Miksi jotkut ei osallistu haudanhoitoon lainkaan?

Minua taasen hämmästyttää, että joku meidän seurakunnan hautausmaalla hoitaa lapsen hautaa, joka on vuodelta 1811. Onhan siinä jotain koskettavaa, että läpi vuosikymmenien tämän lapsen hautaa on hoidettu, mutta myös jotenkin hankalaa ymmärtää. Hänen muistonsa on sammunut, kukaan joka hänet tunsi, ei ole elänyt noin kahteensataan vuoteen. Hoito varmasti vaikeaa lopettaakaan, kun tänne asti on päästy.  Jokin minua vähän vaivaa tässäettei se lapsi jotenkin saa rauhaa ja pääse unohdukseen.  Sinnehän me kaikki matkataan, unohdukseen. Onko se edes oikea sana. Häivytään kauas menneisyyteen, josta ei kukaan mitään muista. 

Hautaaminen on arvokasta (minut tosin tuhkataan ja sirotellaan mäntykankaalle) mutta jossain vaiheessa siteet katkeaa, kukaan ei muista ketään, joka muistaisi vainajan ja olisi aika antaa hautapaikka jollekin toiselle.  

Minusta on kauhea ajatus, että hautausmaat aina vaan laajenee ja laajenee, mikään tila ei lopulta riitä vainajille jos heidän hautojaan ikuisesti hoivataan.

Ja jankkaajille, ei, ei ole minulta pois, että se lapsen hauta siellä on hoidettuna. Olkoon.  Mutta herätti vaan tämmöisen ajatusten ketjun.

Vierailija kirjoitti:

Meillä seurakunta hoitaa.

Hoitaa tietysti, jos sille siitä maksetaan.  Joka paikkakunnalla seurakunta hoitaa hautoja, joista maksetaan vuosittainen hoitomaksu.

Seurakunta ei siis hoida automaattisesti.  Jokaisella haudalla on ainakin aluksi joku, jolla on ko. hautaan hautaoikeus ja joka siis omistaa haudan.  Hän joko alkaa maksaa seurakunnalle haudanhoitomaksua, tai sitten ei.  Jos ei, niin sitten hän hoitaa hautaa itse.  Jos hoitaa.  Kyllä näkee aika uusiakin hautoja, joita ei hoida kukaan.

Ei haudan hoitaminen ole kovin raskasta.  Ei sinne välttämättä ole pakko mitään kukkiakaan ikinä istuttaa.  Vasta sitten jos hauta alkaa olla ihan törkeän näköinen, voi seurakunta ottaa omistajaan yhteyttä ja sitten sovitaan jatkosta.  Minä en ole nuorena kuolleen exäni hautaa hoitanut enää kymmeneen vuoteen.  Kolmekymmentä vuotta sitä hoidin ja sitten lopetin.  Kysyin hänen siskoltaan, voisivatko he alkaa tuoda niitä kukkia ja kynttilöitä, ja pitää hautapaikkaa siistinä, niin lupasi kyllä, mutta mitään ei ole tapahtunut.  Miehen kuolemasta on jo siis 40 vuotta.

Hautaoikeutta on vielä kymmenkunta vuotta, silloin myytiin vielä niitä 50 vuotta kestäviä hautapaikkoja.  Minä en enää viitsi.  Kunhan haravoin lehdet pois ja saksilla joskus olen lyhentänyt heinikkoa, ettei kovin korkeaksi pääse.  Kukkia en vie enkä mitään kanervia.  Ne ei ole mitään pakollisia.  

Haudan hoitoon ei siis KUULU mitkään kesäkuuta eikä kanervat, siihen kuuluu vain haudan siistinä pito.  Mitä se sitten tarkoittaakaan.  

Kun seurakunta hoitaa hautaa, he kyllä istuttavat kesäkukat ja huolehtivat muutenkin siitä, että hauta pysyy siistinä.  Siitähän heille maksetaan.   Kanervia ei seurakunta istuta ainakaan täällä meillä.

Karmea keskustelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko oudompaa puuhaa kuin palvoa jotain paikkaa mihin jonkun jäänteet on haudattu.

Käyn lapseni haudalla joka päivä mutta en kutsu sitä palvomiseksi enkä pidä sitä outona puuhana. Sinä voit minun puolestani olla käymättä oman lapsesi haudalla.

Nämä ihmiset, joita ei huvita tehdä yhtään mitään, on juuri näitä jotka tännekin kirjoittelee hautojen ja vainajien palvomisesta, jos joku toinen ihminen haluaa pitää omaisensa haudan kauniina.

Näille ihmisille mikään ei ole mitään.  Ja näitä on paljon.  Joka porukkaan mahtuu aina joku, joka alkaa vähätellä ja tuhahdella, jos joku kertoo liikuttuneena vaikka lemmikkinsä kuolemasta ja kertoo ikävöivänsä tätä.  Aina on näitä.  Heidän mielestään haudat ja hautajaiset on pelkkää paskaa, koska ne on ikäviä asioita ja he haluaa vaan pitää hauskaa.  Mitään syvällisempiä ajatuksia ei päässä ole.

Onneksi sentään on muunlaisiakin ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa ajatuksiaan ihan oikeasti.

Vierailija kirjoitti:

Eikö seurakunnalle just siitä makseta niitä  pakollisia haudanhoitomaksuja että ne haudat pysyy siisteinä? 

Ei se ole pakollista. Ei ole pakko ostaa hoitoa, eikä ole pakko hoitaa itse. Jos et istuta kiven eteen mitään, jää siihen pelkkä nurmikko, jonka srk ajaa samalla kuin muutkin nurmet. Siitä ei tarvitse maksaa erikseen. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ottaa perinteistä hautaa, jos ei ole valmis sen hoitoon. Uurnahauta parempi. Haudanhoitoon kuuluu myös kanervat talvella ym. siistiminen. Vie paljon aikaa. 

Ei ole mikään pakotettu velvollisuus hankkia kukkaistuksia, se riittää, että hautapaikka pidetään siistinä.

Vierailija kirjoitti:

Minua taasen hämmästyttää, että joku meidän seurakunnan hautausmaalla hoitaa lapsen hautaa, joka on vuodelta 1811. Onhan siinä jotain koskettavaa, että läpi vuosikymmenien tämän lapsen hautaa on hoidettu, mutta myös jotenkin hankalaa ymmärtää. Hänen muistonsa on sammunut, kukaan joka hänet tunsi, ei ole elänyt noin kahteensataan vuoteen. Hoito varmasti vaikeaa lopettaakaan, kun tänne asti on päästy.  Jokin minua vähän vaivaa tässäettei se lapsi jotenkin saa rauhaa ja pääse unohdukseen.  Sinnehän me kaikki matkataan, unohdukseen. Onko se edes oikea sana. Häivytään kauas menneisyyteen, josta ei kukaan mitään muista. 

Hautaaminen on arvokasta (minut tosin tuhkataan ja sirotellaan mäntykankaalle) mutta jossain vaiheessa siteet katkeaa, kukaan ei muista ketään, joka muistaisi vainajan ja olisi aika antaa hautapaikka jollekin toiselle.  

Minusta on kauhea ajatus, että hautausmaat aina vaan laajenee ja laajenee, mikää

Varmaan suvussa kulkeva perinne.  

Kaikki ei ajattele samalla tavalla.  Eikö sitten esim. sukututkimuksen tekeminen ole samalla tavalla sitä, että vainaja ei ikään kuin pääse rauhaan, kun häntä ajatellaan ja tutkitaan vielä vuosisatojenkin kuluttua?

En itse ajattele noin.  Kannammehan me kaukaisten esi-isiemme geenejäkin koko ajan itsessämme.  Ikivanhan haudan hoitaminen on mielestäni vain kaunis tapa.  Jossain vaiheessahan se kuitenkin joskus loppuu, väistämättömästi.

Lähimmät omaiset. No, siinä tulee kuitenkin yksi nimetyksi haudanhoitajaksi, hän on seurakunnan rekistereissä haudanhoitajana. Meillä ainakin sisarusten kesken, joku saattaa loukkaantua, jos hänen rinnallaan menee ja tekee jotain. Toki haudalla saa käydä, mutta paras kun ei koske mihinkään, eikä vie sinne mitään, esim. maljakoita tai lyhtyjä, sillä vaikka kuinka olisit pitkän matkan takana asuva, niin se joka asuu lähinnä ei kuitenkaan esim. kesäksi ota lyhtyä pois... siinähän roikkuu tai ruostuu maassa.

Ei kannata! Suvut ovat erilaisia. Näin meillä!

Mun isä on ollu muistolehdossa jo 30- vuotta. Itse niin toivoi, ettei omaidelle jää hoitamista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikään ei ole ankeampaa kuin hoitamaton hauta hoidettujen keskellä. Ihmiset arvostelevat jne. ainakin pienemmillä paikkakunnilla. Yleensä ihmiset hoitavat haudat hyvin, mutta se vaatii paljon vaivannäköä. 

Mitä ne ihmiset arvostelevat?

Eikö ihmisillä todellakaan ole parempaa tekemistä kuin arvostella sitä miten muiden haudat on hoidettu.

Se on se tietty ulkokultainen sukupolvi, joille on kaikkein tärkeintä, mitä muut heistä ajattelee. 

Kauhea rasite koko sukuhauta. Miehellä molemmat veljet poikamiehiä ja sisko asuu ulkomailla. Tämä on jäänyt minun ristiksi. Kivi on valtava ja penkki niin pitkä, että nytkin piti ostaa 7 kanervaa.... sanoin jo miehelle, että itse en halua tällaista ristiä lapsilleni. Halvin arkku, uuniin ja tuhkat järveen. Jokainen saa ostaa kukkansa kotiinsa tai olla ostamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kannata ottaa perinteistä hautaa, jos ei ole valmis sen hoitoon. Uurnahauta parempi. Haudanhoitoon kuuluu myös kanervat talvella ym. siistiminen. Vie paljon aikaa. 

Kuuluu kanervat talvella??? Minkä ihmeen säännön mukaan? Ei varmasti yksikään srk moista edellytä! Ei hyvää päivää ihminen.... onko sulla jo järki mennyt?

Mitenkä niitä kanervia muuten edes saa sinne metrisen hangen alle? Vai onko ne tarkoitus vaan laittaa nököttämään hangen päälle? Oliko tähän jotain ohjetta jossain? 😂

Eiköhän tuo tarkoittanut talveksi, eikä että talvella istutetaan. 🙄 Ne on myynnissä nyt ja istutetaan nyt. Pakko ei ole. 

Vierailija kirjoitti:

Kauhea rasite koko sukuhauta. Miehellä molemmat veljet poikamiehiä ja sisko asuu ulkomailla. Tämä on jäänyt minun ristiksi. Kivi on valtava ja penkki niin pitkä, että nytkin piti ostaa 7 kanervaa.... sanoin jo miehelle, että itse en halua tällaista ristiä lapsilleni. Halvin arkku, uuniin ja tuhkat järveen. Jokainen saa ostaa kukkansa kotiinsa tai olla ostamatta.

Siis miksi miehesi ei hoida itse sukunsa hautaa?????