*^*ELOISAT to-pe*^*
Kommentit (84)
Totean kuten moni muukin, että on ihanaa kun on perjatai :)
Meillä taitaa tauti helpottaa pojassa. Tänään on ensimmäinen kuumeeton päivä, saa sitten nähdä onko enää päikkäreiden jälkeen. Ja mikä ihaninta pojalla on nenä auennut. Monta yötä on kuorsannut ihan kamalasti, aivan kuin aikuinen mies. Ei ole muu auttanut kuin kuunneella vieressä. Miestä minä hyvinkin äkkiä pukkaan kylkeen, että oleppas siinä mutta eihän sitä pientä isäntää voi samalla lailla ojentaa.
Neela, Jaakko ja muut vatsatautiset toivottavati pian helpottaa. taitaa nyt olla kovasti liikkeellä tuota tautia.
Olipas kiva lueskellä Emalin ja MiniK:n kuulumisia. Välillä kiirettä pukaa ja elämä vie mutta kirjoitelkaahan muutkin taustalta kunhan ehditte ja jaksatte :)
Elo kiitos kovasti. Hauska kuulla, että mun sepustelut viihdyttävät. Luin uudemman kerran eilisen tekstin läpi niin täytyy tarkentaa etten minä ole väkivaltainen luonne vaikka lääkärin ajattelin stetariin kuristaa ja miestä tiskirätillä uhkailen ;)
Muutama G oli myös eli..
LastenhoitoG: Minun vanhemmat auttavat aina kun voivat. Ovat jo eläkkeellä kiitos jonkun kaupungin iänikuisenvanhan eläkesysteemin. Anopille en lapsiani jätä vähän lapsellisuuttanikin mutta jos koko ajan hoki ennenkuin saimme omia lapsia kuinka kakarat täytyy itse hoitaa jos niitä tekee. usein haukku myös lasten serkut joten niin tärkeää menoa ei tule että anoppini lapsiani hoitaisi.
AmmattiG: Perushoitaja olen ja työskentelen vanhusten parissa. raskasta mutta hyvin antoisaa työtä.
Mitä lapset ovat opettaneet: Organisointi kykyä, siitä pienestä omasta hetkestä nauttimista kuten nyt kun molemmat ovat unilla. Pinna on myös pidentynyt hieman.
Pumpuli mistä olit nuo nimi jutut löytänyt? Olisi kiva katsoa mitä pojasta sanotaan. Ainakin se mitä jossain kirjassa puhuttiin leijona-lapsista pitää niin kutinsa kun poikaa seuraa.
Jamssa ja Air monet ovatkin jo tsempanneet teitä risaisten öiden kanssa. Minä liityn heidän joukkoon, jos yhtään auttaa tai ketutusta laskee niin ilman muuta tänne puratte oloanne. Minä lupaan lukea :)
Ope: Nyt kimpsut kasaan ja sunnuntaina reissuun :) pääset irti arki rutiineista ja The A saa viihdyttää itse itseänsä.
Nyt äkkiä kahville ennenkuin lapset herää.
pubu ja Anni 2908 sekä tervehtyvä isoveli 08/04
Vauvakuumeesta: kiirutta rupeis piteleen, että tähän mammaan iskis vielä vauvakuume. 6.3. menen sinne alapään lobotomiaan, että hellurei vaan muut kun lastenlapset sitten :)
ammattiG: olin toimistotöissä, pian toivottavasti opiskelija :D tai sitten taivaanrannan maalari...mutta se kun ei elätä, niin kyllähän sitä jotakin tarttis alkaa, kai?
Tänään on ollut hieno päivä, Jaakkokaan ei ole isommin puklutellut ja on ollut tosi tyytyväinen elämäänsä :D poika on kuin pikkuinen aurinko kun sille päälle sattuu ja silloin äidin sydäntä kovasti lämmittää se! Kakkonen kun vielä oppisi joskus tuon vessassakäynnin autuuden...poika tulee kesällä kolme eikä puhettakaan. Lähtee kyllä vessaan jos komennetaan ja tikistää pikku pisut, mutta muuten ei kyllä noihin alapäänasioihin reagoi. Ystävällä on kuukauden nuorempi poika jolla sama " ongelma" johon minä tuumasinkin, että taitaa nää nollakutoset olla vähän tälläsiä hitaasti lämpeneviä :)
Eria ja hetken rauha
Kiitos kaunis vielä kaikille onnittelijoille ja Supernallulle laulusta =)Olipa ihana lukea teidän kannustavia kommentteja myös anoppiasiassa. ERIAN ja BABYBELin kanssa näemmä erittäin samanlaisessa veneessä keikutaan. Hääpäivänkin anoppi meidän puolesta muistaa ja nytkin oli vaaleanpunaiset kuohujuomat ja sydänmarmelaadit hankittuna " kun on se ystävänpäiväkin tulossa" . Voitte uskoa, että romantiikka roihuaa, kun kuohuviinissä maistuu anoppilisä!
Ja tarjoilujen suhteen ei tosiaan kysellä tai puhella, sieltä tulee sitten mitä rouva nyt on päättänyt tehdä ja kovaan ääneen sitten NÄITÄ MINUN PULLIA tarjotaan kaikille. Tiedän, että on naurettavaa kiukutella tällaisesta. Mieskin yrittää tolkuttaa, että avuksihan se vaan yrittää olla, mutta äitinsä puolustelu vaan saa mut entistä kamalammaksi: " Juu äidin pullaa haluat tarjolle eikä mun pa&&akakkuja." Mies parka, on sillä kovaa mun kanssa. Tämä aamu alkoi siitä mihin eilinen päättyi eli ketutukseen ja ei ollut mies vielä edes töihin ehtinyt kun jo otin puhelin käteen ja tuuletin kurkkuhetuloita oikein kunnolla. Mies sitten vaan kysyi, että " vastako ne juhlat on sunnuntaina? Aiotko olla noin kiukkuinen koko viikonlopun?"
Nyt yritän kovalla vimmalla saada itseäni ajattelemaan aikuismaisesti, sillä meillä tosiaan menee koko viikonloppu pilalle, jos tällä päällä olen. Onneksi te olette täällä ja oli jo valtava helpotus lukea teidän viestejä. Huomenna heti aamukasilta tulee mun äiti tänne, joten koneella ei sitten ollakaan, tai heti alkaa narina kuulua. Tulee tänne taas verhoja ulkoiluttamaan ja ovenpäällisiä pyyhkimään =)
LAPSENHOITOG: Olen onnekas, että tukiverkko on vahva. Äitini ja isäni on korvaamaton apu. Äitini hoitaa rautaisin ottein meidän uhmikset ja nyt on 2 kertaa Eelikin ollut joukon jatkeena muutaman tunnin. Miehen 3-kymppisiä kun juhlittiin, olimme pois 6 tuntia ja viime viikolla äitini hoiti kaikkia näitä nelisen tuntia. Isäni ei näin pienten kanssa muuten pärjää, mutta auttaa äitiäni tekemällä ruoat pojille ja hoitaa koirat. Äitini on vain kovin kiireinen ihminen, mutta yleensä apuja saa pyydettäessä. Eniten äiti haluaisi auttaa siivouksissa, sillä siivousfriikkinä häntä häiritsee keskeneräiset siivoukset. Sillä hän nyt huomennakin tunkee auttamaan, että on varmasti verhoja myöden kaikki tiptop, kun hänen siskonsa tänne sunnuntaina tulevat...
Sitten jos poikia jakaa eri osoitteisiin niin hoitajia kyllä löytyy. Anoppi ja appi pärjäävät muutaman tunnin kahden vanhimman kanssa, tosin esikoinen ei heidän luokseen suostu jäämään, mutta meille kotiin kyllä. Yhden lapsen kanssa pärjäävät sitten jo päivän. Myös siskoni, veljeni, miehen veljen perhe ja lasten kummit sekä tässä lähistöllä asuvat pari ystävääni ovat sellaisia, joilta voisin tarvittaessa kysyä apua lyhytaikaiseen hoitoon, vaikka nyt lääkärireissun ajaksi. Vastaavasti minä hoidan heidän lapsiaan samanlaisissa tilanteissa. Me ollaan ajateltu miehen kanssa, että lapsilla on hyvä olla paljon läheisiä aikuisia ympärillään, kun kuitenkin jokainen meistä joskus apua tarvitsee. Juuri tänään mietin, että jos mulle sattuis jotain kotona, lapset kyllä tuntee jo tuon naapurin miehenkin niin hyvin, että voisin sen tänne hakea passiin niin pitkäksi aikaa kunnes mieheni ajaisi töistä kotiin tms. Tänäänkin naapurin setä tuossa kävi pihassa meitä moikkaamassa, kun ulkoiltiin. Meillä onkin mieheni kanssa vitsi, että naapurin sedästä mulla on pk-seuraa ;-)
Jo meni jorinaksi. Mutta tulinpahan jo paremmalle tuulelle.
OPELLE erityisjaksamisterveiset anoppisi kanssa! On kyllä ihan omaa luokkaansa hänen käytös, kehtaakin vaatia passausta itselleen. Onneksi pääset tänne tuulettumaan. Ilmoitat anopille, että tulet loppuviikosta vasta kotiin. Kjähkjäh..
VIETERI: Mekin päästiin viime neuvolakäynnillä taas normaalien kirjoon, kun käyrät menivät painon ja pituuden suhteen paremmin. Kun oli tuota painoa kertynyt muka liikaa...pöh. Ja tästä tulikin taas mieleen anopin kommentti, että " Eikö Eeli enää ollukaan niin läski?" .
NALLUKALLE mukavia heppa-ajeluja, nautihan koko rahalla!
Kumina kuuluu, joten palailen ehkä taas myöhemmin.
Jo helpotti omakin olo, toivottavati anoppi- ja muu alakulo ei keneenkään tarttunut. Te ootte ihan parhaita elokuiset, mahtavaa että meillä on näin aktiivinen porukka!
Missä muute IKARUS? Entä miteen PEPPERin Neela jakselee?
Pumpuli ja bändi
Nimiennustuksia:
http://mariposa1.vuodatus.net/
Toivottavasti linkki toimii. Te jotka käytte siellä lukemassa ennustuksia niin tulkaa kertomaan, miten hyvin pitävät paikkansa.
Terv. nimifriikki Pumpuli
PS. Loistavaa, että tauti alkaa pojallas helpottamaan!
iidaa ei löytyny tai en löydä mutta mun nimestä hohoijaa mitä tekstii :D
" Pikku-Katja on hieman pihi ja vierailulta palattuaan hänen taskustaan löytyy karkkia tms. Itserakas. Luokkansa yksi parhaimmista oppilaista ja pyrkii kaveraamaan luokkansa suosittujen oppilaiden kanssa. Ei päättäväinen luonne, erityisesti keväällä syntyneillä. Ei mene aikaisin naimisiin, vaikka ihailijoita riittää. Hän tarvitsee miehen, joka auttaa häntä tuntemaan itsensä varmemmaksi. Mielikuvitusrikas. Menestyy melko hyvin elämässä. Ei paras mahdollinen emäntä. Ei aina pysty kasvattamaan lapsiaan oikein. Uskoo astrologiaan ja kädestä ennustamiseen. Voi käydä selvänäkijöillä. Keuhkosairauksia. "
Pitkästä aikaa,kiirusta on pidellyt. Opemammakin oli mua jo huhuillut. Kiitos siitä.
Teemu lähti liikenteeseen. Lähinnä peruuttelee vielä mutta pääsee jo ihan kiitettävän pitkiä matkoja ja kieriminen on toinen liikkumismuoto. Konttaus asentoon mennään ja nytkyttelee itseään edestakas ja lysähtää eteenpäin. Varsinaisesti ei konttaa.
Tästä johtuen meillä on koko viikko siivottu ja yritetty keksiä mihin isompien lasten pikkulelut saadaan nostettua ylös ettei Teemu niitä kohta saa kun kunnolla lähtee liikenteeseen. Läheltä piti tilanne oli tossa maanantaina kun tytöt olivat tuoneet barbinsa mukana olohuoneeseen missä on Teemun viltti ja lelut. Niin johan oli Teemu laittamassa barbin kenkää suuhunsa. Onneks oli niin nyrkin uumenissa ettei saanut laittettua kunnolla suuhunsa.
Tilaakaan ei kauheesti ole 96 neliöö niin uusia hyllyjä ei pysty ostaan. Vanhojen hyllyjen hyllyt ovat jo täys kaikkea pientä lelua. APua mä tuun hulluksi kun mikään ei mahdu mihinkään. Onneks on sentää pojilla oma huone ja työillä ja niissä on ovet. Pidin jo ison palo puheen ettei isojen leluja tuoda pois lasten huoneista.
pumpulille myöhästyneet synttäri onnittelut.
Jamssalle ja airille jaksuja valvottavien tyttöjen kanssa.
Meillä mies pari viikkoa sitten hoisi Teemun yösyötöt. Mä nukuin tyttöjen huoneessa. Teki terää nukkua kunnolla. Teemu söi siihen asti 4 kertaa yössä sen jälkeen 2 kertaa ja nykyään on aina välillä yhden syötön öitä. Tää on luksusta. Mies kun ei herännyt ihan jokaiseen pikku kitinään niin jäi pari syöttöö pois. Mä kun herään pienimpäänkin inahdukseen ja kääntyilyyn. Ja Teemun yösyötöt ovat ennemmin tapa kuin nälkää kun syö päivällä isoja annoksia sosetta.
AmmattiG: Mä oon ammatiltani Kemian Laborantti. Päivääkään en oo niitä töitä tehnyt. Siskon tyttöä oon hoitanut omien rinnalla. aikanaan kun Teemusta kodinhoidon tuki lakkaa niin oon ajatellut et perhepäivähoitajan töitä voisin tehdä saisin olla kotona kun lapset palaavat koulusta ja pienempiä ei tarvis viedä hoitoon.
Lasten hoitoG: Isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa mutta harvoin heiltä saa apua. Miehen vanhemmilta en viitsi edes pyytää kun se on niin vaikeeta ja sitten jos lapset ovat olleet hoidossa niin lopulle sukua valitetaan kun ne on AINA hoidossa.
Mun vanhemmat ovat eronneet. Iskä ei oo muutenkaan kauheen kiinnostunut omiensakaan lastensa tekemisistä saati sitten lasten lastensa. EIkä pääse aina edes meijän lasten synttäreillekään vaikka matka ei olis esteenä. ENkä koe että pärjäisi tän lauman kanssa.
Äitini kyllä hoitais mielellään jos vaan hänellä olis aikaa. Kaksi nuorempaa sisarustani asuvat kotona vielä. JA äitini on töissä vuoro ryhmiksessä. Ja kun mies tekee vuorotöitä niin harvooin osuvat vaoaat yksiin mutta jos osuu niin kyllä hoitaa lapsia mielellään.
Pikkusiskoni on ollut ollut muutaman kerran lapsia hoitamassa silloin niitä oli tosin vaan 4kpl. hänelle kun lukiolainen oli niin maksoin pikku palkkaa. Nykyään siskoni opiskelee Tampereella niin ei ole käytettävissä.
Muutakin oli mielessä mutta nyt unohtu jo. Ihanaa ens viikolla on koululaiset ja eskarilainen lomalla. Siskontyttö tulee kyl hoitoon mutta ei tarvii aammusta rynnätä mihinkään saa heräillä rauhassa ja tehdä aamutoimeta rauhassa. Se on jo luksusta.
puuhis ja Teemu 2908 + muut p97,t99,p00,t02,t05
Tekstiäs lukiessa tuli mieleen oman anopin kommentti, kun viimeks piti Peppiä sylissä (ehkä 5 kerta 6kk aikana, max!!): " Sähän painatkin ihan perk?%&#&¤i!!" Aika kaunista tekstiä mummilta pojantyttärelle, kyllä!!!! Savu rupes just nouseen korvista.......
vieteri
Mulla oli aivan ihana aamupäivä, kun kävin kaverilla kylässä ja sinne tuli myös kaksi muuta äitiä lastensa kanssa. Oli kiva jutella aikuisseurassa ja sai " haukkua" miestänsä. Kaikilla meillä paljontyötä tekevät miehet, joten samoista asioista naristiin.
Sitten oli vielä kiva huomata, että osaahan tuo meidän poika käyttäytyä ihan kelvollisesti. Ei tarvinnut kertaakaan korottaa ääntä tai kieltää tekemästä. Kauniisti pyysi keksiä ja kiitti kohteliaasti. Oli siis aivan eri lapsi kuin mihin olen kotona tottunut. Olen siis jotain saanut kasvatuksellani aikaan.
Minulla on mukava anoppi. Hän ottaa lapset hoitoon mielellään. Tosin harvoin on tarvetta, eikä Juuli ole vielä ollut ollenkaan. Poikaa haki aikanaan myös hoidosta, jos minä olin iltavuorossa ja miehellä menikin myöhään. Ei koskaan ole kieltäytynyt tai nurissut, kun ollaan hoitoapua pyydetty. Nytkin ottaisi pojan viikoksi lappiin mukaan mutta appiukko haraa vastaan. Täällä myös juhlitaan kaikki mahdolliset juhlat ja anoppi kysyikin, että koskas tytön nimppareita vietetään, kun ei ole kalenterissa nimeä lainkaan. Ei tyrkytä tarjoomisia mutta tekee kyllä jos pyydän esim. pullaa. Myös oma äitini tulee mahdollisuuksien mukaan lapsia hoitamaan. Asuu 100km päässä, joten viikonloppuun jää äitini apu. Kesälomalla tulee huomattavasti helpommin, hänellä on 3kk lomaa, opetustyössä kun on.
Vein tänään lasteni hoitopaikkahakemukset suoraan päiväkodinjohtajan käteen. Samalla kyselin, josko olisi kunnassa tarvetta sijaiselle, haluaisin niin mielelläni olla tässä lähellä töissä ja tehdä päivävuoroa. Olisi mahdollisuus olla enemmän lasteni kanssa, mulla kun työmatkaan kuluu tunti päivässä ja tällä hetkellä iltavoittoista työtä. Ensi viikolla sitten tapaa toiset johtajat ja lupasi ottaa asia puheeksi ja minun täytyy kysästä myönnetäänkö minulle edes virkavapaata. Sen tiedän, etten lyhennettyä vkoa pysty siellä tekemään, sotkee kuulemma liikaa työvuoroja.
Jaaha, nyt meillä herättiin, joten mentävä on. huuhto on kovaa.
Mukavaa viikonloppua kaikille!!!
Huhti
miehellä tänään ja jätin hänet heti lomanalkajaisiksi lasten kanssa ja häippäsin omille teilleni :). Kyllä näytti hänellä hiki nousevan pintaan, kun yritti saada muksuja puettua, jotta pääsisivät ulkoilemaan. Lounaankin sai mies valmistaa lapsille, joten mies on saanut oikein kunnolla testata minun arkeani lasten kanssa. Just palasin takaisin kotiin ja ovat kaikki kolme nätisti nukkumassa. Ihana rauha siis.
Mutta, tätä ihanuutta ei sitten kovin pitkään kestäkään. Mies lähtee illalla työkaverin läksiäisiin eli meikäläisellä on tiedossa ilta kolmistaan lasten kanssa. Ja taitaa mennä niin, että huomenna mulla on vastuu noista pienokaisista, kun mies potee univelkaa ja ehkä krapulaakin....
LASTENHOITOG: Me emme voi valittaa, sillä miehen vanhemmat ovat aina valmiita, jos tarvitsemme lastenhoitajaa. He asuvat 15 km päästä meillä ja ovat virkeitä kuusikymppisiä eläkeläisiä, joille lapsenlapset ovat kaikki kaikessa. Melkein viikoittain saan heiltä joko hoitoapua tai viihdytysseuraa lapsille (erityisen tärkeä apu varsinkin tällaisissa tilanteissa, kun jompi kumpi lapsi sairastaa). Omat vanhempani ovatkin sitten toista luokkaa. Äitini varmaan haluaisi hoitaa, mutta minä en anna. En luota hänen lastenhoitotaitoihinsa.
Käväisin tänään työpaikalla ja tuli sitten ilmoitettua töihinpaluupäiväkin, joka on viimeistään loka-marraskuun vaihteessa. Sehän tarkoittaa, että ä-lomani/hoitovapaani on nyt puolessa välissä. Vähän kyllä tuli sellainen olo, että ihan tosissaniko minä haluan siihen hullunmyllyyn takaisin. On vain työpaikalla niin pajon kaikkea tapahtunut ja muutoksia tiedossa. Mutta kyllä musta tuntuu, että olen tuossa vaiheessa ihan valmista tyttöä takaisin töihin.
Meillä on (toivottavasti) Neelan vatsatauti menossa jo parempaan suuntaan. Eilen illalla hän oksensi kerran, mutta yöllä ei lainkaan, eikä aamulla. Puklujen määrä tosin on vielä aivan hirmuinen. Typy kyllä syö tosi hyvin ja on muutenkin erittäin hyväntuulinen, että ei näytä puklut/oksennukset tyttöä itseään vaivaavan. Soitin eilen vielä neuvolaakin ja terkkari oli sitä mieltä, että jos vauvan kunto pysyy hyvänä, voimme aivan hyvin vielä viikonlopun ylikin seurata tilannetta. Mutta alkuviikosta olisi hyvä tulla näytille, jos ei puklut ja oksentelut lopu.
Ei tule just nyt muuta mieleen, joten oikein hyvää viikonloppua kaikille!!
Nyt en kerkeä koko pinoa kahlata läpi mutta on AIVAN pakko vastata tuohon lastenhoitog:hen....
Oikeasti ihanaa, että löytyy kohtalotovereita, jamssa ja emppusimppu. Samassa veneessä keikutaan, osui ja upposi.... Äitini käy meillä ehkä neljä kertaa vuodessa, viipyy tunnin ja taas mennään. Ei soittele kuinka meillä menee, ei pidä yhtetyttä millään muotoa. Surullista. Sama juttu miehen suvun puolelta. Asuvat samalla kylällä mutta käyneet meillä herra ties milloin. Aina valittavat kun eivät näe lapsia ja kun ei tulla käymään mutta eivät koskaan itse vaivaudu tulemaan meille. Eivätkä ikinä ole pyytäneet edes tuota kohta kolmevuotiasta esikoista hoitoon. Miehen veljentytär taas on siellä vähintään joka toinen viikonloppu yökylässä. Voitte kuvitella että olen katkera.... Viimeksi joulun alla pyydettiin, että otatteko pojan muutamaksi tunniksi että päästään rauhassa käymään kaupoilla mutta ei sopinut kun " anopilla" (miehen " äitipuoli" ) oli omat jouluvalmistelut kesken. Silloin päätin etten sen akan kanssa enää tekemisissä ole. Surettaa kun ei omilla lapsilla käytännössä edes ole isovanhempia.....
Jep. Ei enempää aiheesta, rupee vaan jurppimaan todella kovaa. Mutta lyhyestä virsi kaunis: ei ole lastenhoitoapua tarjolla ei....
katkera oinasmamma
" Järkevä ja puhelias. On kaikkien ystävä, mutta ei osaa aikuisenakaan säilyttää muiden salaisuuksia. Yleensä äidin lempitytär eikä häntä kielletä mistään. Hieman ärtyisä, mutta laantuu helposti. Lahjakas, eikä koulu tuota vaikeuksia. Hänellä on aina oma näkemyksensä. Huolehtivainen. Hänellä on joko kissa tai koira ja vanhaksi tullessaan jopa useampia. Ei pidä rahan säästämisestä pahan päivän varalle, ostaa mieluummin asusteita ja arvokoruja. Seuraa muotia ja hänellä on hyvä maku. Hänellä on pää täynnä työtä, on ammattiuralla. Kertoo kotonakin aikomuksistaan ja suunnitelmistaan. Valmistaa nopeasti voileipiä, joihin hänen miehensä on tottunut jo kauan aikaa sitten. Niin, kotitöistä hän ei välitä. Miehensä kanssa välit ovat tasaiset: ei kiihkeää rakkautta, ei vihaa. Ennen kaikkea he ovat ystäviä. Itserakkaus tekee hänestä mustasukkaisen. Hänen lapset pitävät enemmän isästään."
Tuo ihan vika lauset vähän kirpaisi: minun nimisen ihmisen lapset pitävät enemmän isästään. *huokaus* siihen suuntaan ollaan kai jo menossa....
pumpuli27:
Nimiennustuksia:http://mariposa1.vuodatus.net/
Toivottavasti linkki toimii. Te jotka käytte siellä lukemassa ennustuksia niin tulkaa kertomaan, miten hyvin pitävät paikkansa.
Terv. nimifriikki Pumpuli
i]
että hän kyllä ottaa poikia mielellään hoitoon ja joskus jopa kysellee perään, että milloinkas :) Kyllähän siinä naisessa paljon hyvääkin on!
Oma äitini ei ole ollenkaan kanaemo-tyyppiä, auttaa kyllä jos apua tarvitsee, mutta ei oikein ehken ole näitten ihan pienempien kanssa elementissään. Isälle ei oikein luota näitä naperoita ;) sillä kun on muuta intressiä elämässä, ettei aina ole varma tulisiko muksut hoidettua. Siskokin hoitelee jos tarvis vaatii, omansa kun ovat jo vähän isompia, mutta eipä meillä juuri menoja ole, joten muksut hoituu itsellä.
Ukkokullasta täytyy vielä mainita, että se on kyllä aarre (toisinaan taas ei ;)) Mies syöttää melkein poikeuksetta Jaakon yöllä. Minä lämmitän maidon ja hän on jo lapsi valmiina sylissä odottamassa :D
Ainoa mikä pikkusen kismittää, on kyllä se että hanakasti äitiään puollustaa. Viimeksi minun vouhkatessa sanoi, että pitää olla väleissä, että ottaapi anoppi taas lapset hoitoon. JA PAHKEINEN, jos ei ota niin olkoon ilman, se on hänen menetyksensä ei meidän :)
Eria, joka on taas kierroksilla
Jopas tuntuu taas monet vauvat valvottavan äitejään. Toivon että pian helpottaisi kaikilla, myös vatsavaivaisilla ja nuhanenillä.
Meidän öistä en sitten taida paljon kehdata kertoakaan...ettei vaan kapsahdeta katajaan, korkeelta ja kovaa.
Lapsenhoitog: meillä tämä kun on ensimmäinen lapsi niin paljon ei olla asian kanssa jouduttu painimaan. Anoppi tulee mielellään, silloin kun on maassa (siis ei kuussa vaan ulkomailla. Hih mikä mielikuva anopista kuupukupäällä...joo¿asiaan¿=D). Ollut pari kertaa hoitamassa max. 2h, mutta tänään menemme miehen kanssa konserttiin ja sen jälkeen syömään ja anoppi tulee hoitamaan tyttöä. On ihan mukava anoppi minulla, en ole kuuhun häntä lähettämässä. Oma äitini hoitaisi mielellään myös mutta asuu sen verran kaukana että ei ole vielä hoitanut. Samoin muut sisaruksemme asuvat kauempana, että turvaudumme anoppiin jatkossakin.
Työg: esimies/asiantuntija tehtävissä suomalaisomistuksessa olevassa suuryrityksessä. Alustavasti olen kanssa jo ilmoittanut palaavani töihin marraskuun alusta, kun esimieheni aina välillä soittelee. Jos allergia tytöllä pahenee niin haluan hoitaa häntä pidempään kotona.
Mitä lapsi opettanut g: Priorisoin entistä enemmän. Teen tärkeimmät asiat pois heti kun voin silloin kun siihen on mahdollisuus (=päiväunien aikaan) ja mitä en ehdi tehdä niin huis vaan, mielestä pois.
Haluan olla lapsen kanssa niin paljon kuin mahdollista hänen hereillä oloaikana. Organisoida saan töissä ihan riittävästi että sitä puolta on ollut treenattua jo aikaisemminkin.
On teillä osalla kyllä aika uskomattoman kuuloiset anopit, ihanko ne kiusallaan teitä tuolla tavalla rassaa ??? Ihan typerää käytöstä ja älyttömiä kommentteja.
Anopeista ja muista vaivoista huolimatta mukavaa talvista viikonloppua kaikille, ajatella, että on jo helmikuu puolessa välissä.
t. Hanhikki ja tyttö 6 kk
VIETERI ja PUMPULI: Sympatiat täältä! Tääl meillä asustaa mein anopin mielestä nimihirviö ja kääpiö! Argg, kun alkoi savu nousta kun taas muistui mieleen nää kommentoinnit... En muutens edelleenkään ole kuin pari kertaa kuullut anopin kutsuvan poikaa nimellä!!
tuohon pointtiin, että " itse on lapset hankittu, itse ne tulee hoitaakin" . Tuostahan saa sen käsityksen, että lapsenlapsien hoitaminen on isovanhemmille joku hirveä velvollisuus/taakka kun minun mielestäni sen pitäisi kyllä olla suuri KUNNIATEHTÄVÄ, että SAA viettää aikaa lastenlastensa kanssa.
Tajusikohan kukaan? Poistun täältä nyt horisemasta.........
En nyt voi kuitenkaan kovin haukkuakaan anoppia tai varsinkaan appea. Kyl ne aina apuaan ovat tarjoamassa ja esikko heidän kanssaan jo hyvin pärjäileekin. Että ovat kuitenkin ihan hyviä isovanhempia, välillä vaan nää kommentoinnit jurppii meikäläistä.
Nopeasti meni taas tämäkin viikko ja koko illalle on odotettavissa valmistautumista ja hössötystä, sillä huomenna pikkuveljeni menee naimisiin!! Kääk, siis se pikkuruinen suttunaama ripakinttu on jo varttunut miehen mittoihin ja aikoo siirtyä ihanan auvoiseen avioelämään ja kenties alkaa perhettäkin perustamaan! On tämä hullua, alkaa tuntea itsensä jo tooosi vanhaksi...
Paranemisterkut kaikille sairastuville ja voimahalit univeloista kärsiville! Ja erityisterveiset kamalista anopinplantuista kärsiville, hus hus moisille akoille! Minun anoppi on onneksi ihan mukavaa sorttia, vaikka muuten ollaankin ihan eri planeetoilta ja aaltopituuksilta. Mutta ainakin hän on aina tarjoamassa lastenhoitoapua, leipomisapua ja mitä ikinä mieleen tuleekaan ja tilanne vaatii. Nyt vuosien myötä on myös oppinut antamaan meillekin vähän enemmän tilaa kuin nuoruusvuosina, jolloin hän esimerkiksi osti vielä pussitolkulla ruokaa jääkaappiin ja tyrkkäsi ne sitten kaikki meidän mukaamme kun jokasunnuntaiselle lounaalle saavuimme valmiiksi katettuun pöytään...:)
Pumpulille myöhästyneet synttärionnittelut! Perässä tullaan hyvää vauhtia!
Jaahas, nyt täytyy mennä, tyttö huutelee apuja ja vaunuistakin kuuluu jo jotain murinaa. Mukavaa viikonloppua!
Pantoufle ja Väinö
Kiva kun moni on taas kirjoitellut kuulumisiaan...
Pepper: Hienoa,että Neela alkaa tulla kuntoon!
Kaikille ANOPIN riivaamille tsempitykset,samassa venheessä ollaan:)
k.h.p,: Onpa kiva kun teillä alkaa tuo arki sujua noin hyvin.
Nyt on pakko taas mennä...
Ope, Leevi ja nelkku...muut reissussa kohti Ivaloa
Kyl vaan on kiveempi soudella anoppeja karkuun yhdessä. VIETERIn tavoin kyllä kiehahdin pojan painon kommentoinnista, mielummin kuitenkin saavat haukkua mun läskejä kuin pojan. On se kumma, ensin anoppi jankuttaa monta kuukautta, että tuleeko multa maitoa ja kantaa mulle juotavaa, että tulee maitoa. Sitten kun sitä on tullut niin e sekään hyvä, pojasta on tullut liian läski.
HALLAS: Myös meidän esikoispojalla oli ihan väärä nimi. Kuten joskus täällä oo kertonutkin, esikoispojallamme on vanha suomalainen nimi. Kun anoppi oli lapsi, heidän naapurissaan asui 100-vuotias hampaaton papparainen, jolla on tämä sama nimi. Eihän sellasta papparaisen nimeä nyt pikkuvauvalle anneta! Meni jokunen aika, kunnes kuulivat radiosta, että tämä nimi muiden vanhojen nimien joukossa on yleistynyt huimasti ja sitten mekin saimme siunauksen, että näköjään onkin ihan ok nimi. Kaikki mitä Hesarissa lukee tai radiossa sanotaan, on ok.
Kerrassaan kummaa kyllä tollanen anoppisi harrastama nimen protestoiminen, ettei sitä voi ääneen sanoa. Minunkin äiti on onneton nimien suhteen, aina sanomassa yksinkertaisimmankin nimen väärin. Eelin nimi oli aina väärin, kunnes pari kertaa rautalangasta suuttuneena väänsin, että se ei taivu Eelinin vaan Eelin.
Hauska tuo Pepperin nimijuttu, minäkin tunnistin sut osittain tuosta tekstistä, vaikken oikeasti sua tunnekaan =) Mun nimelle ei löytynyt ennustetta, kun on niin kamalan harvinainen hihhii...terkut Myrylle ja Öttikselle!
Missäs HANNELI, LILLEFI, ALMAS (onnittelut muuten!) ja monet muut??
Ja kiitokset taas onnittelijoille!
Pysytäänhän terveinä viikonloppu ja nautitaan vapaista! Vaikkakin se mun osalta sisältää siivousta (ah!), leipomista (huoh..) ja stressaamista (mrr), mutta toisaalta myös paljon iloa (khikhi).
Ainii, pakko kertoa, että esikoinen tänään yhtäkkiä tuli kertomaan, että " X on 3 vuotta" ja nosti sormensa pystyyn: peukun, etusormen ja pikkurillin. YEAH! Oli huvittava näky =)
...neuvolan odotustilassa oli pari vauvaa ja avot, johan nappas!! IHANIA, NIIN PIENIÄ!!!!
vieteri