Lue keskustelun säännöt.
Koen, että yhteiskunta on pettänyt minun sukupolveni
01.10.2024 |
Olen 34-vuotias.
Minä kävin kiltisti kouluni ja kaikki kouluvuodet hoettiin "sitten kun olette työelämässä, niin suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle saatte valita työpaikkanne". Ollessani lukiossa vuonna 2008 iski lama, josta ei ole koskaan toivuttu kunnolla. Suurten ikäluokkien työpaikkoja ei avattukaan, vaan eläköityessä virat lakkautettiin ja työt jaettiin muille. Opiskelin yliopistossa vakaana pidetyn alan tutkinnon, mutta alalla on ollut paljon pätkätöitä ja työttömyyttä. Itse olen saanut vakituisen työpaikan, mutta palkka ei päätä huimaa. Palkka ei tule koskaan nousemaan millekään huipputasolle. Töitä on tosi paljon ja työ uuvuttaa, sillä nykyisin tehdään useamman ihmisen työt kuin ennen. Työtahti on kiristynyt ja vaatimustaso koventunut.
Asuntojen hinnat ovat kalliit, koska minun ja puolison työt ovat pk-seudulla eikä töiden vuoksi ole mahdollisuutta muuttaa muualle. Siinä missä sain asua lapsuudessani isossa omakotitalossa, täytyy nykyisellä hintatasolla tyytyä rivitaloon/kerrostaloon. Terveydenhuollosta on karsittu hurjasti palveluita eikä lapsellemme järjesty juuri mitään perustarkastuksia tms, jotka olivat lapsuudessani itsestäänselvyys. Halusimme puolison kanssa elää lapsiperhe-elämää, mutta lapsiluku jäi yhteen. Kahden hieman alle keskituloisen palkoilla ei ole vara kustantaa useammalle lapselle kaikkea olettaen, että terveydenhuolto menee tästä vieläkin huonommaksi. Lapsia ja lapsiperheitä kohtaan ilmapiiri on koventunut, empatiaa ja tukea on vaikea saada. Tukiverkkoja meillä ei ole, eikä yhteiskunta tarjoa lapsiperheille samanlaisia tukimuotoja kuin vuosikymmeniä sitten.
Maksan monen muun tavoin joka kuukausi melkoisen summan veroja (kyllä se noin tonni tuntuu minun lompakossani), mutta yhteiskunta sakkaa. Tiet on kuoppaisia ja vailla päällystämistä, julkiseen terveydenhuoltoon en saa aikuisena aikoja, paikalliset koulut ovat homeessa jne. Välillä mietin, miten ikäisilleni on jäänyt huonot kortit käteen. Työelämä on todella vaativaa, palkkojen myötä ostovoima on huono, asunnot ovat kalliita, yhteiskunnan peruspalvelut eivät enää toimi jne.
Ap
Kommentit (314)
Vierailija kirjoitti:
Ap yleistää asioita aivan turhaan.Suurella osalla saman ikäisistä menee aivan hyvin.Tässä lähipiirissä on saman ikäisiä ja kaikilla on ok-talot tai omat asunnot,useampi auto ja 3-4 lasta.ja pärjäävät hyvin vaikka on asuntolainat maksettavana.Ja ovat tavallisia duunareita.
Samaa mieltä. Olen samaa sukupolvea ja en tosiaankaan koe yhteiskunnan erityisemmin pettäneen mua. On mulla toki myös kavereita jotka ovat olleet hetken työttöminä, mutta heilläkin menee ihan ok. Lukuunottamatta sellaisia, joille on alkanut päihteet valtaamaan liian osan elämästä, mutta niitä on onneksi todella vähän. Suurin osa käy töissä ja elää taloudellisesti ihan mukavaa elämää. On eri kokoisia perheitä ja sinkkuja ja kaikilla on varaa myös harrastaa yms.
Toki itsekin jouduin aikanaan muuttamaan töiden perässä opiskelujen jälkeen satoja kilometrejä. Mutta onhan se nyt ihan luonnollistakin, että paikkakunnalta jossa koulutetaan jonkin tietyn ammattiryhmän edustajia, on vaikeampaa saada sen ammatin töitä kuin sieltä, missä kouluja ei ole.
Kyllä se tietenkin on ollut varmasti hyvinvoinnin kulmakivi, että on työllistynyt tuoreella tutkinnolla ja sen jälkeen ollut jo pitkään työelämässä. Valmistumisen jälkeen vaikkapa vuosi työttömänä niin aika vaikeaa siitä olisi ollut punnertaa työelämään, ainakaan omalle alalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 10 vuotta vanhempi kuin ap, ja sinänsä samaa mieltä mutta kyllä yhteiskunta on pettänyt ihan kaikki- ei pelkästään sinun sukupolveasi.
Myös minä koen tulleeni petetyksi- olen mm maksanut eläkemaksuja useamman vuoden ennen kuin ne alkoivat kertyä minulle itselleni.
Vanhempani on maksaneet aikoinaan järkyttäviä korkoja asuntolainastaan ja saavat nyt minimieläkettä- rahaa talon isoihin remontteihin heillä ei ole koska lama-aikaan ei pystynyt säästämään.
Maksan ap,n tavoin myös tonnin kuussa veroja mutta lähin terveysasema lopetetaan, päivystykseen kielletään menemästä jos ei ole pää kainalossa ja tiet on surkeita. Ruoan ja sähkön hinta on noussut kaikille.
Mielestäni Suomen alas ajo alkoi kun sähköyhtiö myytiin ulkomaisille sijoittajille ja sen jälkeen Juha Sipilän hallitus pyrki lestojen tavoin hyötymään verotuotoista vain itse muista piittaamatta. (Tästä löytyy useampi lehtijuttu takavuosilta,
Hyvävelijärjestöt ovat toimineet Suomessa ikuisia aikoja oikein moitteettomasti ja toimivat edelleenkin.Hehkutetaan aina ja kaikkialla ettei Suomessa ole korruptiota ollenkaan, ei missään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, eläkeläinen joutuu kodin siivouksen ostamaan siivousyritykseltä. Mitä isompi asunto sitä kalliimpaa se on.
Miten se sinua haittaa jos me eläkeläiset ostamme siivouksen. Kolmioni siivous 32 euroa tunti, arvonlisäveroton hinta. Päivittäisen siisteyden ja keskilattian pystyn itse hoitamaan.
toistuvasti esität tuon siivouksen isona ongelmana.
Samaa hämmästelen. Mikä ongelma kirjoittajalla mahtaa olla siivouksen kanssa. Olen ollut 15 vuotta eläkkeellä ja en ole vielä siivoojaa tarvinnut. Asun ok-talossa 150 neliötä. Siivoan itse ja siistiä on. Eikä ole rasittavaa eikä vaikeaa. Tosin voisin maksaa siivoojaan mutta olen sitä sukupolvea joka tekee itte niin kauan kuin vain pystyy.
Tuntuu oudolta kommenteissa tuolla muissa keskusteluissa että osa kokee että heille kuuluu iso palkka ja vapaus, elämä. Muille huono kohtelu, nääntyminen ja kuin rikollisen kohtelu. Hyvin erikoista on se. Mitään ihmisoikeuksia ei tunnusteta, paitsi he itselleen. Kommentit on sitä luokkaa. Eivätkä tajua sitä itse välttämättä.
Vierailija kirjoitti:
Mietin samaa aloitusta lukiessani? 70 -lukua kaikki kehuvat täällä miten helppoa silloin oli. Mikä silloinen tukimuoto puuttuu nyt?
Päivähoito-oikeus kaikille tuli 90-luvun alussa ja se lienee voimassa nytkin.
Lukion kirjat taisi jonkun vuoden olla 2000-luvulla maksuttomia mutta ne taisivat palautua itse ostettaviksi?
Tukia saavat edelleen tulorajat alittavat perheet, ei niitä koskaan ole kaikki saaneet.
Valmistuin ekonomiksi vuonna 1971. Vuosia oli Suomesta jo lähdetty Ruotsiin töihin kun kotimaasta ei töitä löytynyt. Melkein puoli miljoonaa suomalaista meni Ruotsiin. Itselleni ei löytynyt myöskään töitä tuolloin ja lähdin ulkomaille jossa olen tähän päivään asti elänyt, kolmessa eri maassa. Työttömänä en ollut päivääkään koskaan. Eläkkeellä olen ollut 15 vuotta ja asunut omassa ok-talossani Toscanassa ja viihtynyt erinomaisen hyvin. En ole rasittanut suomalaista yhteiskuntaa, en markoilla enkä euroilla. Koulutus maksettiin tuolloin itse, vain kansakoulu oli maksuton, ne neljä vuotta ennen oppikoulua. Ulkosuomalaisia on muuten aika paljon jotka eivät koskaan palaa takaisin Suomeen. Elämä 1970 luvun Suomessa ei ollut muuten mitenkään loisteliasta ja helppoa, töitä oli opiskelijanakin nyhjäistävä mistä sai, tukia ei ollut ja opintolainalla opiskeltiin. Opiskelijat eivät matkustelleet ja pitäneet sapattivuosia ulkomailla, vaatimatonta elämä oli. On se ihme, ettei kotimaansa lähihistoriaa tunneta ollenkaan enää, ap on 34 v. ja valittaa, ruikuttaa ja ulisee turhasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isossa omakotitalossa asuin minäkin lapsuuteni, mutta asumisen vaatimustaso oli silloin aivan toista kuin nykyään. Nykyään ei sellaista taloa kukaan vilkaisisikaan. Pidetään purkukuntoisena. Mutta joo, boomerivanhemmilleni kelpasi ränsistynyt talo, halpa auto ja itse rakennettu kesämökki ilman mitään mukavuuksia. Yritän sanoa, että elintasovaatimukset on kasvaneet huimasti.
Täällä keskustelee eri ikäisiä ihmisiä. Varmasti boomeri vanhempien lapsilla on parempi elintaso aikuisena kuin vanhemmillaan.
Omat vanhempani ovat syntyneet 60-luvun alkupuolella. Olivat köyhistä perheistä maaseudulta. He ostivat 90-luvulla uuden omakotitalon käteisellä itse tienatuilla rahoilla. Hieno suoritus.
Olen 90-luvulla syntynyt. Ollut ahkera ja säästäväinen kuten vanhempani. Minulle kelpaisi samanlainen talo. Täyttää ihan nykyajan vaatimukset. Mutta ei rahat riitä. Olen kouluttautunut, joten en ole niin paljon ehtinyt tienata, mutta se siinä onkin ettei se koulutus nosta palkkaani juuri paremmaksi verrattuna keskipalkkaan. Nykyään pitkä koulutus ja erinomainen kielitaito ovat ihan perusvaatimuksia. Samaa palkaa saa monet duunarit ja korkeakoulutetut.
Eli elintaso on mielestäni pudonnut verrattuna omaan lapsuuteeni. Ehkä elintaso on väärä sana, koska onhan nykyään asiat ihan hyvin vielä tällä hetkellä, vaikkei omakotitalon ostaminen ole itsestäänselvyys. Kaikki perustarpeet on hyvin tyydytetty. Ihmiset koukuttuu riippuvuuksiin ehkä tekemisen puutteessa.
Tulevaisuus näyttää kuitenkin alaspäin luisuvalta mäeltä, kun katsoo väestöpyramidia ja nykyajan koululaisten heikkoa tasoa. Juuri taas uutisoitiin kun ei ole nuorilla riittäviä taitoja selvitä yhteiskunnassa.
Nykyajan työelämä on vaativaa. Ihmisellä pitää olla taitoja ja kykyjä. Pelkkä ahkeruus ei riitä. Tosin ahkeruuskin on monelta kateissa, siinä on kainse kierre kun työ ei ole tuottavaa, joten siitä ei saa sen enempää palkkaa kuin sosiaalituista.
Se taas varmaan johtaa paitsi sosiaaliseen eriarvoisuuteen, myös turvattomuuteen ja levottomuuteen yhteiskunnassa tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aina tämä sama valitus. Sun sukupolvea on tuettu massiivisin veroravoin täysin vastikkeettomilla lapsilisillä ym heteroita suosivilla perhetuilla. Teidän elämä on ollut ja on edelleen luksusta verrattuna esim. vanhempiin milleniaaleihin, joista monilla ei ole varaa edes omaan asuntoon, kun taas sulla on.
Kaikki kiitos hillittömän verotuksen ja korruptoituneen järjestelmän, jossa vain suhteet määrää. Tsiisus, mitä narsisteja. Yhtä hyvin voisi lopettaa koko ilmaiskoulutuksen, kun ulos kävelee näin vähä-älyistä massaa, joka ei ymmärrä edes lähihistoriasta yhtään mitään.
Oon x-sukupolvea. Ostin asunnon vasta 51-vuotiaana, kesämökkiä eikä autoa minulla ei ole. En tiennytkään, että minulle oli jossain luvattu omakotitalo ja hyvät tulot.
Ap vaikuttaa aika tavalla kultalusikka suussa syntyneeltä, joka on aina saanut kaiken haluamansa ja nyt pettyy, kun tuo hetimullekaikki ei nyt omillaan aikuisena toteudukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun mä x-sukupolvea oleva olin lapsi, mun kavereilla ei kenelläkään ollut omaa huonetta ennen yläasteikää. Jaettiin huoneet sisarusten kanssa tai nukuttiin vanhempien kanssa samassa huoneessa. Ne perheet, joilla oli riittävästi huoneita, ei niitä lapsille omiksi ollut antaa vaan ne vuokrattiin opiskelijoille, jotta saatiin asuntolainaa lyhennetyksi. Näin 1970-luvulla.
Kuinka moni nykyaikana olisi valmis ottamaan 1-2 alivuokralaista kotiinsa?
Elämä oli paljon puutteellisempaa silloin. Toisilla ei ollut edes sisävessaa tai tullut edes kylmää vettä sisälle. Koulussa kiusattiin näitä lapsia, kun haisivat vähän pissalle. Jääkaappiakaan ei kaikilla vielä ollut eikä televisiota.
On tyydyttävä rivitaloon tai kerrostaloon???
Mitä vikaa näissä, voi elämän kevät!!!
Harvalla on ökytalo, vaikka olisi hyvässä duunissa. Tavalliset kremppaa vaativat 200 000 euron talot kun ei ap:lle myöskään kelpaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen kansa ei vaan osaa pitää puoli ansa. Päättäjätkin pitävät etupäässä omia ja toistensa puolia. Ja Hölmöläiset vielä oikein vapaaehtoisesti jakavat rahojansa ulkomaille.
Vierailija kirjoitti:
"Yhteiskunta" on ehtinyt pettää jo monta sukupolvea. 80-luvulla oli töitä, mutta palkat pieniä ja asuntolainojen korot olivat kamalia. 90-luvulla sai asuntoja halvalla, muttei ollut töitä. 00-luvulla taas toisinpäin. 10-luku oli mitäänsanomatonta taaperrusta taloudellisesti ja 20-lukua on riivannut korona, Venäjä jne.
Eli miksi yhteiskunta on pettänyt juuri sinun sukupolvesi?
30-luvulla oli lama, 40-luvulla sota.Koskaan ei ole ollut tälläisiä tukia perheille ja opiskelojoille.Voittehan te muuttaa vaik muuhun maahan
.
Vielä 1991 esikoulu oli maksullinen. Kuten 70-luvullakin. Se oli tarkoitettu kotihoidetuille lapsille, 4 h päivä ja maksoi. En muista paljonko. Lapsi oli perhehoidossa muun osan päivästä joka sekin tietysti maksoi.