Lue keskustelun säännöt.
Pitääkö pienen lapsen yökyläillä?
06.10.2024 |
Tunnen itseni oudoksi, kun meidän lapsi on 3,5v eikä ole koskaan ollut yökylässä. Tai ollaan siis vierailtu paljonkin yön yli perheen kanssa, mutta aina vanhemmat tai jompi kumpi mukana. Jotkut on kyllä ihmetelleet ettei lapsi ole vielä yksin ollut missään, esim joidenkin kavereiden lapset on yökyläilleet alle vuoden ikäisestä lähtien ja neuvola on huolissaan kun ei olla järjestetty parisuhdeaikaa. No mun mielestä meidän on nyt aika elää perhe-elämää, enkä koe tarvetta erikseen järjestää parisuhdeaikaa kun onhan sitä tässä kotonakin ja iltaisin joskus meillä on hoitaja. Muutenkin yksi aina hyvin nukkunut lapsi ei meitä nyt ole uuvuttanut että tarvittaisiin yön yli eroa lapsesta. Ajattelin että lapsi voisi mennä yökylään sitten kun hän itse siitä kiinnostuu. Joskus olen kysynyt haluaako lapsi mennä, niin vastaa että tulethan sinäkin sinne?
Miten teillä, milloin aloititte yökyläilyt?
Kommentit (24)
Toinen omista lapsista on ollut ehkä vajaat kymmenen kertaa yökylässä, toinen ei muistaakseni ikinä. Iät nyt 13 ja 16. Ihan normaaleja lapsia, että en nyt lähtisi huolestumaan jostain kolmevuotiaasta, kaikki on erilaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi 6v eikä ole koskaan ollut yksin missään yökylässä. Eikä ole vuosikausiin ollut hoidosssa missään, jos ei oteta huomioon päiväkotia. Kaikilla kun ei ole tukiverkkoja. Ja mielestäni 6v liian nuori menemään kaverillekaan yökylään..
Miksi ihmeessä noin pienen pitäisi ravata jossain päiväkotikavereiden nurkissa yöt? Itse olin alle kouluikäisenä yökylässä vain mummolla. En missään muualla.
On nykyaika mennyt oudoksi
Jokainen tekee miten haluaa ja kokee parhaaksi. Meillä on noin 1-vuotiaasta yökyläillyt silloin tällöin mummullaan tai miehen siskon luona.
10-vuotias on yökyläillyt kavereiden luona, 5-vuotias ei ole koskaan yökyläillyt yksin. Ei meillä ole ketään, jonka luokse lapset voisivat mennä yökylään tai edes päiväksi hoitoon.
Eikä meillä ole kyllä neuvolassa ikinä kyselty lapsen yökyläilystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lapsen tarvitse yökyläillä edes isovanhemmilla noin pienenä, etenkään, kun teillä ei ole siihen pakottavaa syytä (väsymys, tarve viettää enemmän kahdenkeskistä aikaa ilman lasta). Lapsen kehitys ei todellakaan itsenäisiä yökyläilyjä edellytä, etenkin, jos vielä toivoo sinunkin olevan paikalla. Isompana ehtii yökyläillä. Ja silloinkin kannattaa olla tarkkana kenelle jättää lapsen yöksi, ihan joka kaverille ei ole silloinkaan pakko päästä.
Ei pidä. Vanhempien tarpeistahan se lähtee. Meillä eivät isovanhemmat olleet kiinnostuneita lastenlapsistaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienen tai ison lapsen ei tarvitse yökyläillä ollenkaan. Miksi pitäisi?
Meillä ei harrasteta yökyläilyä. Lapset ovat 15 ja 13 ja molemmat ovat olleet kaverilla yökylässä tasan yhden kerran. Kun he olivat pieniä, he eivät ikinä olleet yökylässä ilman vanhempia.
Olen itse ollut yötä poissa kotoa ensimmäistä kertaa 8-vuotiaana kahden yön leirillä. Olin kuulemma kuin vanha tekijä, reippaana vieraassa paikassa. Yökyläilyä ei tarvitse mielestäni "harjoitella", kyllä lapsi osaa sitten olla erossa vanhemmista kun sen aika tulee, milloin kenelläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärrän, jos ei ole läheistä sukulaisperhettä jossa voisi vierailla ihan muuten vaan yökylässä ettei ole yökyläilty.
Itse mummuna ollen halunnut ja lapseni ovat toivoneet, että varsin pienetkin ovat yökyläilleet tai minä olen yökyläillyt niin ettei vanhemmat olleet kotona, samoin aikoinaan ajattelin lasteni kohdalla mahdollisimman suuri läheisten turvallisten aikuisten rinki ympärillä, jos taivas putoaa vanhemman päähän.
Sitten kun omat lapset, 3kpl, olivat 8-12v taivas tippui vuodeksi, toinen vanhempi oli tuon ajan sairaalassa ja toinen paljon hänen luonaan, isovanhemmat ja enon perhe ottivat paljon vastuuta lapsista. Varsinkin 12v on nyt aikuisena ihmetellyt ja kokenut jopa huonoa omaatuntoa kun hän kyllä tiesi toisen vanhemman olevan todella sairas, mutta hänen elämänsä oli letinpaistoa ukin kanssa ja retkiä serkkujen kanssa.
Miksi edes kysyt tällaista?! No ei todellakaan pidä. Älä viitsi. Lapsi kokee turvaa kotona ja äidin kanssa tai vanhemman. Ne riittävät. Sisätila saisi olla lämmin, ei viimainen. Hyvin pieni lapsi vielä ja tutustuu ympäristöön, asioihin, leikkii, oppii. Mummokin voi olla vieras tai ei halua yksin sinne, tai lainkaan. Eri asia jos koti olisi kamala vaikka äiti vihaava, sitten lapsi olisi mieluummin ehkä jonkun kivemman aikuisen kanssa välillä. Mikään yökyläilysetä tai lapsen tunkeminen väkisin jonnekin hätääntymään ei ole ok! Isokaan lapsi ei halua että häntä tungetaan aina jonnekin leirille ja väärään seuraan. Kiva kaveri on hyvä isona. Eri asia haluatteko itse sitten välillä vapaata, että on joku tuttu lastenhoitaja, joka on lapsiystävällinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitäisi ja pitäisi, ei tietenkään! Minun lapsenlapseni, joita nyt on 3, ovat noin kaksivuotiaina aloittaneet yökyläilyt luonani: mummin leveässä vuoteessa, mummin selän takana, turva siis siinä vieressä, myöhemmin vieressä olevaan sohvasänkyyn siirtyen. Eiköhän kuitenkin ole parasta, että otetaan perhe kerrallaan ja anneta jokaisen perheen päättää asioistaan!
Ei tarvitse, tietenkin jos itsellä meno voi mennä, yleensä koti ikävöivät kun pitää käydä nukkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä 3-vuotias on ollut yökylässä (mummolassa) kerran. Ja sekin tapahtui suunnittelematta, kun tuli äkillinen lähtö sairaalaan. Kahdesti mummo on tullut hoitamaan kotiin yöksi. Toisella kertaa oltiin synnyttämässä ja toisella muuten vaan hotellissa.
Meillä on kyllä parisuhdeaikaa muutenkin. Ollaan käyty esimerkiksi illalla ravintolassa ja tultu yöksi kotiin tai pidetty treffit kotona lasten nukkuessa.
Meillä lastenlapset ovat aina halunneet yökylään. Ensimmäisen kerran jo alle vuoden iässä olleet ja hyvin tottuneet. Laatuaikaa ilman vanhempia, voi sen ajatella niinkinpäin!
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän, jos ei ole läheistä sukulaisperhettä jossa voisi vierailla ihan muuten vaan yökylässä ettei ole yökyläilty.
Itse mummuna ollen halunnut ja lapseni ovat toivoneet, että varsin pienetkin ovat yökyläilleet tai minä olen yökyläillyt niin ettei vanhemmat olleet kotona, samoin aikoinaan ajattelin lasteni kohdalla mahdollisimman suuri läheisten turvallisten aikuisten rinki ympärillä, jos taivas putoaa vanhemman päähän.
Sitten kun omat lapset, 3kpl, olivat 8-12v taivas tippui vuodeksi, toinen vanhempi oli tuon ajan sairaalassa ja toinen paljon hänen luonaan, isovanhemmat ja enon perhe ottivat paljon vastuuta lapsista. Varsinkin 12v on nyt aikuisena ihmetellyt ja kokenut jopa huonoa omaatuntoa kun hän kyllä tiesi toisen vanhemman olevan todella sairas, mutta hänen elämänsä oli letinpaistoa ukin kanssa ja retkiä serkkujen kanssa.
Tämä teksti kuvaa ajatuksiani. Lapsen ei pidä olla yökylässä, mutta on paljon helpompi isomman tai pienemmän katastrofin kohdatessa laittaa lapsi yökylään, jos se on edes kohtalaisen tuttua ja kivaa.
Ei pienet lapset tarvitse yökyläilyä, turvalliset iltarutiinit omassa kodissa riittävät aika pitkälle.
Mun työkaveri kysyi jos haluan illan päätteeksi jäädä heille yöksi sohvalle. Oli niin outo pyyntö, varsinkin kun ekaa kertaa olin kylässä. Joo, kauniisti ei kiitos.
Meidän lapsi on yökyläillyt silloin tällöin molemmissa mummoloissa 1-vuotiaasta alkaen, ensin minun kanssani ja sitten ilman. Hyvin on aina sujunut. Serkkunsa taas ei suostu yökyläilemään vieläkään, on ala-asteikäinen, viitosluokalla. Ei vain uskalla jäädä yöksi. Lapset on niin erilaisia näissäkin jutuissa.
Ei tarvitse. Meillä molemmat lapset ovat olleet ensimmäistä kertaa isovanhempiensa luona yökylässä n. 2-vuotiaana.