Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mun elämä on ohi, miten parantaisin elämääni
11.10.2024 |
Kun täälläkin jankutetaan että kaikki on kiinni itsestä.
Työkyvyttömyyseläke 46vuotiaana. 5vuotta ollut kotona tekemättä mitään. Rahaa vähän kun erosin 25v liitosta. Rahaa netto noin 1400€
Ei mitään elämänsuuntaa. En jaksa olla vaan kotona kaikki päivät. Kaikki rahat menee mitä tulee eikä riitä.
Onko vinkkejä miten tästä jatkaa?
Yksinäinen, onneton ja köyhä
Kommentit (93)
Taidat olla vielä suht nuori. Opiskele itsellesi uusi ala, sisustamiseen liittyvä, kauneuteen liittyvä, onhan niitä firmoja jotka tekee tuotteita ihonhoitoon, sinne vaan tyrkylle töihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Joo sama. Kaipaan toimintaa päiviin ja rutiineja. Samanmielisiä ihmisiä ympärille.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla vielä suht nuori. Opiskele itsellesi uusi ala, sisustamiseen liittyvä, kauneuteen liittyvä, onhan niitä firmoja jotka tekee tuotteita ihonhoitoon, sinne vaan tyrkylle töihin.
46v
Ap
Lisään vielä että mun iäkkäät vanhemmat vihjailee koko ajan että hae töihin ja tee jotain ym kun ei tule mitään järkeviä ehdotuksia edes. Ihan kuin mun nyt oliskin helppoa päästä töihin takaisin
Ap
Itsestä kiinni. Tee elämästäsi parempaa.
Moni ihmettelee kuinka on itsestä kiinni. Katsos teet tänään valintoja tulevaisuutta koskien, etkä tätä päivää koskien. Valinnat jotka olet menneisyydessä tehnyt ovat johtaneet sinut tähän pisteeseen.
Takautuvasti itseään ei voi tehdä onnelliseksi, eli tee nyt hyviä valintoja. Jos ei ole rahaa, niin olet valinnut huonosti rahan suhteen, valitse nyt paremmin. Jos olet yksinäinen, olet tehnyt huonoja valintoja mitä parisuhteisiin tulee. Itsestä kiinni, ota vastuu, kukaan muu sitä ei tee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin mikä kiinnostaa? Mieti, mistä pidit lapsena, mitä hakeuduit itsestäsi tekemään.
Niin, mua kiinnostaa muoti, sisustaminen ja ja kauneus alana ja kaikki siihen liittyvät asiat. On aina kiinnostanut. Mutta täällä niistä ei pidetä.pitäisi olla kiinnostunut psykologiasta, koodaamisesta ym ym. Mutta ei kait sellaista kannata opiskella mikä puuduttaa ja ei kiinnosta yhtään? Oon matikassa keskinkertainen..
Lisäksi mä nuorena tein käsilläni paljon. En maalannut tai piirtänyt vaan käsitöitä tein, askartelin ym...mutta silloin tein itseäni kiinnostavia juttuja. Joulukoristeita tai sisustusaiheisia juttuja...en myöskään neulonut. Ompelin kyllä..
Mutta näähän on ihan turhia kaikkien täällä olevien mukaan. Oon huomannut että kaikki mikä itseäni kiinnostaa niin teilataan täällä turhaksi
Ja kyllä mä en eläkkeelle halunnut. Olisi
Miksi et hakeudu näille aloille? Estenomi, somistaja, askarteluohjaaja, askartelukauppaan, ompelujuttuja tarjoa lehtiin jne. Monet kaupat voisivat ottaa nyt joulun alla itsetehtyjä koristeita myyntiin.
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Omia valintoja kaikki. Ongelmasi on että et ole valmis tekemään sitä mitä haluamasi asiat vaativat. Koska otat opiksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Joo sama. Kaipaan toimintaa päiviin ja rutiineja. Samanmielisiä ihmisiä ympärille.
Ap
Luo rutiinit ja etsi samanmielisiä ihmisiä. Itsestä kiinni.
Onko sinne peiliin niin kamalaa katsoa? Kyllä kannattaisi, vaikka mikä hirvitys sieltä katsoisi takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimaantukaa, olkaa itsenäisiä, ette tarvitse miehiä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Joo sama. Kaipaan toimintaa päiviin ja rutiineja. Samanmielisiä ihmisiä ympärille.&nbs
Kerro mistä mä löydän samanmielisiä ihmisiä? Mä otan vinkkejä? Ja mä nukun ja syön terveellisesti. Ainut mihin kaipaan apua on tuo samanmieliset ystävät ja raha asiat ym ja tekemistä päiviin. Opiskelua tai töitä mutten tiedä mihin. En mä parisuhdetta kaipaa kun haluaisin ensin omat asiani jotenkin kuntoon
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Joo sama. Kaipaan toimintaa päiviin j
En voi tietää minkä mielinen olet. Ota nyt kerrankin itse vastuuta!
Suosittelen vahvasti hakemaan osapäivätöitä noista aiemmin mainituista paikoista (askarteluliikkeet yms) ja/tai hakeutumaan sisustukseen/kauneusalaan liittyvään koulutukseen. Tuttavani on sua muutaman vuoden vanhempi ja ollut työkkärillä jo parikymmentä vuotta tekemättä mitään - on täysin masentunut ja katuu, kun ei aikoinaan yrittänyt jatkaa työntekoa. Samaa en toivo sulle, tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Sun tulis itse miettiä mitä asioita sun tulee tehdä. Jos läpi elämän kyselet mitä pitäisi tehdä, elämä tosiaan menee hukkaan.
Ajan rytmittäminen viikkomenoilla on hyvä keino. Voit myös jaksottaa elämääsi joillain itselle tärkeillä asioilla. Kesällä eri harrastukset kuin syksyllä. Ja säästäminen on aina hyvä projekti. Jos laitat joka kuussa x summan sivuun, ensi kesänä on x summa säästössä ja voit tehdä suunnittelemasi hankinnan tai matkan esim.
Miksi ihmeessä erosit? Ei ne omat ongelmat eroamalla poistu, eikä silloin ole ketään jota ongelmistansa voi syyttää.
Ajattele, että olet oman elämäsi sankari!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).
Joo sama. Kaipaan toimintaa päiviin j
Voithan aloittaa harrastamisesta ja siinä samalla voi saada ystäviäkin jos hyvin käy. Katso mitä kursseja sinua kiinnostavista asioista on tarjolla. Sitten myohemmin voi ehkä työllistyäkin harrastuksen myötä.
Vierailija kirjoitti:
Voimaantukaa, olkaa itsenäisiä, ette tarvitse miehiä mihinkään.
Hahhah, rakastan miestäni!
Alue: Aihe vapaa
En ole ap, mutta liki samassa tilanteessa ja just näitä ilmaisia (ulkoilu, lenkkeily, kirjasto) ja edullisia (eli kukat/hyötykasvit, ristikot, villasukkien neulominen) olen harrastanut jo vuosia eikä ne vaan enää riitä!
Mä olen niin kyllästynyt tähän kuin eristettynä vankina olemiseen. Kaipaan seuraa (ja parisuhdetta) sekä normaalia sosiaalista elämää hyvine ja huonoine puolineen. Jotain kivaa tekemistä yhdessä tai ihan vaan niitä näitä höpöttelyä.
Tai sitten edes yksin jotain vaihtelua eli vaikka vaellusreissua lappiin, mutta eihän sellaiseen ole pätkätyöttömällä varaa. Vakkarityöstä saa enää vain haaveilla ja mihinkään itseä kiinnostavaan koulutukseen en ikinä pääse (olen hakenut moneen ja monesti).