Onko virret katoavaa kansanperinnettä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Virret katoavat samalla tavalla kuin kalevalainen runonmittakin. Ja moni muu,  mikä joskus 100 vuotta sitten tai kauemminkin on ollut kansanperinnettä. Virsiä pitäisi lyhentää, sovittaa räpiksi ja tehdä tiktokiin max minuutin videoita. 

Virsiä pitäisi pikemminkin pidentää ja elävöittää esim. korvaamalla ne ainaiset urut muilla soittimilla. Lisäksi seurakunnat voisi järjestää virsi-iltoja, joissa lauletaan, kuullaan virsien taustalla olevia tarinoita yms. ja pohditaan yhdessä virsien sanomaa.

Voiko mikään kuulostaa ikävämmältä? 😂

 

Voi,mutta sitä ei saa mainita ääneen missään.

Virrat ovat aivan kauheaa kuunneltavaa. Kuuntelen mieluummin Rammsteinia ja Black Sabbathia ja laulan Turmion Kätilöitä.

Kaulassakaan en ole koskaan kantanut ristiä, mutta pentagrammia olen kyllä kantanut ja vaatteissani on tälläkin hetkellä okkultistisia merkkejä.

Kirkossa en ole käynyt kuin pari kertaa kohteliaisuudesta häissä ja hautajaisissa. Koulu kirkon sain jättää väliin, koska en kuulu kirkkoon. Mutta spiritistisiä istuntoja olen olen nuorena kokeillut mielenkiinnosta.

Tulikin tässä mieleeni, että Suvivirrestä on kiistelty paljon julkisuudessa, mutten muista kuulleeni kenenkään hyökänneen Enkeli taivaan -virttä vastaan viime vuosina. Onko sen laulaminen koulujen joulujuhlissa lopetettu kokonaan?

Vaikea kuvitella, että yksikään lapsi olisi kasvanut Suomessa aikuiseksi kuulematta koskaan yhtään virttä. Aikakin siinä mielessä virret on siis edelleen osa suomalaista kulttuuriperintöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

"Ei laulellut virsiä kumpikaan minunkaan mummuistani eikä myöskään isomummuni. Lähinnä naureskelivat uskovaisten hömpötyksille ja sanoivat että kannattaa pysyä sellisista erossa. Isomumnu oli syntynyt 1899"

Nimenomaan. Vaikka hlö eli kauan sitten, se ei tarkoita, että hlö oli uskova tai uskovampi kuin kaikki nykyään.

Suhtautuminen uskontoon alkoi väljentyä Euroopassa jo keskiajan jälkeen eli 1400-luvulla. Suomessa jopa noituus oli yleistä vaikka luterilaisuus jo oli täällä.

Katolinen kirkko lähestyy uskontoa mysteerit ja salaisuudet edellä. Se synnyttää myös taiteellista loistoa. Suoria keskusteluja käydään enimmäkseen vain rippituolissa, mutta itse seremoniat eivät ole ollenkaan kansanomaisia dialogin merkityksessä.

Protestantit taas uskovat, että mitään näistä ei tarvita. Uskonto on päinvastoin tosi arkista ja kohtaavaa sekä seurakuntalähtöistä enemmän kuin papista ja paavista lähtevää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen? Katolinen kirkko vastusti vain sellaista kansankielistä opetusta ja vain sellaisia kansankielisiä raamatunkäännöksiä, joita se piti virheellisinä. Muilta osin katolinen kirkko ei pelkästään hyväksynyt kansankielistä opetusta vaan suorastaan kannusti siihen, kuten esim. saarnojen kansankielisyydestä voi päätellä.

Vierailija kirjoitti:

Katolinen kirkko lähestyy uskontoa mysteerit ja salaisuudet edellä. Se synnyttää myös taiteellista loistoa. Suoria keskusteluja käydään enimmäkseen vain rippituolissa, mutta itse seremoniat eivät ole ollenkaan kansanomaisia dialogin merkityksessä.

Protestantit taas uskovat, että mitään näistä ei tarvita. Uskonto on päinvastoin tosi arkista ja kohtaavaa sekä seurakuntalähtöistä enemmän kuin papista ja paavista lähtevää.

Melkoista yleistystä ja monin tavoin  harhaanjohtavaa tekstiä.

Katolinen kirkko ei painota niinkään salaisuuksia ja mysteereitä kuin yksityiskohtaista tietoa asioista, mikä on helppo huomata esim. lukemalla katolisen kirkon katekismusta - lähes 3 000-sivuista järkälettä, jossa katolisen kirkon oppia käsitellään hyvin ytimekkäästi.

Jos jätetään teoria sikseen, katolinen usko on usein käytännössä hyvin käytännöllistä ja kohtaavaa. Melkein tekisi mieleni sanoa, että paljon käytännöllisempää ja kohtaavampaa kuin esim. luterilainen usko, jossa uskon älyllinen puoli - saarnat ja muu opetus opettavaisia virsiä unohtamatta - on ollut alusta asti hyvin korostuneessa asemassa.

Vierailija kirjoitti:

Katolinen kirkko lähestyy uskontoa mysteerit ja salaisuudet edellä. Se synnyttää myös taiteellista loistoa. Suoria keskusteluja käydään enimmäkseen vain rippituolissa, mutta itse seremoniat eivät ole ollenkaan kansanomaisia dialogin merkityksessä.

Protestantit taas uskovat, että mitään näistä ei tarvita. Uskonto on päinvastoin tosi arkista ja kohtaavaa sekä seurakuntalähtöistä enemmän kuin papista ja paavista lähtevää.

Katolilaisilla ja monilla protestanteilla (Suomessa lähinnä vapaasuuntalaisilla ja viidesläisillä) on eri käsitys siitä mitä jumalanpalvelus/messu on. Vapaissa suunnissa tunnutaan yleensä ajattelevan, että jumalanpalveluksiin kokoonnutaan kuuntelemaan opetusta, ylistämään ja rukoilemaan. Katolilaisille messu on myös rukousta, kiitosta, opetusta ja palvontaa, mutta ennen kaikkea se on Jeesuksen asettama uuden liiton uhri, jossa ehtoolliseen osallistuvat ihmiset tulevat osallisiksi Jeesuksen ruumiista ja verestä. Onko siis mikään ihme, että myös ehtoollisen toimittavan papin asema on erilainen?

Se on aina ollut uskovaisten juttuja. Muille turhake.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katolinen kirkko lähestyy uskontoa mysteerit ja salaisuudet edellä. Se synnyttää myös taiteellista loistoa. Suoria keskusteluja käydään enimmäkseen vain rippituolissa, mutta itse seremoniat eivät ole ollenkaan kansanomaisia dialogin merkityksessä.

Protestantit taas uskovat, että mitään näistä ei tarvita. Uskonto on päinvastoin tosi arkista ja kohtaavaa sekä seurakuntalähtöistä enemmän kuin papista ja paavista lähtevää.

Melkoista yleistystä ja monin tavoin  harhaanjohtavaa tekstiä.

Katolinen kirkko ei painota niinkään salaisuuksia ja mysteereitä kuin yksityiskohtaista tietoa asioista, mikä on helppo huomata esim. lukemalla katolisen kirkon katekismusta - lähes 3 000-sivuista järkälettä, jossa katolisen kirkon oppia käsitellään hyvin ytimekkäästi.

Jos jätetään teoria sikseen, katolinen usko on usein käytännössä hyvin käytännö

Katolinen moraali painottaa hyviä ja huonoja ihmisiä armoa enemmän. Katolinen taide on erittäin paljon koristeellisempaa kuin protestanttinen. 

Katolinen kirkko ei usko kansan tulkintaan asioista sikäli, että vaikka tiedon määrä voi olla suuri, sitä hallitsevat vain harvat ja valitut, eivät yleisesti kaikki. Latina on paljon käytetty kansan kielten sijasta, jo tämä kertoo ylhäältä alas toimivasta kirkosta.

Katolinen usko on kyllä käytäntöä säätelevä erittäin paljon, mutta itse messu ei koskaan ole käytäntölähtöinen, vaan siihen liittyy mm. suuruutta ja mystiikkaa. Myöskään katoliset papit eivät kulje kansan parissa siinä määrin kuin protestanttiset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen? Katolinen kirkko vastusti vain sellaista kansankielistä opetusta ja vain sellaisia kansankielisiä raamatunkäännöksiä, joita se

Ei voi puhua kannustamisesta mitenkään. Kansankielinen katolisesta saarnasta on hallitsevasti tullut vasta 1960-luvun puolivälistä alkaen toteaa Wikipedia. Varmasti poikkeuksia on ollut, mutta yleiskuva on ollut tämä.

Totta on, että Raamattu piti olla latinaksi. Mutta on väärin sanoa, että katolinen kirkko olisi innolla halunnut edes saarnata kansankielellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vanhassa jumalanpalveluksessa katseltiin kuvia samalla kun latinaa tuli papin puheessa ja lauluissa. Kuvilla kirkossa yritettiin opastaa sen ajan oppimattomia, mutta itse toimitus oli mitä oli. Suomea ei käytetty ollenkaan.

Älä levitä väärää tietoa. Vaikka vanhoista messuista puhutaan latinankielisinä messuina, saarna ja tietyt muut osat oli silti kansankielisiä. Ja koska Suomi oli osa Ruotsia, myös täällä käytettiin silloin ruotsia.

Väärin. Katolinen kirkko ei edes pitänyt sopivana, että rahvas saa opetusta omalla kielellään. Se oli isoimpia kiista kysymyksiä.

Mistä olet saanut tuollaisen käsityksen? Katolinen kirkko vastusti vain sellaista kansankielistä opetusta ja vain sellai

Missä Wikipedia väittää, että kansankieliset saarnat alkoi yleistyä katolisessa kirkossa vasta 1960-luvulla? En löytänyt sieltä Googlella mitään sellaista, mutta ehkä käytin vääriä hakusanoja. Sinä voit varmaan antaa linkin lähteeseesi, ellet puhunut omiasi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Katolinen kirkko lähestyy uskontoa mysteerit ja salaisuudet edellä. Se synnyttää myös taiteellista loistoa. Suoria keskusteluja käydään enimmäkseen vain rippituolissa, mutta itse seremoniat eivät ole ollenkaan kansanomaisia dialogin merkityksessä.

Protestantit taas uskovat, että mitään näistä ei tarvita. Uskonto on päinvastoin tosi arkista ja kohtaavaa sekä seurakuntalähtöistä enemmän kuin papista ja paavista lähtevää.

Melkoista yleistystä ja monin tavoin  harhaanjohtavaa tekstiä.

Katolinen kirkko ei painota niinkään salaisuuksia ja mysteereitä kuin yksityiskohtaista tietoa asioista, mikä on helppo huomata esim. lukemalla katolisen kirkon katekismusta - lähes 3 000-sivuista järkälettä, jossa katolisen kirkon oppia käsitellään hyvin ytimekkäästi.

Jos jätetään teoria sikseen, katol

Miksi väität, että katolinen kirkko painottaa hyviä ja huonoja ihmisiä enemmän kuin armoa? Katolinen kirkko opettaa täysin yksiselitteisesti, että ihminen pelastuu yksin armosta. (Ei kuitenkaan yksin uskosta, mikä oli kristinuskolle täysin vieras ajatus ennen reformaatiota.)

Miksi painotat tiedon merkitystä niin kovasti katolisen kirkon kohdalla? Katoliset teologit on toki miettinyt asioita hyvin yksityiskohtaisesti, kuten jo katekismuksen paksuudesta voi päätellä. Tavallisen ihmisen ei kuitenkaan tarvitse tietää pelastuakseen juuri mitään, vaan hän voi rauhassa jättäytyä Jumalan armon varaan ja keskittyä rukoukseen ja hyvän tekemiseen.

Latinan käyttäminen liturgisissa yhteyksissä ei kerro mitään kirkon hierarkiasta vaan siitä, kuinka suuressa arvossa kirkko pitää oikein toimitettua liturgiaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomalaiseksi kansanperinteeksi voidaan katsoa esimerkiksi erilaiset ruisleivät, tapahtumien juhlistamiset, mytologia, kansantarinat sekä muinaisusko. Jotkut näistä ovat todellisuudessa tulleet jostain muualta, mutta ovat kuitenkin muotoutuneet suomalaisten omaksi kansanperinteeksi.

Tapahtumia ovat esimerkiksi laskiaismäki, varpajaiset, kylvöjuhla ja sadonkorjuujuhla. Muinaisuskolla tarkoitetaan muun muassa Mikael Agricolan luettelemiin jumaliin perustuvaa uskoa. Näistä jumalista suurimmaksi sanotaan yleensä Ukko ylijumalaa, vaikkakin kyseessä voi olla myös "ylinen" eli taivaanjumala, jolloin Ukko ylijumalakin on/oli vain yksi jumala muiden joukossa.

Kansanperinteeseen kuuluvat myös tietyt ruoat kuten mämmi ja kalakukko.

//////

Virret nimenomaan ovat myös mitä suurimmassa määrin kansanperinnettä 

SUOMEN NYKYINEN ALUE KUULUI Itä - Ruotsiin ja kristinusko tuli Euroopasta Länsi- Ruotsiin sekä meille tänne Itä- Ruotsiin. ( Nykyinen Suomi)

Monet tosi kauniit virsisävelmät ovat kotoisin Ruotsista ja uskon, että sieltä löytyy myös Keski - Eurooppalaisia virsisävelmiä.

ESim. Luther teki virren Jumala impi linnamme, Enkeli taivaan ym.

Savosta löytyy erityisen kauniita virsisävelmiä, samoin Länsi - Suomesta sekä muualtakin 

KS. Virsikirja

Luterilainen kristinusko oli vielä 1900 - luvulla erittäin vahvaa.

Suomessa. 

Sitä ennen alueellamme vallitsi katolinen usko. 

"Kansanperinnettä"? Eiköhän kaikki kristillinen ole muualta omaksuttua kulttuuria, jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen väestön kanssa

Lähtökohtaisesti jos joku siivotaan tai se lakkaa olemasta maan päällä, se johtuu siitä että se on paskaa. Virret ovat KURJIA ja surullisia, kukaan ei halua kuunnella sellaisia

"Totta on, että Raamattu piti olla latinaksi. Mutta on väärin sanoa, että katolinen kirkko olisi innolla halunnut edes saarnata kansankielellä."

Katolisessa kirkossa käytettiin myös kansankielisiä Raamatunkäännöksiä jo kauan ennen Lutheria. Vain sellaiset käännökset oli kielletty, jotka oli käännetty väärin niin että Raamattu näytti tukevan katolisen kirkon opeista poikkeavia oppeja. Kyse on siis täysin siihen verrattavasta asiasta, että Jehovan todistajien Uuden maailman käännöksen käyttäminen kiellettäisiin, koska sen lukeminen johtaa ihmisiä harhaan.

Raamatun kielistä keskustellessa on myös tärkeä pitää mielessä, ettei Raamatulla ole koskaan ollut katolisessa kirkossa sellaista asemaa kuin protestanttisuudessa. Vaikka katolilaiset arvostavat Raamattua paljon, sitä ei suoranaisesti tarvita mihinkään, koska katolilaiset saavat opetusta kirkoltaan.

Vierailija kirjoitti:

"Kansanperinnettä"? Eiköhän kaikki kristillinen ole muualta omaksuttua kulttuuria, jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen väestön kanssa

Lähtökohtaisesti jos joku siivotaan tai se lakkaa olemasta maan päällä, se johtuu siitä että se on paskaa. Virret ovat KURJIA ja surullisia, kukaan ei halua kuunnella sell

////

Et taida olla innostunut klassisesta musiikista?

Virsistä, kuten myös koko maailman kansanlauluista löytyy suorastaan nerokkaita sävelmiä, varsinaisia helmiä.

Joku tuntematon kansanihminen on voinut keksiä aivan nerokkaan melodian joka on voinut levitä koko maailmaan ja monet kuuluisat muusikot ovat niitä laulaneet ja niistä on tehty monia sovituksia 

Itse tykkään tosi paljon mmm

. ruotsalaisista ja englantilaisista sävelmistä 

Venäläiset sävelmät ovat myös tosi kauniita, mutta en enää voi kuunnella niitä. Venäläiset ovat häpäisseet oman kulttuurinsa.

Vierailija kirjoitti:

"Kansanperinnettä"? Eiköhän kaikki kristillinen ole muualta omaksuttua kulttuuria, jolla ei ole mitään tekemistä suomalaisen väestön kanssa

Lähtökohtaisesti jos joku siivotaan tai se lakkaa olemasta maan päällä, se johtuu siitä että se on paskaa. Virret ovat KURJIA ja surullis

////

🙄 Suomessa asui tuolloin korkeintaan 50 000 ihmistä ja suurin osa jossain Turun ympäristössä 

Alueemme oli pääosin a s u m a t o n ta erämaata 

Suomen ensimmäinet kantaisät kuningas lähetti Itä - ja Pohjois - Suomen alueelle vasta 1600 - luvulla. Siis Ruotsin syrjimpiin kolkkiin 

Tuolloin aloitettiin myös uskonpuhdistus katolilaisuudesta alueellamme. Luterilainen kristinusko alkoi levitä Suomeen alkaen 1500 -:1600 - luvuilla.

Kemijärven ensimmäinen mies haaveili 1600 - luvulla, että hänen asuinalueelle en on rakennettava kirkko.