*^*ELOISAT to-pe*^*

jamssalle taas kovasti jaksamisia!



emali: meilläkin aletaan tällä hetkellä kolmesta lähtien syömään parin tunnin välein suunnilleen ja meillä siihen kyllä auttaisi se että massu olisi päivällä enemmän täysi. Onneksi tämä ei ole vielä varsinainen kukkuja vaan syö vaan ja nukahtaa taas.



opemamma: Mekin muuten päästäisiin mukaan kahvittelemaan mutta en ole varma kun ollaan mökkeilemässä koko viikonloppu että tarvitaanko toipumispäivä...Jos tuntuu ettei olla liian väsyneitä niin voimme myös harkita sinne ilmestymistä.



Pia ja tyttö 6kk

taitaa meitille lenssu iskee :(

iida nukkuu toista tuntia ilman hyssyttelyä :O pihalla. ihan luksusta ;)

meillä huomena 5.v hääpäivä joten ollaan ihan perheen kanssa :)

opelle: kuulostaapa kivalle kahvittelua jen.. mutta meille tuo 10.00 liian aikasin :S

pitäs ottaa niskasta kiinni ja tulla taas tapaamiseen mut aina on jotakin tai sitten aika ei natsaa!

nyt meen kyllä mukuttelemaan jotakin..:P

Me voidaan yrittää tosiaan tulla jos samalla saisin käytyä pankissa avaamassa pikkuneidille tilinkin.



AmmattiG: Toimistoympäristö, asiantuntijatehtävät ja enempää ei viitsi paljastaa ;)

EMALI: meillä ainakin luumu on ollut avainsana silloin, kun Neelan masu on mennyt kovaksi. Banaani ja mustikka kovettaa meillä masun, joten silloin kun tyttö on noita herkkuja saanut, laitan puuron joukkoon hieman luumua. Johan muuttuu kakka löysäksi :). Duphalac on myös loistoaine. Se on ollut meillä korvaamaton apu ummetuksesta kärsivän esikoisen kanssa.



JAMSSALLE sympatiat myös minulta! Että nuo miehet sitten osaavatkin... Esikoisen aikaan minä hoidin aina kaikki vauvaan liittyvät yökähinät, mutta nyt kun noita on kaksi, olen sanoutunut täysin irti esikoisen hoitamisesta öisin. Meillä on siis selvä peli: minä hoidan Neelan yöitkut, mies hoitaa esikoisen. Meilläkin mies on kyllä varsinainen marttyyri, jos joutuu useammin kuin kerran yössä nousemaan lohduttamaan lasta.



AMMATTIG: Minä olen koulutukseltani tradenomi ja teen HR-hommia isossa suomalaisessa pörssiyhtiössä. Olen just omalla alallani ja sellaisissa hommissa, joissa haluankin. Toisaalta joskus kyllä tekisi mieli jatkaa opintojakin. Ehkä sitten, kun lapsukaiset ovat vähän isompia ja omatoimisempia.



Ai vitsi äsken nousi verenpaine ihan tappiin. Meidän taloyhtiössä tehdään 2-vuotistakuukorjauksia ja meillä on hieman erimielisyyksiä rakennusyhtiön kanssa keittiön tasojen kunnosta (olivat jo muuttohetkellä naarmuiset). Täällä kävi äsken sellainen veltto, pitkätukkainen max. 25 vuotias poju aukomassa päätään. Että kuulemma rakennusyhtiöllä ei ole mitään vastuuta sellaisesta virheestä, jonka " asukas olisi itsekin voinut saada aikaan" . Just joo, sanoin, että lopetetaanko heti meidän molempien ajan tuhlaaminen ja jos antaisit esimiehesi yhteystiedot. Vitsi, että ärsyttää, millaisia nuijia ne laittaa ihmisten koteihin neuvottelemaan. Tämäkin yritti tulla sisään juuri silloin, kun olin laittamassa esikoista nukkumaan ja ärsyyntyi, kun sanoin, että jos tulisit vaikka tunnin kuluttua. Muuten ei ole kuin hyvää sanottavaa täällä pyörivistä rakennusmiehistä. Tulevat sisään aina hienovaraisesti ja ovat niin yli-ystävällisiä.



Ah, meillä on kotona rauha maassa. Molemmat lapsukaiset nukkuu. Neela vetää unta jo neljättä tuntia (taitaa tosiaan olla vähän pipi).



Nyt kahvin keittoon.



Pepper

Musta olis tosi kiva myös tulla tapaamaan teitä maanantaina. Onko se siis 10 maissa ja Johto-cafessa?



Mun pitää kyllä ottaa ainakin myös tuo keskimmäinen mukaan, on nimittäin hiihtolomaviikko ensi viikko. Esikoinen ehkä haluaa jäädä kotiin.



Mutta että mielellään tulen. Jos vaan keskimmäinen on terve jo silloin ja jotenkin jaksan lähteä liikkeelle. Meidän pitää kuitenkin jo siinä 8 aikaan lähteä kotoa liikkeelle. Tietää siis aikaista herätystä.



Jamssa

Kyllä nuo lääkärikäynnit osaavatkin olla ärsyttäviä. Sain tänään Juulin epikriisin Hämeenlinnassa vietetystä vuorokaudesta ja monessa kohdassa luki että kyseessä iloinen ja terve ja hyväkuntoinen tyttö. Kyllä se oli mun mielestä kaikkea muuta kuin hyvävointinen. Ambulanssissa tulikin asia puheeksi ja miehet tuumasivat, että kyllä äidit itse parhaiten lapsensa kunnon tietävät. Lääkärithän huomaavat vain sen hetkisen kunnon. Idiootti-olo tuli mullakin silloin päivystyksessä, kun takaisin kotiin oltiin meitä passittamassa. No, joo se tästä asiasta.



Meillä on esikoisella atooppinen iho. Pääsi ekana talvena sen verran huonoon kuntoon, että jouduttiin kortisonivoidetta käyttämään kuuriluonteisesti. Tänä talvena päästy melko helpolla, kun ei ole ollut kovia pakkasia kuin hetken aikaa. Nyt huomaa pakkasjakson ihossa, eli on kananlihalla ja kovasti raapii iltaisin kun vaatteet ottaa pois. Verille ei kuitenkaan itseään raavi. Iltaisin rasvataan kunnolla ja aamuisin pahimmat kohdat. Allergiatesteissä käytiin vuosi sitten keväällä mutta ei mitään löytynyt, siitepöly aikaan oli meilläkin oireilua. Meillä vielä suvussa siitepölyallergiaa ja astmaa sekä mulla itselläni laktoosi-intoleranssi. Joten rasitetta on saada jonkinlainen allergia.



Ammatiltani olen lähihoitaja ja työskentelen päiväkodissa 0-3v. ryhmässä. Jo pienenä oli mulle selvää, että lasten parissa haluan työskennellä mutta silloin haaveilin luokanopettajan tai lastentarhanopen ammatista. Opiskelumotivaatio vaan hukkui yo-kirjoitusten jälkeen. Nyt on välillä tullut harmiteltua, etten kuitenkaan hakenut ja yrittänyt lukea itseäni opeksi. Hassu yhteensattuma muuten, että naapurin rouvan kanssa juuri tästä aiheesta tänään keskustelin.



kaikille sairastaville ja väsyneille jaksamisia. Pepper vie huoletta lääkärille näytille, jos mitkään nesteet ei pysy sisällä ja epäilet jonkin asteista kuivumista. Hyvä tarkkailla onko huulet tai suun limakalvot sekä kieli kuivat. Jos on niin silloin on jo kuivumista. Muuten pumpuli laittoikin kattavasti muut ohjeet.



Nyt katosi muut aiheet mielestä.



Huhti

kaikille tsemppaajille suurkiitos.



En oikein tiedä mitä tässä tekisi. Sitä vaan syyttää itseään, kun ei osaa edes lasta nukuttaa.



Neuvolassakin ovat neuvot vähissä: nukkumaan eri huoneeseen isompien lasten kanssa (joo, kokeiltu on ja silloin ne joutuvat valvomaan), vastuu öistä miehelle (niin varmaan, eihän se ole edes kotona) ei saa antaa yöllä ruokaa (kokeiltu useampaan otteeseen, pisimmillään 2,5vk (apu vähäinen tai olematon), unikoulu sairaalassa (no tätä en ole kokeillut).



Ehkä sitä ei pidä valittaa, kun en ole tuota unikoulua muualla kokeillut. Kaikkea pitää kokeilla, mutta musta vaan ei (ainakaan vielä) ole siihen.



MUTTA: pienistä iloista on otettava kaikki irti. Tänään meillä meni lounaalla melkein KOKONAINEN purkki peruna-porkkanaa! Ja toisille päikkäreille tyttö nukahti ilman huutamista. Ensimmäinen kerta moneen moneen päivään.



Ja kyllähän sitä jaksaa kummasti, joskus vaan on niin pirun rikki, kuten eilen ja tänään kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle. Sitten taas välillä kaikki saa oikeasti kaatua päälle, eikä mikään tunnu missään.



Jamssa, joka nyt poistuu kitisevän vauvan kaveriksi

Ammattig: Nimimerkkini mukaisesti...Erityisluokanopettaja...virassa eräässä esy-opetusta antavassa yksikössä.



Ummetukseen meillä auttoi esikon kanssa mallasuute, pojilla ei olekaan moista vaivaa ollut...ovat olleet ripuloijia maitoproteiiniallergian takia...



Jaaha taas käy kutsu...



Ope nopsasti yksikätisenä...Leevi odottaa unta...huudon kera...

Kovasti jaksamisia sairastaville. Tuo vatsatauti on kyllä vihon viimeinen vitsaus... Me sairastettiin kaikki muut paitsi likka oksutauti tuossa ennen joulua. Ja tosiaan tuntuu taas olevan liikkeellä. Ei kiva, ei....



Jamssalle ja muille väsymyksen kanssa taisteleville kanssa jaksuja. Kyllä se jatkuva univelka rupee vaatimaan veronsa. Toivottavasti saat jamssa pian jotain apua tilanteeseesi.



Itseäkin väsymys painaa mutta taitaa olla enemmän henkistä laatua. Yöt menee ihan ok, heräilee kerran kaks. Ekalla kerralla saa yleensä tassuteltua takaisin unille ja neljän maissa annan sitten tissiä ja otan viereen potkiskelemaan. Mutta jotenkin vaan on koko ajan ihan down ja tuntuu ettei jaksa mitään. tai ei edes kiinnosta mikään. Päivät on tätä samaa vaan koko ajan, mekaanista kodinhoitoa ja koko ajan on joku vaatimassa jotakin. Kun joku edes joskus ottaisi tuon esikoisen hoitoon, mutta kun ei edes isovanhempia tunnu kiinnostavan pennin vertaa...:(( Poika on ihana ja kultainen ja siksi tuntuukin niiin pahalta kun toiselle äyskin kun huomiota vaan haluaa ja leikkikaveria mutta kun ei aina jaksa ei sitten millään....;( Huoh....



Vauvauutisia on taas lähipiirissä ihan liikaa....;) Juuri sain tänään tietää, että yksi mammatuttu odottaa peräti kaksosia! Ja heidän esikoisensa sai aikoinaan alkunsa hedelmöityshoidoilla ja nyt sitten luomukaksoset tulossa!! Ja eilen kävi tosiaan tämä kaveripariskunta kylässä. Ja molemmilla la loppukesästä/alkusyksystä. Nyt sitä saa pelätä, että saa kohta taas tartunnan, vauvakuumetartunnan siis....;)



Joo. josko menisi vaikka kaffen keittoon kun talo toistaiseksi vielä hiljainen.....



Pumpulille synttärionnittelut! :)



oinas ja muksut

Meilläkin tuntuu että saa välillä kahta vauvaa olla hiljentämässä kun ukko heti hermostuu kun vauva itkee. Viime yönäkin kun tosiaan likkaa tassuttelelin uneen niin ukko puoleltaan jotain kirosi ja pärräsi niin tuli kyllä sihastua äkäisesti sillekin....Hittojako siellä huutelee, tervetuloa vaan itse likkaa hyssyttelemään jos paremmin osaa. Mutta esikoisen yöheräilyt on meillä kanssa miehen heiniä ja siitä pidän kyllä kiinni.

Kiva kun porukka on aktivoitunut tohon maanantaihin! Meillä muutama JOS matkassa. Aattelin, että jos maanantai tuntuu maanantailta niin laitan bändin keikkabussiin ja täräytän niiden kanssa kahville Johtoon. Luulen, että esikoisen kerho on hiihtolomalla, mutta asia varmistuu pe (tieto kulkee hyvin...). Mutta jos kerho ei o lomalla ni sitte en pääse, menee liian tiukalle aikataulu muuten. Ope saakin kurvata meille kahvin perässä =)



OINAS: Kiitokset suuret!



Meillä myös on isojen poikien mahdolliset yöhulinat miehen hoidettavana. Esikoisen yöhoito siirtyi miehelle ennen kakkosen syntymää ja samoin nyt on työnjako, että mulla vauva ja miehellä muut. Meillä mies ei kyllä onneksi kiukuttele öistä, sillä hoitaa kaiken tarvittavan unissaan ja jatkaa siis katkeamatonta untaan samoin tein. Melkoiset unenlahjat!



Nyt taas Hellapoliisin sivuille. Ootteko tutustuneet? Aivan mahtava ideasampo arkiruokiin ja juhlavalmisteluihin!



Pumpuli

pumpulille onnittelut ja jamssalle jaksuja..

Täällä yhtä hulinaa kaikki yöt ja päivätkin.. Esikoinen on kans alkanut joka yö heräämään 03.00, ja tarvii maitopullon. Ei auta tassuttelut eikä mikään. Mitenhän sen sais vierotettua tosta ilta- ja yöpullosta? Ja millon ylipäätään ois aiheellista siitä viimeistään luopua? Nyt poika siis täyttää ens kuussa 2v.



Meillä kans on työnjako sellainen että minä hoidan vauvan ja mies esikon. Ei oo tullu mutinoita ja hyvin toimii, mitä nyt joskus joudun herättelemään ukon että menee kattomaan poikaa kun toinen huutaa kurkku suorana. Ja ukko ei siis edes välttämättä herää siihen. Aina välillä ihan käy kateeksi sen unenlahjat! Voi ku itekki pystyis nukkumaan noin sikeesti joskus..!!



Voi olla et mekin tullaan sit maanantaina sinne Johtoon, ollaan lähdössä mökille huomenna ja jos siis tullaan jo su kotiin, niin tullaan sit.



Nyt Aavuska kimpaantui jostain tossa lattialla..



Calathea

Kerutus; meillä edellinen yö kuulosti tuolta...Kello viiteen mennessä olin nukkunut pätkissä ehkä sen tunnin, puolitoista maksimissaan. Huuto alkoi hieman ennen yhtätoista ja kahden maissa luovutin ja tulin alakertaan. Tässäkin välissä poika söi kahteen kertaan, n. 100 ml/krt. Neljältä laitettiin uutta suppoa kehiin ja syötiin taasen...Ruhtinaallinen " taju kankaalla" pätkä olikin 5-6.30...Sitten heräsvät molemmat pojat. Äiti oli tosi pirteä. Nuorempi onneksi nukahti vielä maidon jälkeen ja nukkuikin sitten yli kolme tuntia inahtamatta. Onneksi päiväunet sattui suht samoille, ehdin noin vartin torkahtaa sohvalla ja taasen koskee selkää :( Kuumetta oli pikku-ukolla eikä suostunut sänkyyn (ei omaansa eikä äitin viereen) nukahtamaan, sylissä nukkui ainoastaan.



Ja näihin isiin, mikään ei tosiaan oikeasti siinä tilanteessa ole v****maisempaa kun huudella peiton alta ohjeita. Ai niin, meidän isi oli niin rasittunut yöstä että otti päikkärit töistä tultuaan ja nukkui vielä aamulla puoli kasiin kun mä olin pikku-ukon kanssa noussut jo puoli seiskalta ja esikoinenkin oli jo tullut alas. Viime yönäkin oli tunnin huutopätkä, ensin otti maitoa ja jatkoi sitten huutoa vatsa täynnä...ilmeisesti paukku oli jäänyt jumiin. Itse hoidan vauvan öisin, mies hoitaa suurimmaksi osaksi esikoisen yö" vaivat" (jos vaan sattuu heräämään, kyynärpää on aika usein käytössä ;p).



Esikoisella ollut vähän vatsavaivoja, osmosal käytössä. Tiistaina huuteli vessasta että " äiti, mun pyllystä tule pissaa..." Hyvin hoksattu, ei poikaraukka tiennyt mistä on kyse. Jaa, nyt heräileekin.



Tsemppauksia sairastelijoille, ollaan mukana porukoissa...Nuha jatkuu pikkumiehillä edelleen.



Sii juu later, eilen en taasenkaan ehtinyt uudestaan koneelle vaikka kovasti yritinkin...



Muumu

Pumpulille synttärionnittelut sekä kiitokset tuosta hellapoliisi-vinkistä. Niin ja kiitos myös kaikille vatsatautisen vauvan hoito-ohjeista :).



Nyt poistun.

...ja luumusoseen ostoon sitten vain. Esikoisella auttoi myös päärynä melkein paremmin kuin luumu, mutta ei näköjään tällä kakkosella toimi sitten. Levolac oli meilläkin esikoisella käytössä, mutta jotenkin oli tuokin päässyt unohtumaan. Väsymys vie muistin...Äsken vaippaa vaihdettaessa oli ehkä puolen teelusikallisen verran kakkaa tullut - onhan sekin jo jotain ;-) Ihmeen hyväntuulinen tyttö kuitenkin on, onneksi.



Tsemppiä Jamssa väsymykseen - itse en tiedä miten selviäisin, jos ei mies auttaisi niin paljon kuin auttaa eli hoitaa kaupassakäymiset ja ruoanlaitot sekä esikoisen iltatoimet ja satunnaiset yöheräämiset, joita ei satu juuri koskaan. Vääntöä tulee lähinnä jälkien korjaamisesta ja siivoamisesta, jota meillä ei juuri nyt hoida säännöllisesti kukaan. Itse en vaan jaksa ja miestä ei huvita. Mies imuroi sitten viimein lauantaina kun jo kohta kissan kokoiset villakoirat juoksivat nurkissa. Mulla on sitten pyykit (ja siivoaminen) ja tuo vauva kokonaan, mies ei herää koskaan yöllä. Viikonloppuaamuista väännetään myös eli saako jompikumpi jäädä vielä nukkumaan ja kumpi nousee lasten kanssa. Itselläni pullottaa tästä asiasta otsasuoni, koska haluaisin edes joskus nukkua hiukan pidempään ilman lapsia, kun kuitenkin herään joka ikinen yö, mutta mies ei vielä ole pointtiani ymmärtänyt: voidaanhan me koko perhe köllötellä sängyssä, mutta ei silloin saa juuri nukuttua. Esikoisen aikaan meillä oli systeemi, että toinen nukkui la-aamuna ja toinen su-aamuna, mutta jostain syystä tämä ei nyt miehelle käy. Hän haluaa kuulemma löhöillä sängyssä kun ei ole kiire mihinkään. Onneksi meillä herätään ihan kohtuullisesti kahdeksan aikaan.



Esikoisen kanssa taistellaan joka ikinen päivä päiväunista: eilen melkein kahden tunnin taistelun jälkeen, kun oli ensin käyty läpi kaikki klassiset viivytykset pissa - ja kakkahädästä janoon, ja kun luulin tytön viimein nukahtaneen - tuli hän huoneestaan silmät väsymyksestä rypyillä ja ilmoitti " mä nukuin jo" . Itse en jaksanut enää yrittää, sanoin vain, että olisi hyvä nukkua, kun ilmiselvästi tyttö oli ihan poikki, johon hän vastasi, että: " nukun joku toinen kerta sitten" . Ratkesin vain nauramaan, jotenkin se kuulosti niin hassun aikuiselta vastaukselta vajaa kolmivuotiaan suusta. Ja aamulla hän ilmoitti unenpöpperössä ilkialastomana isälleen, kun olivat pukemassa päivävaatteita lähteäkseen päiväkotiin:" mä olen plinsessa." Prinsessa saikin sitten hameen päälleen ja oli oikein tyytyväinen itseensä! On nuo lapset vaan hauskoja!



emali

piti laittamani. Meilläkin mies nukkuu yleensä heräämättä mutta, jos sattuu heräämään niin sen kyllä kuulee ja huomaa. Kääntyilee ja huokailee minkä kerkiää ja kyselee, että mikäs sillä nyt on? Mikään muu ei ota niin pattiin kuin tuo kysymys, kun en itsekään tiedä! Aamulla sitten kehtaa valittaa, kun on niin väsynyt huonosti nukutun yön jälkeen. Todellisuudessa on ollut hereillä korkeintaan tunnin. Meillä minä hoidan myös esikoisen yökukkumiset. En viitsi miestä herättää, kun siihen heräämiseen menee niin kauan ja olen siinä ajassa jo itse ehtinyt pojan hoitamaan ja uudelleen sänkyyn laittamaan.



Muuten on kyllä ihan ok mieheksi. Ja onhan minussa kestämistä.



Pumpulille onnittelut myös täältä. Lahjatoiveita?



Nyt maitopullon lämmitykseen, kun täällä hoikka tyttö sitä kinuaa. On sitten päättänyt noudattaa sh:n toivetta ja nukkuu kahden tunnin päikkärit, niin kerkiää syödä enemmän ja kasvaa isommaksi.



Huhti taas

Kaikille mahatautia ja flunssaa yms. sairastaville paljon, paljon voimahaleja ja jamssalle sekä muille väsyneille suuren suuri hali!



Pumpulille synttärionnittelut ja kiitos tsempityksestä!



oinasmammalle voimia arkeen ja näihin välillä niiiin raivostuttavan samanlaisiin päiviin kotiäitinä sekä jos olen oikein ymmärtänyt, vilkkaan uhmaikäisen kanssa, PALJON voimia! Täällä kanssa yksi, jolla hermot välillä piukalla tohon reilu 2 v.hen tytteliin - touhua ja papatusta riittää taukoamatta;)



Nyt on lopetettava, piti neuvolakuulumisiakin laitella, mutta tyttö on eri mieltä, joten......Palaan taas joskus!



Emppusimppu ja Elmeri 6 kk 1 pvä

kiitos khp, pepper, huhti ja emppusimppu!! lahoja vaan lapsille, minulle hyvin nukuttuja öitä ja muuta luksusta=)



minik ja omppu: tuolla nimet-palstalla, jossa nimifriikkinä välillä pyörin, oli nomen est omen ketju, jossa mariposa käänsi ennustuksia. nykyään hänellä on oma blogi, josta hain Leon nimen:



" Latinasta: leijona.,<?xml:namespace prefix = o ns = " urn:schemas-microsoft-com:office:office" />







Kasvaa rauhallisena poikana. Osaa puolustaa itseään ja muita koulussa tarpeen vaatiessa. Pitää kalastamisesta, uimisesta ja sienien keräilystä. Määrätietoinen ja täten saavuttaa hyvän arvostuksen yhteiskunnassa. Vähän vihamiehiä. Hänestä säteilee lämpö ja hyvyys sekä on aina valmis auttamaan. Erityisen hyväntahtoisia vanhuksia ja sairaita kohtaan ja tästä syystä usein lääkäri ammatiltaan. Maltikas ja joustava. Vaimo saa tuta kun Leon pitkä pinna on katkeamassa. Arvostaa vaimossaan uskollisuutta ja hyvyyttä. Vaimo on usein impulsiivinen. Rakastaa lasten kanssa leikkiä meluisasti. "



eli rauhallisia ovat, ei kiire kääntyilläkään =)



kattokaas, mitä mun miehen nimestä ennustetaan (tämä vain loppuosa):



" Luotettava sekä rakkaudessa että ystävyydessä. Menee kerran naimisiin ¿ ainiaaksi. Ensimmäinen huolen aihe hänelle on perheen toimeentulo. Ei näytä kaapin paikkaa, pikemminkin sen tekee vaimo."



ja kaulin heiluu...



pumpuli ja sylipahka

kiitos emppusimpulle tsempityksestä. Jotenkin vaan nyt tuntuu että meinaa tuo masennus ihan kokonaan saada yliotteen.



Jep, mutta nyt taas huudetaan joten mentävä on....