Koen, että yhteiskunta on pettänyt minun sukupolveni
Olen 34-vuotias.
Minä kävin kiltisti kouluni ja kaikki kouluvuodet hoettiin "sitten kun olette työelämässä, niin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle saatte valita työpaikkanne". Ollessani lukiossa vuonna 2008 iski lama, josta ei ole koskaan toivuttu kunnolla. Suurten ikäluokkien työpaikkoja ei avattukaan, vaan eläköityessä virat lakkautettiin ja työt jaettiin muille. Opiskelin yliopistossa vakaana pidetyn alan tutkinnon, mutta alalla on ollut paljon pätkätöitä ja työttömyyttä. Itse olen saanut vakituisen työpaikan, mutta palkka ei päätä huimaa. Palkka ei tule koskaan nousemaan millekään huipputasolle. Töitä on tosi paljon ja työ uuvuttaa, sillä nykyisin tehdään useamman ihmisen työt kuin ennen. Työtahti on kiristynyt ja vaatimustaso koventunut.
Asuntojen hinnat ovat kalliit, koska minun ja puolison työt ovat pk-seudulla eikä töiden vuoksi ole mahdollisuutta muuttaa muualle. Siinä missä sain asua lapsuudessani isossa omakotitalossa, täytyy nykyisellä hintatasolla tyytyä rivitaloon/kerrostaloon. Terveydenhuollosta on karsittu hurjasti palveluita eikä lapsellemme järjesty juuri mitään perustarkastuksia tms, jotka olivat lapsuudessani itsestäänselvyys. Halusimme puolison kanssa elää lapsiperhe-elämää, mutta lapsiluku jäi yhteen. Kahden hieman alle keskituloisen palkoilla ei ole vara kustantaa useammalle lapselle kaikkea olettaen, että terveydenhuolto menee tästä vieläkin huonommaksi. Lapsia ja lapsiperheitä kohtaan ilmapiiri on koventunut, empatiaa ja tukea on vaikea saada. Tukiverkkoja meillä ei ole, eikä yhteiskunta tarjoa lapsiperheille samanlaisia tukimuotoja kuin vuosikymmeniä sitten.
Maksan monen muun tavoin joka kuukausi melkoisen summan veroja (kyllä se noin tonni tuntuu minun lompakossani), mutta yhteiskunta sakkaa. Tiet on kuoppaisia ja vailla päällystämistä, julkiseen terveydenhuoltoon en saa aikuisena aikoja, paikalliset koulut ovat homeessa jne. Välillä mietin, miten ikäisilleni on jäänyt huonot kortit käteen. Työelämä on todella vaativaa, palkkojen myötä ostovoima on huono, asunnot ovat kalliita, yhteiskunnan peruspalvelut eivät enää toimi jne.
Ap
Kommentit (314)
Vantaalla on roimasti omakotitaloja myynissä alle 200 tuhannen euron hintaan. Eli noin neljän keskimääräisen bruttovuosipalkan verran. Ei tämä nyt niin paha tilanne ole. Sitten jos menee hiukan kauemmas radan varteen, niin satasella saa kelpo talon.
Totta kai ymmärrän, että Ullanlinnassa ja Westendissä on kallista. Yhteiskunta on pettänyt meidät sitten varmaankin siinä mielessä, että on syntynyt mielikuva, jossa Lahti ei kelpaa, vaan Ullanlinna on perusodotus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menneinä vuosikymmeninä odotukset kasvoivat sukupolvesta toiseen, mutta ne myös saavutettiin yhteiskunnan kehittyessä pohjalta kohti globaalia kärkeä.
Yksi sukupolvi nuoria joutui sotaan, seuraaville ei riittänyt koulupaikkoja mutta päästiin olemaan siviilissä, seuraava pääsi jo opiskelemaan joskin asumaan yhteisissä huoneissa, seuraava sai solukämpän, seuraava yksiön. Ja niin edelleen.
Mutta nyt ei enää yleisesti ylitetä edellisiä saavutuksia. Koulutus on kaikkien ulottuvilla. Oma kämppä on kaikilla. Ulkomaanmatkat on peruskauraa jokaiselle.
Nyt taistellaan statuksesta, ja sitä on vain niukasti tarjolla. Pitää olla pullea hanuri, johtajan titteli, hienoja matkoja, omakotitalo tai jugend-kämppä ja vaikka mitä. Kun somessakin sanottiin niin.
Aina voi irtautua tästä ja laskea vaatimukset 1970-luvun tasolle. Vaikka muuttaa maakuntaan lähihoitajaksi. Mutta eihän se
Eihän tuosta ole kyse, vaan kaiken epävarmuudesta ja taantumisesta.
Vierailija kirjoitti:
Se ettei perheet hanki lapsia ei johdu rahasta vaan lapset koetaan liian sitoviksi.
Ei enää lomilla matkusteltaisi ihanilla lomamatkoilla (vauvavuosina), muutkin riennot, kuntosalit, ystävien kanssa juhliminen, olisi vaikeampaa. Kotityöt lisääntyisivät, lapset nähdään haittana.
Lisäksi nykyaikuiset ovat lapsellisia. 30 on uusi 20. Eletään kuin teinit. AP n kirjoituskin oikein huokuu teinin "kukaan ei ymmärrä minua ja kenelläkään ei ole koskaan ollut näin vaikeaa" -angstia
Lisäksi elintason vaatimukset ovat kohtuuttomat. AP.llekaan ei kelpaa edes rivitalo, omakotitalo pitäisi olla. Pitää olla kalliit puhelimet, merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat.
Ei ihme,ettei rahat riitä.
Taitaa myös kolmekymppisten sukupolvi olla niin hemmoteltu, että ovat saaneet kaiken valmiina ja tottuneet hyvälle, joten nyt, kun pitäisi itsensä ja elämänsä eteen jotain tehdä, itketään kilpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vain muutaman vuoden nuorempi, mutta vaikka tunnistan nuo kaikki ongelmat, on kyseessä globaali tai ainakin kaikkia länsimaita koskettava ongelma. Monessa maassa asuntotilanne on vielä paljon pahempi ja ihmiset asuvat kimppakämpissä pitkälti aikuisuuteen saakka. Isossa kuvassa Suomen tilanne ei ole siis pahimmasta päästä ja moni nykyiseen tilanteeseen johtava juurisyy on juurikin globaali ja liittyy esimerkiksi siihen miten teknologian kehitys ja työvoiman ulkoistaminen on vienyt työpaikkoja halvemman työvoiman maihin. Ensin vaikutus rajautui vain tehdastyöhön, mutta nyt myös taloushallinto, asiakaspalvelu ja moni muu valkokaulustyö on siirtynyt. USA:sa jopa yritykset ovat alkaneet kouluttaa intialaisia tilintarkastajiksi joka siis vaatii lisenssin (CPA).
Työelämä on muuttunut ihan liian nopeasti siinä missä aiemmilla sukupolvilla oli vielä töitä reskontranhoitajina, katsastussihteereinä j
He ovat vain vallan väline. Jos jonkun pitäisi lähteä pois työelämästä, niin 6-kymppiset pomot. He eivät enää keksi mitään uutta, vaan pyörittävät 30 vuoden takaisia saavutuksiaan. Silloin sattui olemaan talouslama. Niinpä meille tarjoillaan nyt uutta lamaa.
Se palvelee myös heidän etujaan. Ei tule kilpailijoita, oma selusta on varmistettu, tuttu kaveripiiri on lähellä. Vain sukua voidaan suosia.
Edellinen hallitus yritti kumota tätä, mutta aika loppui kesken.
Nyt on täysi isäntämafia vallassa ja ukkoutuminen edessä. Millä tuosta päästäisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiinnostaisi tietää miksi terveydenhuolto on ajettu alas. Mitä siellä kulisseissa on puhuttu. Sotien jälkeen haluttiin rakentaa hyvinvointivaltio. Nyt se halutaan tuhota. Liian kauan ollut liian hyvin? Vai eikö ihmisillä saa olla hyvin? Tämä ei ole enää se esimerkillinen valtio, joka se joskus oli. Yksityiselläkään käynti ei takaa, että saa hyvää hoitoa.
Onko sinulta ihan jäänyt huomaamatta se syy että rahat on loppu? Toistakymmentä vuotta jo tehty syömävelkaa ja nyt kun lainojen korot onkin nousseet, ollaan kusessa. Valtiollakin on budjetti ja poliitikkojen tehtävänä on katsoa mihin rahat riittää ja elettävä sen mukaan.
Todellakaan ei ole kyse siitä että halutaan tuhota. Suomi-laivamme on uppoamassa koska liian pitkään poliitikot kielsivät tosiasiat. Halusivat jakaa runsautta vain että seuraavissakin vaaleissa saisivat ääniä.
Mutta miksi ne on loppu? Miksi ei tehty ajoissa mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vantaalla on roimasti omakotitaloja myynissä alle 200 tuhannen euron hintaan. Eli noin neljän keskimääräisen bruttovuosipalkan verran. Ei tämä nyt niin paha tilanne ole. Sitten jos menee hiukan kauemmas radan varteen, niin satasella saa kelpo talon.
Totta kai ymmärrän, että Ullanlinnassa ja Westendissä on kallista. Yhteiskunta on pettänyt meidät sitten varmaankin siinä mielessä, että on syntynyt mielikuva, jossa Lahti ei kelpaa, vaan Ullanlinna on perusodotus.
Peruskorjaus, ylläpito. Millä maksat ja elät?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei perheet hanki lapsia ei johdu rahasta vaan lapset koetaan liian sitoviksi.
Ei enää lomilla matkusteltaisi ihanilla lomamatkoilla (vauvavuosina), muutkin riennot, kuntosalit, ystävien kanssa juhliminen, olisi vaikeampaa. Kotityöt lisääntyisivät, lapset nähdään haittana.
Lisäksi nykyaikuiset ovat lapsellisia. 30 on uusi 20. Eletään kuin teinit. AP n kirjoituskin oikein huokuu teinin "kukaan ei ymmärrä minua ja kenelläkään ei ole koskaan ollut näin vaikeaa" -angstia
Lisäksi elintason vaatimukset ovat kohtuuttomat. AP.llekaan ei kelpaa edes rivitalo, omakotitalo pitäisi olla. Pitää olla kalliit puhelimet, merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat.
Ei ihme,ettei rahat riitä.
Taitaa myös kolmekymppisten sukupolvi olla niin hemmoteltu, että ovat saaneet kaiken valmiina ja tottuneet hyvälle, joten nyt, kun pitäisi itsensä ja elä
Luitko, lapsellinen nalkuttaja, koko juttua? Ja ajatuksella?
Vierailija kirjoitti:
Lähtisin katselemaan millaisia työmahdollisuuksia ulkomailla olisi tarjota! Näin olen omille lapsilleni myös sanonut! Onneksi ovat kielitaitoisia ja olivat vaihdossa jo lukioaikana, joten ulkomaille muuttoon ei ole varmaan niin iso kynnys. Nyt siis opiskelevat.
Niin et raha-ongelmat ratkeis kun vaan ois tarpeeks rahaa ratkaista ne vaikka pakenemalla maasta?
Kestävää ajattelua, pitkänäköistä ja kokoomuslaista, vtut kenestääkään muista kunhan ite pääsee porskuttaan!
Teille valehdeltiin. Olen pahoillani.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla lapsellinen jos kertoo duunarivanhempien ostaneen 90-luvulla käteisellä kerrostalon. Lottovoitto tai perintö?
No aikanaan sen saa nykyinen 30 -vuotias
No kyllä se on mahdollista. He myivät vanhat kaksionsa pois. Molemmilla oli omat kaksiot ja he myivät ne pois. Toinen myytiin okt ostamisen jälkeen. Asuntojen hinnat laskivat 1990 luvulla. Palkkaindeksi suhteessa asuntojen hintoihin oli erittäin hyvä siihen aikaan. Ts. asuntojen hinnat suhteessa tulotasoon olivat 30-40 % halvempia. Eivät asu helsingissä. Helsinkiläisten kuplassa kun elää, on vaikea ymmärtää. Se ei ole mihinkään muuttunut.
Korot olivat korkeat, mutta niitä ei tarvi maksaa, jos ostaa käteisellä. Kun on säästänyt ja saanut rahaa entisten asuntojen myynnistä.
Varmasti lama-aikaan meni monella huonosti, mutta silloin oli myös isoja mahdollisuuksia ostaa halvalla.
Myös palkkakehehitys oli talon ostamisen jälkeen hyvä ylipäätään Suomessa.
Nyt 2010 ja 2020 luvuilla ei ole talouskasvua eikä palkkakehitystä. En väitä että huonosti menee, mutta elintaso ei ole enää nouseva vaan laskeva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla lapsellinen jos kertoo duunarivanhempien ostaneen 90-luvulla käteisellä kerrostalon. Lottovoitto tai perintö?
No aikanaan sen saa nykyinen 30 -vuotias
No kyllä se on mahdollista. He myivät vanhat kaksionsa pois. Molemmilla oli omat kaksiot ja he myivät ne pois. Toinen myytiin okt ostamisen jälkeen. Asuntojen hinnat laskivat 1990 luvulla. Palkkaindeksi suhteessa asuntojen hintoihin oli erittäin hyvä siihen aikaan. Ts. asuntojen hinnat suhteessa tulotasoon olivat 30-40 % halvempia. Eivät asu helsingissä. Helsinkiläisten kuplassa kun elää, on vaikea ymmärtää. Se ei ole mihinkään muuttunut.
Korot olivat korkeat, mutta niitä ei tarvi maksaa, jos ostaa käteisellä. Kun on säästänyt ja saanut rahaa entisten asuntojen myynnistä.
Varmasti lama-aikaan meni monella huonosti, mutta silloin oli myös isoja mahdollisuuksia ostaa halvalla.
Siis uuden ison omakotitalon ostivat. Ei kerrostaloa. :D
Vierailija kirjoitti:
Onneksi et kokenut 90-luvun lamaa!
Olin tuolloin ikäisesi ja 3 lapsen äiti. Minun nettopalkkani meni lainan KORKOIHIN 100% ja miehen palkalla elettiin.
Kun sitten mies lomautettiin odotimme 8kk päivärahoja liitolta, tulot 0mk. Oli muuten tiukka dieetti noiden kuukausien ajan! Sossutukia ei tietenkään saanut (eikä siihen sikaan edes haettu).
Syötiin kaurapuuroa, leipää ja lapset onneksi saivat ruuan koulussa ja päiväkodissa. Vanhempani ruokkivat meidät kerran viikossa ja toivat joskus palan voita ja paketin keittokinkkua herkutteluleipiin.
No, lama-aika ja tuo jäätävä köyhyys lopulta rikkoi perheen ja 34v:nä laman loppuvaiheessa jäin sitten yh:si.
Sensijaan että olisin katkeroitunut kuten ap päätin näyttää ja selvitä (edelleen ilman sossutukia tietenkin).
Ja piruvie selvisin!
Mitä olisin hyötynyt yhteiskunnan syyttämisestä?
2008 lamaa en edes hu
Miksi leuhkit sillä, ettet osannut hakea apua?
Vierailija kirjoitti:
Vanhukset nielevät yhteiskunnan resurssit. Eläkkeet ja hoitomenot ovat valtavat. Eläkemaksujen aiheuttamat korkeat palkan sivukulut aiheuttavat sen, että palkat ovat pieniä ja työttömyys korkealla. Kaikkialta täytyy säästää esim. koulutuksesta, mikä lisää kurjistumisen kierrettä. Hyvinvointivaltion ylläpitäminen on mahdotonta tällä väestöpohjalla.
Totta, mahdotonta se on. Eiköhän tulijoita tänne pohjoisemmaksi jossain kohtaa riitä, viimeistään sitten kun Etelä - Eurooppakin muuttuu asuinkevottomaksi. Ilmastonmuutos
hoitanee meidän väestönpohjaongelmamme.
Sossu suomi on mätä ja köyhä.
Kaikessa on riistoverotus ja jättibyrokratia.
Tämä rakenteellinen sosialismi pitää kansan köyhänä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuso ei stressaa. Juuso on vaan. Pettikö Juuso itsensä vai oman sukupolvensa? Kas, siinäpä kysymys!
Juuso on mt-ongelmainen joka ei saa hoitoa, onko juuson hankeen hylkääminen juuson vika?
Te vanhukset olette ne nqrsistiset omaa napaa tuijottavat loiseläimet joihin meillä ei ole enää varaa.
Eläkejärjestelmä alas tyystin, pistetään paskanjauhat takas töihin kilpaileen nykymaailmassa samoilla odotuksilla kun meillä on, hymy hyyty nopeasti ma veikkaan.
Ooks ite koskaan tehny yhtäaikaa montaa työtä? Meille se on normaalia vaikka meillä ei ole yhtään sen useampaa tuntia päivässä kun sullakaan.
Älä nillitä. Me ollaan tehty saravarmasti enemmän töitä kuin nykyinen kännykkäsukupolvi. Naurattaa, kun käyn sijaistamassa, se työntekijöiden tyyli ja tahti tehdä töitä. Ruokatauot ovat ruokatunteja. Ei ihme, jos ahdistaa. Ahdistaisi minuakin sellainen laiskottelu kiireen keskellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei perheet hanki lapsia ei johdu rahasta vaan lapset koetaan liian sitoviksi.
Ei enää lomilla matkusteltaisi ihanilla lomamatkoilla (vauvavuosina), muutkin riennot, kuntosalit, ystävien kanssa juhliminen, olisi vaikeampaa. Kotityöt lisääntyisivät, lapset nähdään haittana.
Lisäksi nykyaikuiset ovat lapsellisia. 30 on uusi 20. Eletään kuin teinit. AP n kirjoituskin oikein huokuu teinin "kukaan ei ymmärrä minua ja kenelläkään ei ole koskaan ollut näin vaikeaa" -angstia
Lisäksi elintason vaatimukset ovat kohtuuttomat. AP.llekaan ei kelpaa edes rivitalo, omakotitalo pitäisi olla. Pitää olla kalliit puhelimet, merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat.
Ei ihme,ettei rahat riitä.
Taitaa myös kolmekymppisten sukupolvi olla niin hemmoteltu, että ovat saaneet kaiken valmiina ja tottuneet hyvälle, joten nyt, kun pitäisi itsensä ja elä
Tuo on totta. Syyllistää itseäni vanhempana kuinka olen pilannut lapseni, joka nyt 36v valittaa joka asiasta ja käyttäytyy kuin teini. Rahaa käyttää surutta juhlimiseen ja autoihinsa, mutta muuhun ei raha sitten riitäkään. Ei kestänyt työelämässä, kun joutui joka aamu heräämään, nyt yrittää pärjätä päivärahalla. Jos jotain sille sanoo, niin hirvittävä huuto ja älämölö. Naisia on ollut rivissä, mutta kun ovat yhtä saamattomia ja kädettömiä. Heti pitää yhteen muuttaa. eivätkä hetkeätäkään ole erossa. Kyllästyminen tulee parissa vuodessa. Vaihtuu akka ja työpaikka. Juhlimisesta ei voi luopua. Koko ajan valittaa, kun on niin huonosti asiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se ettei perheet hanki lapsia ei johdu rahasta vaan lapset koetaan liian sitoviksi.
Ei enää lomilla matkusteltaisi ihanilla lomamatkoilla (vauvavuosina), muutkin riennot, kuntosalit, ystävien kanssa juhliminen, olisi vaikeampaa. Kotityöt lisääntyisivät, lapset nähdään haittana.
Lisäksi nykyaikuiset ovat lapsellisia. 30 on uusi 20. Eletään kuin teinit. AP n kirjoituskin oikein huokuu teinin "kukaan ei ymmärrä minua ja kenelläkään ei ole koskaan ollut näin vaikeaa" -angstia
Lisäksi elintason vaatimukset ovat kohtuuttomat. AP.llekaan ei kelpaa edes rivitalo, omakotitalo pitäisi olla. Pitää olla kalliit puhelimet, merkkivaatteet ja ulkomaanmatkat.
Ei ihme,ettei rahat riitä.
Taitaa myös kolmekymppisten sukupolvi olla niin hemmoteltu, että ovat saaneet kaiken valmiina ja tottunee
Miksi kasvatit tuollaisen ihmisen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy olla lapsellinen jos kertoo duunarivanhempien ostaneen 90-luvulla käteisellä kerrostalon. Lottovoitto tai perintö?
No aikanaan sen saa nykyinen 30 -vuotias
No kyllä se on mahdollista. He myivät vanhat kaksionsa pois. Molemmilla oli omat kaksiot ja he myivät ne pois. Toinen myytiin okt ostamisen jälkeen. Asuntojen hinnat laskivat 1990 luvulla. Palkkaindeksi suhteessa asuntojen hintoihin oli erittäin hyvä siihen aikaan. Ts. asuntojen hinnat suhteessa tulotasoon olivat 30-40 % halvempia. Eivät asu helsingissä. Helsinkiläisten kuplassa kun elää, on vaikea ymmärtää. Se ei ole mihinkään muuttunut.
Korot olivat korkeat, mutta niitä ei tarvi maksaa, jos ostaa käteisellä. Kun on säästänyt ja saanut rahaa entisten asuntojen myynnistä.
Varmasti lama-aikaan meni monella huonosti, mutta silloin oli myös isoja mahdollisuuksia ostaa halvalla.
Ei muuten monella tuntemallani pariskunnalla ollut asuntoja myydä ja ostella raloja. Harvassa tuollaisia oli. Kyllä ne talot on pitänyt velaksi ostaa ja kovaa korkoa siitä maksaa. Pahimmillaan 15% oli korko. Mutta eipä sitä joka vkl syöty lihaa, vaan pelkkää kaurapuuroa. Ei käyty ulkomailla. Vanha oli auto. Ei ollut puhelimia eikä harrastuksia. Elokuvissa joskus käytiin. Isovanhemmat auttoivat minkä pystyivät. Huonot olivat heillä eläkkeet.
Mutta pakko oli toimeen tulla. Niukkaa oli elämä ja on edelleen.
Jos ottaisimme 100 000 siirtolaista talous lähtisi nousuun ja kaikilla olisi töitä.
Onko sinulta ihan jäänyt huomaamatta se syy että rahat on loppu? Toistakymmentä vuotta jo tehty syömävelkaa ja nyt kun lainojen korot onkin nousseet, ollaan kusessa. Valtiollakin on budjetti ja poliitikkojen tehtävänä on katsoa mihin rahat riittää ja elettävä sen mukaan.
Todellakaan ei ole kyse siitä että halutaan tuhota. Suomi-laivamme on uppoamassa koska liian pitkään poliitikot kielsivät tosiasiat. Halusivat jakaa runsautta vain että seuraavissakin vaaleissa saisivat ääniä.