelija-aineksesta...

Terkuin Inssi AMK + TkT

Amk ei valmista analyyttiseen ajatteluun eikä abstraktioihin. Sen huomaa työelämässä. Akateeminen hoitaa hommaa päässään useimmissa töissä, lopputulos tulee ulos erilaisina tuotoksina. Tuotos voi olla sitten vaikka diagnoosi, suunnitelma tai vaikka tutkimuskirja. Amk tarvitsee yksinkertaisiinkin asioihin käytännön juttuja, jos ei muuta niin se visualisoi kuvakorteilla ja post it -lapuilla ihan perusasioita, koska pään sisällä ei ole kykyä järjestää asioita.

Amkilaisilla on alemmuudentunne.

Vierailija kirjoitti:

E kannata valita amkia, jos se johtaa johonkin alemmuuden tunteeseen ja todistelun tarpeeseen. Sitten vaan kunnolla yliopistoon vaikka avoimen väylän kautta. 

Totta. Amkeilla on surkea itsetunto ja hauras ego.

Vierailija kirjoitti:

Amkilaisilla on alemmuudentunne.

Kyllä sen huomaa hyvin sinun toistostasi😂😂😂

Vierailija kirjoitti:

Omaan 4,5-vuotiseen amk-koulutukseeni oli nelipäiväiset pääsykokeet. 16 opiskelijaa otettiin sisään. YO-arvosanani olivat LLLEMC. Mitä nämä oletukset helposta koulutuksesta ovat? 

Aika vihanneksia linjallesi pääsee kun Suomen alhaisin sisäänottoprosentti on näillä linjoilla joihin hakeneet eivät kyllä kauniisti sanottuna ole mitään Mensan ainesta. Yksi sentään tekee jotain yhteiskunnan kannalta tarpeellistakin 

Hakukohde ja sisäänpääsyprosentti)

- Ensihoitaja (AMK), Turun ammattikorkeakoulu 1,5 %

- Taiteen maisteri, Taideyliopisto 1,6 %

- Psykologian maisteri,Tampereen yliopisto 1,6 %

- Teatteritaiteen kandidaatti (alempi), Taideyliopisto 1,7 %

- Hallintot. kand. (alempi), hallintotieteet, Tampereen yliopisto 1,7 %

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olen amis (merkonomi) ja olen sivistyneempi kuin 83% yliopiston käyneistä.

Yliopiston käynyt ei ajattele näin tai sanoisi mitään noin typerää, koska ei kärsi alemmuuskompleksista ja koe tarvetta päteä muille. 

Yliopiston käynyt myös osaa katsoa sivistystä useasta suunnasta ja huomaa, ettei tietty sivistys kata kaikkea sivistystä. Mutta kukin valitkoon paradigmansa. 

Nuo on yksilöllisiä juttuja. Kukin ottaa taustojensa ja intressiensä pohjalta yliopistostakin sen, mitä itse kaipaa. Eivät kaikki yliopiston käyneet maisterit, tai edes tohtorit, ole välttämättä kovin sivistyneitä. Se on harmillista, mutta niin se vain on. Pohja-aines vaikuttaa. Yliopistossa on todella fiksuja opiskelijoita, mutta valitettavasti on myös sellaisia, joiden paikka ei joko kognitiivisen kapasiteetin tai motivaation (tai jonkun muun asian) suhteen olisi lainkaan siellä. Ja tämä ei korreloi sosioekonomisen taustan kanssa välttämättä ollenkaan, vaan on pikemminkin yksilökohtainen asia.

Ongelmaa tulee, kuten aina, jos lähdetään yleistämään. Että "yliopiston käyneet ovat sitä ja tätä mutta eivät ole sitä eivätkä tätä". Kun sillä on tavattomasti merkitystä lopputuloksen kannalta, miten se yksittäinen maisteri on sen aikansa siellä yliopistossa käyttänyt.

Kuitenkin valtionhallinnon päätösten (tietty osa ikäluokasta pitää korkeakouluttaa, olipa ikäluokassa riittävästi siihen kykeneviä tai ei) seurauksena yliopiston käy yhä useampi. Mikä johtaa siihen, että maisteriksi valmistuva aines on tieto- ja taitotasoltaan huomattavasti heterogeenisempää kuin ennen 1970-lukua, ihan vain siitä syystä, että maistereita tuuttaa putkesta ulos kiihtyvää tahtia.

Asiaa ei auta lainkaan se, että em. poliittisista syistä ja resurssipuutteesta (sekä nuorison ajankäyttötavoista) johtuen rimaa on pitänyt laskea yliopistoissa viimeisten 20 vuoden aikana kiihtyvällä tahdilla. Ja sama meno varmasti jatkuu, jos ja kun osa nykyisistä peruskoululaisista pitää tunkea yliopistoon kuin käärme pyssyyn.

Lisäksi yhteiskunnan yleinen sivistysvastaisuus ei auta lainkaan nuorta yliopisto-opiskelijaa orientoitumaan siihen, mihin "aateluus velvoittaisi" historiallisessa mielessä. Kun kaikki pitää mitata exceleissä ja tuottavuudessa, siinä jää pitkäaikainen ja syvällisempi oppiminen ja asioiden omaehtoinen yhdistäminen vähälle. Koko yliopiston aatehistoriallinen pohja on suurella osalla ihmisistä murtumassa. "Fantastinen" yliopistolaki oli yksi merkittävä askel tuossa, ja se sisälsi myös ajatuksen kaiken mitattavissa olevan tärkeydestä ja sen hylkäämisestä, mikä ei ole mitattavissa ja hallinnolle tehtävissä raporteissa laskettavissa. Se "sivistys" ja "sivistyneisyys" on yksi noita asioita.