Onko virret katoavaa kansanperinnettä?

Totean, että

virret liittyvät äärimmäisen vahvasti historiaamme ja kansamme kohtaloihin.

Vierailija kirjoitti:

Et taida olla innostunut klassisesta musiikista?

Virsistä, kuten myös koko maailman kansanlauluista löytyy suorastaan nerokkaita sävelmiä, varsinaisia helmiä.

Joku tuntematon kansanihminen on voinut keksiä aivan nerokkaan melodian joka on voinut levitä koko maailmaan ja monet kuuluisat muusikot ovat niitä laulaneet ja niistä on tehty monia sovituksia

Itse tykkään tosi paljon mmm. ruotsalaisista ja englantilaisista sävelmistä

Venäläiset sävelmät ovat myös tosi kauniita, mutta en enää voi kuunnel

Virsissä nimenomaan on hyvin vähän mielenkiintoa musiikilliselta kantilta katsottuna. 

Kuka tahansa musiikkia opiskellut on tästä samaa mieltä. 

Meidän seurakunnassa on oma laulukirja, jossa on muutama sama virsi kuin luterilaisessa virsikirjassa. Monet vanhat virret ovat kauniita, mutta monet uudemmat eivät ole kovin syvällisiä. Kyllä virressä/hymnissä/hengellisessä laulussa pitää olla muutakin kuin kaunis sävelmä. Saksassa ja Britanniassa on kirjoitettu paljon kauniita virsiä, joita on sitten käännetty suomeksi vaihtelevalla menestyksellä. Mielestäni suomenkieliselra virsilyriikalta uupuu kunnianhimoa runouden, kauniin musiikin ja  syvällisen teologian yhteensovittamisen osalta. Muussa hengellisessä nykymusiikissa tämä näkyy vielä pahemmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

Kuuluu yleissivistykseen tietää, että Luther käänsi Raamatun saksaksi. Jostain syystä yleissivistykseen ei kuitenkaan kuulu tietää, että Lutherin käännös oli vasta 18. tunnettu saksankielinen raamatunkäännös. Tiettävästi Raamattu käännettiin saksaksi ensimmäistä kertaa 300-luvulla ja siitä on paljon todisteita, että jo ennen Lutherin syntymää saksankielisiä Raamattuja käytettiin laajasti. Puheet katolisen kirkon kansankielenvastaisuudesta olisi vihdoin syytä unohtaa, koska ne ei perustu faktoihin.

Tietääkö kukaan, lauletaanko koulujen joulujuhlissa vielä Enkeli taivaan vai onko se kielletty liian uskonnollisena?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

Kuuluu yleissivistykseen tietää, että Luther käänsi Raamatun saksaksi. Jostain syystä yleissivistykseen ei kuitenkaan kuulu tietää, että Lutherin käännös oli vasta

Mikä on lähteesi? Google ei tunne käsitystäsi ollenkaan.

"Missä Wikipedia väittää, että kansankieliset saarnat alkoi yleistyä katolisessa kirkossa vasta 1960-luvulla? En löytänyt sieltä Googlella mitään sellaista, mutta ehkä käytin vääriä hakusanoja. Sinä voit varmaan antaa linkin lähteeseesi, ellet puhunut omiasi?"

'Although Latin is the traditional liturgical language of the Western (Latin) Church, the liturgical use of the vernacular has predominated since the liturgical reforms that followed the Second Vatican Council..."

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lähteesi? Google ei tunne käsitystäsi ollenkaan.

Lutheria edeltäneistä saksankielisistä raamatunkäännöksistä löytyy tietoa mm. täältä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bible_translations_into_German

Vierailija kirjoitti:

"Missä Wikipedia väittää, että kansankieliset saarnat alkoi yleistyä katolisessa kirkossa vasta 1960-luvulla? En löytänyt sieltä Googlella mitään sellaista, mutta ehkä käytin vääriä hakusanoja. Sinä voit varmaan antaa linkin lähteeseesi, ellet puhunut omiasi?"

'Although Latin is the traditional liturgical language of the Western (Latin) Church, the liturgical use of the vernacular has predominated since the liturgical reforms that followed the Second Vatican Council..."

Tiesitkö, että saarna ja liturgia on 2 eri asiaa? Ilmeisesti et, koska kuvittelet lainauksesi koskevan (myös?) saarnoja, vaikka siinä ei puhuta saarnoista lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Missä Wikipedia väittää, että kansankieliset saarnat alkoi yleistyä katolisessa kirkossa vasta 1960-luvulla? En löytänyt sieltä Googlella mitään sellaista, mutta ehkä käytin vääriä hakusanoja. Sinä voit varmaan antaa linkin lähteeseesi, ellet puhunut omiasi?"

'Although Latin is the traditional liturgical language of the Western (Latin) Church, the liturgical use of the vernacular has predominated since the liturgical reforms that followed the Second Vatican Council..."

Tiesitkö, että saarna ja liturgia on 2 eri asiaa? Ilmeisesti et, koska kuvittelet lainauksesi koskevan (myös?) saarnoja, vaikka siinä ei puhuta saarnoista lainkaan.

https://thepocketscroll.wordpress.com/2017/05/22/vernacular-religion-in…

Tuon mukaan saarna kansankielellä olisi alkanut 1100-luvun lopun ja 1200-luvun reformeista sekä kaupungistumisesta samaan aikaan. Mutta on kokonaan toinen kysymys milloin tämä yleistyi ja milloin se oli tavallista urbaanien keskusten ulkopuolella kuten esimerkiksi Itä-Ruotsissa. Annat ymmärtää, että saarna kansankielellä olisi ollut tuiki tavallista koko katolisessa kirkossa aina. 

Jos liturgia muuttui vasta 60-luvulla valtaosin kansankieliseksi, olisi omituista, jos saarna olisi ollut yleisesti kansankielellä jo esimerkiksi 1000v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lähteesi? Google ei tunne käsitystäsi ollenkaan.

Lutheria edeltäneistä saksankielisistä raamatunkäännöksistä löytyy tietoa mm. täältä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bible_translations_into_German

https://bridwell.omeka.net/exhibits/show/luther/antecedents/firstgerman

"Johann Mentelin (ca. 14101478), the first printer outside of Mainz to use movable type, produced a Latin Bible in Strasbourg in 1460. Mentelins German Bible, issued six years later, is the first edition of the Bible printed in any language other than Latin."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä on lähteesi? Google ei tunne käsitystäsi ollenkaan.

Lutheria edeltäneistä saksankielisistä raamatunkäännöksistä löytyy tietoa mm. täältä: https://en.m.wikipedia.org/wiki/Bible_translations_into_German

https://bridwell.omeka.net/exhibits/show/luther/antecedents/firstgerman

"Johann Mentelin (ca. 14101478), the first printer outside of Mainz to use movable type, produced a Latin Bible in Strasbourg in 1460. Mentelins German Bible, issued six years later, is the first edition of the Bible printed in any language other than Latin."

Tuossa siis puhutaan ensimmäisestä painetusta Raamatusta, joka oli kirjoitettu muulla kuin latinan kielellä. Muistaakseni Gutenberg keksi painokoneen vuonna 1450, joten ei mennyt kauaa ennen kuin Raamattuja alettiin painaa myös kansankielisinä.

Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä, että Raamattuja oli myös ennen kuin painokone keksittiin. Niin latinankielisiä kuin kansankielisiäkin.

Virsissä on tosi melankolinen,  hidas tempo. Pitäisi vähän nopeuttaa, jotta sopisi nykyaikaan.

Vierailija kirjoitti:

https://thepocketscroll.wordpress.com/2017/05/22/vernacular-religion-in…

 

Tuon mukaan saarna kansankielellä olisi alkanut 1100-luvun lopun ja 1200-luvun reformeista sekä kaupungistumisesta samaan aikaan. Mutta on kokonaan toinen kysymys milloin tämä yleistyi ja milloin se oli tavallista urbaanien keskusten ulkopuolella kuten esimerkiksi Itä-Ruotsissa. Annat ymmärtää, että saarna kansankielellä olisi ollut tuiki tavallista koko katolisessa kirkossa aina. 

Jos liturgia muuttui vasta 60-luvulla valtaosin kansankieliseksi, olisi omituista, jos saarna olisi ollut yleisesti kansankielellä jo esimerkiksi 1000v.

Luin linkkisi enkä löytänyt siitä esittämiäsi väitteitä. Sen sijaan linkissäsi todettiin, että 800-luvun alussa (ainakin) osassa katolista kirkkoa piispojen saarnoja haluttiin kääntää paikalliselle kielelle ("rustic Roman language"), jotta kansa ymmärtäisi mitä puhutaan. Lisäksi siinä todetaan, että keskiajalla - jo ennen reformaatiota ja satoja vuosia ennen 1960-luvun messu-uudistusta - tavalliselle rahvaalle saarnattiin kansankielillä.

Uskon kyllä ettet ymmärrä, miksi liturgia oli ennen 1960-lukua latinankielinen vaikka saarnat olivat kansankielisiä. Voisiko syy olla siinä, ettet ymmärrä katolisen liturgian tarkoitusta? Yritä unohtaa vapaissa suunnissa yleinen käsitys siitä että jumalanpalvelus koostuu saarnasta/opetuksesta, ylistyksestä ja rukouksesta. Katolinen kirkko pitää messua ensisijaisesti Jeesuksen asettamana uhrina, joka huipentuu ehtoolliseen. Liturgia toistuu pitkälti samanlaisena viikosta toiseen, joten sen kulkua oppii kyllä seuraamaan, vaikkei ymmärtäisi kielestä halaistua sanaakaan.

Varsinaisen opetuksen on tarkoitus tapahtua liturgian ulkopuolella, ja silloin on tietysti tärkeää että kuulijat ymmärtää mitä puhutaan.

Karin Tikan Armolaulu on upea. Se on myös Amerikan luterilaisen kirkon virsikirjassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virret ovat kuolettavan tylsiä. Kaikissa sama ankea melodia ja sanat tyyliä "kuolo koittaa kohta, turvaa jumalaan". 

Olet siis kuullut paljon virsiä, mutta jostain kumman syystä esim. Suvivirsi on jäänyt kuulematta? En ole itse luterilainen, mutta mieleeni tuli heti myös "Kiitos sulle, Jumalani" esimerkkinä virrestä joka ei ole ankea ja synkkä. Virsiä paremmin tuntevat luterilaiset osaa varmasti nimetä monta muutakin.

Aurinkomme ylösnousi on yksi omista suosikeistani: https://virsikirja.fi/virsi-105-aurinkomme-ylosnousi/

"Aurinkomme ylösnousi,

paistaa voittovuorella.

Lämmin valo sieltä loistaa,

surut, murheet hajottaa.

Kokoon tulkaa, taivaan linnut,

suvi-ilmaan puhtaaseen.

Visertäkää, pienet leivot,

viinipuussa tuoreessa."

jne.

Siinä on totuus!

Soittakaa niitä virsiänne takaperin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa, kohta on adventin aika! Pääsee laulamaan Tiellä ken vaeltaa, Nyt sytytämme kynttilän ja Avaja porttis ovesi 🥰

Kaksi ensinmainittua ovat varsinaista satoja vuosia vanhaa kansanperinnettä. Sävellysvuodet ovat: 1967 ja 1963 :D

Avaja porttis, ovesi on kuitenkin hyvä esimerkki satojen vuosien perinteestä. Se kun on peräisin 1600-luvulta.

Perinne ei tarkoita sitä, että virsi on sävelletty satoja vuosia sitten. Perinteeseen liittyy toisteisuuttaa tyyliiin: "Meidän suvussa on ollut 1600-luvulta lähtien tapana laulaa Avaja porttis ovesi aina joulupäivän aamuna". 

Täytyykö kaikki vääntää rautalangasta? Avaja porttis, ovesi ei pölyttynyt missään pöytälaatikossa satojen vuosien ajan ja ilmestynyt yhtäkkiä kuin tyhjästä vyoden 1986 virsikirjaan. Sitä on laulettu satojen vuosien ajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suurin osa virsikirjan virsistä ei ole minkäänlaista kansanperinnettä. Ovat huomattavasti uudempaa tuotantoa.

Niin onkin, mutta virsikirja on aina muuttunut. Nykyään ehkä enemmän kuin ennen, mutta uudetkin virret on silti virsiä.

Suosittelen lukemaan uudestaa, mitä lainaamasi kirjoittaja kirjoitti. Ihan rauhassa ajatuksen kanssa. Nyt et selkeästi ymmärtänyt, mitä tuossa viestissä luki ja mitä ei lukenut. 

Mitä multa muka jäi huomaamatta? Jo otsikossa kysyttiin, onko virret katoavaa kansanperinnettä. Ja kuten huomautin, suomalaiset ei laulanut satojen vuosien ajan aina samoja virsiä vaan virsikirjaan on aina lisätty uusia virsiä ja vanhoja on jätetty pois sitä mukaa kun ne on j

Useimmat "suomalaiset" kansanlaulut ovat kylläkin ruotsalaista perua.

Vierailija kirjoitti:

Tietääkö kukaan, lauletaanko koulujen joulujuhlissa vielä Enkeli taivaan vai onko se kielletty liian uskonnollisena?

Ei meillä ainakaan. Koulun kanssa käydään kyllä joulukirkossa, jossa se lauletaan, mutta sen jälkeen olevassa koulun juhlassa ei lauleta. Siellä rallatetaan Katri Helenan yliällö "Joulumaa".