Miksi ei tunnusteta sitä, että koulushoppailun idea on vältellä köyhien lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahimmat kiusaajat on just noiden rikkaiden lapset. Ainakin kun mä olin peruskoulussa 2000 luvulla. Sama rataa näköjän nytkin :(

Ne kiusaa niitä köyhiä jotka aidosti tekevät töitä. Rikkaiden lasten ei tartte tehä mitään kun heillä on tukiverkostot kunnossa niin aina joku heitä pelastaa. 

Kaikissa tuntemissani hyvätuloisissa perheissä lapsilta vaaditaan hyviä arvosanoja. He tekevät kesätöitä heti, kun pääsevät. Ohjaavat pienempiään urheiluseuroissa ja tekevät vapaaehtoistyötä. Mikään ei tule ilmaiseksi.

Ymmärrän toki, että harmittaa, kun muilla on tukiverkot kunnossa ja itsellä ei. Silti paskan puhuminen ei auta ketään. Ihan turha väittää, ettei rikkaiden lasten tarvitsisi tehdä mitään.

Oma kokemus taas on, että rikkaiden lapsia kiusataan juuri tällä tavalla ja esim. haukutaan

Mä taas olen aika satavarma siitä, että lapsillani ei ole juuri minkäänlaista mielikuvaa kavereidensa sosiaaliekonomisista taustoista, ja katson että kasvatukseni on tältä osin mennyt nappiin.

 

En minäkään usko, että lapseni ainakaan näillä sanoilla sitä ajattelee, mutta ymmärtää, että ei ihan kaikkien kuullen kannata puhua vaikka tulevista lomista tai siitä mitä sai synttärilahjaksi. Eikä tämä tosiaan ole minun kasvatukseni vika. Vaan vika on ihan niissä lapsissa ja heidän kasvatuksessaan, jotka vääntävät negatiivista kettuilua kaikesta tuollaisesta. 

Höpö höpö.

"En minäkään usko, että lapseni ainakaan näillä sanoilla sitä ajattelee, mutta ymmärtää, että ei ihan kaikkien kuullen kannata puhua vaikka tulevista lomista tai siitä mitä sai synttärilahjaksi. Eikä tämä tosiaan ole minun kasvatukseni vika. Vaan vika on ihan niissä lapsissa ja heidän kasvatuksessaan, jotka vääntävät negatiivista kettuilua kaikesta tuollaisesta. "

Toivottavasti kuitenkin kerrot lapsellesi että muiden reaktio johtuu siitä että heillä itsellään ei ole mahdollisuuksia samaan ja heitä siksi harmittaa. Ja että kerrot varsinkin sen että on ihan täysin sattumaa että sinun lapsesi on sattunut syntymään perheeseen joka voi tarjota tuon kaiken ja toiset eivät. Eli se ei ole mitenkään lapsesi ansiota että hän saa jotain perheeltään. Hän voisi ihan yhtä hyvin olla köyhemmän perheen lapsi.

Vierailija kirjoitti:

https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/app.20220279

 

Sieltäpä lukemaan. Koulun rahoituksen nosto näkyy positiivisesti jatko-opinnoissa, etenkin köyhempien perheiden lasten kohdalla.

https://educationdata.org/public-education-spending-statistics

 

"Federal, state, and local governments provide $878.2 billion or $17,700 per pupil to fund K-12 public education."

https://educationdata.org/average-cost-of-private-school#:~:text=%2412%….

"790 is the average annual tuition among the nations 24,090 private elementary and secondary schools in 2021."

Yksityiskouluissa oppimistulokset ovat merkittävästi parempia kuin julkisissa. Julkisissa kouluissa rahaa menee oppilaaseen puolet enemmän, ja tulokset ovat surkeita.

Lisärahoitus ei paranna oppimistuloksia kuin köyhimpien kohdalla ja silloinkin vain jatko-opintojen osalta, joihin köyhillä ei ole edes varaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen eri, mutta eikös Ruotsissa ole varsin avoimesti myönnetty, että alueiden segregaatio ja jo ysärillä vapautettu koulushoppailu ovat olleet virheitä. Silti tässäkin ketjussa moni kannattaa vapaata koulushoppailua - eli Ruotsin tietä."

Ratkaise ongelma ja shoppaile lapsillesi mahdollisimman monikulttuurinen koulu Itäkeskuksesta. Siinä on lapsillesi kulttuurin rikkautta ja sinä ratkaiset segregaatiota.

Vähemmän yllättäen et tuota tee, vaan pidät lapsesi visusti vitivalkoisessa koulussa.

Täh? En ole sinun mielikuvitusleikkisi väline vaan ihan oikea ihminen. En asu Helsingissä, ja kuopukseni paras kaveri kuuluu täällä kovasti parjattuun muuttajaryhmään. Molemmat lapset ovat hyviä koulussa.

Eli et halua ratkaista segregaatio-ongelmaa etkä laita lastasi monikulttuuriseen kouluun.

Tämä selvä. Sinunkin kohdallasi asia on juuri noin.

Vierailija kirjoitti:

"Metsään meni niin, että rysähti. 



Sen lisäksi, että mulla on oikeasti lapsia peruskoulussa tiedän tasan tarkkaan mistä tässä on kysymys: politiikasta. 



Tukemalla persuja, jotka kalastelevat tällä aiheella ääniä, tilaatte politiikkaa, joka pahentaa ongelmaa. 



Nyt kun kuntavaali ovat tulossa, peruskouluhan on kuntien vastuulla, jokainen saa itse päättää mitä linjaa peruskoulun segregaatio kehitys menee: Ruotsin ja persujen mallia vai sitä, että aktiivisesti tehdään tekoja, jotka parantavat peruskoulua ja katkaisevat segregaation kierteen. "

Eli siis Suomi on Ruotsin tiellä? Väitän että sinä sanoit vielä muutama vuosi sitten kun kehityksestä varoitettiin, että Ruotsi ei ole millään tiellä. Onko siis niin että Ruotsin SDP on sama kuin Perussuomalaiset?

Meillehän tiedetään kertoa että Suomi välttää Ruotsin virheet. Mitä Ruotsin virheet olivat? "Segregaation ehkäisemi

Taisi mennä sulla tunteisiin? 

Minä tiedän ratkaisun, moni muukin tietää ratkaisun, tiedeyhteisö on tiennyt ratkaisun jo vuosikymmen sitten. 

On vain poliittisesti kovin epäsekseksikästä tehdä ratkaisuja, joiden tulokset ovat nähtävissä vuosikymmenien päästä. 

Populismi, muukalaisviha ja rasismi keräävät ääniä vaaleissa. Tiede ei kiinnosta päättäjiä, kun edessä näytetään helppoja populistisia ääniä kalastavia nopeita ratkaisuja. 

Joten mitä jos menisit keskustelemaan vaikka jostain identiteettipolitiikasta, koska tästä aiheesta sä ymmärrät yhtä paljon kuin sika vetopasuunasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

179: En todellakaan ala etsiä tutkimuksia. Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä, eli tässä tapauksessa sinulla. Mutta noin lyhyesti sanottuna: rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja, ja pienten ryhmäkokojen positiivinen vaikutus oppimistuloksiin on sellainen seikka, jota on aika vaikea kiistää.

Positiivinen väittämä on että lisärahoitus parantaa oppimistuloksia. Tuo pitää näyttää toteen senkin idiootti. 

Linkki annettu, alahan lukea rakkaani.

Luin. Vissiin et itse lukenut kuin urlin.

202: Jos lapsi toistuvasti saa negatiivista palautetta siitä, että fleksailee, niin minä kyllä katsoisin kasvattajana peiliin sen sijaan, että alkaisin huudella köyhien lapsista.

Se, että lapsillani ei ole aavistustakaan kavereidensa sosioekonomisesta asemasta, voi johtua paljolti siitä, ettemme me vanhemmatkaan tiedä tai ole kiinnostuneita. Emmekä ainakaan kuvittele, että lasten kulutustottumukset kertoisivat mitään vanhempien todellisesta varallisuudesta. Moni elää yli varojensa näyttämisenhalussa, kun taas toiset downshiftaavat tai ovat vain järkeviä. Itse olen ollut taipuvainen huomaaman, että komeimmat pyörät ja uusimmat pleikat eivät ollenkaan kerro varakkuudesta, vaan pikemminkin tietynlaisesta materialistisesta maailmasta, joka ilmenee jo hyvin pienissä lapsissa epämiellyttävänä käytöksenä.

 

Meidän lapsemme kiinnittävät kavereissaan huomiota siihen, mitä he osaavat ja kuinka he käyttäytyvät, ei siihen, miten ja mitä he kuluttavat.

Vierailija kirjoitti:

"En minäkään usko, että lapseni ainakaan näillä sanoilla sitä ajattelee, mutta ymmärtää, että ei ihan kaikkien kuullen kannata puhua vaikka tulevista lomista tai siitä mitä sai synttärilahjaksi. Eikä tämä tosiaan ole minun kasvatukseni vika. Vaan vika on ihan niissä lapsissa ja heidän kasvatuksessaan, jotka vääntävät negatiivista kettuilua kaikesta tuollaisesta. "

Toivottavasti kuitenkin kerrot lapsellesi että muiden reaktio johtuu siitä että heillä itsellään ei ole mahdollisuuksia samaan ja heitä siksi harmittaa. Ja että kerrot varsinkin sen että on ihan täysin sattumaa että sinun lapsesi on sattunut syntymään perheeseen joka voi tarjota tuon kaiken ja toiset eivät. Eli se ei ole mitenkään lapsesi ansiota että hän saa jotain perheeltään. Hän voisi ihan yhtä hyvin olla köyhemmän perheen lapsi.

Eiköhän kaikissa fiksuissa perheissä puhuta näistä asioista.

Toisten harmitus ei kuitenkaan oikeuta sitä kettuilua, joka menee välillä jo kiusaamisen puolelle. Ihan niin kuin ei ole ok, nälviä toista siitä, että hän ei saa jotain mitä muut saa, ei se ole ok toisinpäinkään. Kummasti kuitenkin jotkut kuvittelee, että näin saa tehdä. Vähän sama kuin on kaikille itsestäänselvää, että lihavalle tulee paha mieli, kun tätä haukutaan, mutta laiha taas on vapaata riistaa kaikille arvosteltavaksi. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/app.20220279

 

Sieltäpä lukemaan. Koulun rahoituksen nosto näkyy positiivisesti jatko-opinnoissa, etenkin köyhempien perheiden lasten kohdalla.

https://educationdata.org/public-education-spending-statistics

 

"Federal, state, and local governments provide $878.2 billion or $17,700 per pupil to fund K-12 public education."

https://educationdata.org/average-cost-of-private-school#:~:text=%2412%….

"790 is the average annual tuition among the nations 24,090 private elementary and secondary schools in 2021."

Yksityiskouluissa oppimistulokset ovat merkittävästi parempia kuin julkisissa. Julkisissa kou

Amerikkalaiseen koulusysteemiin vertaaminen ei kyllä toimi lainkaan koska siellä noihin eri kouluihin mennään täysin eri perustein ja niiden rahoitus toimii ihan eri tavalla kuin suomalainen koulurahoitus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vasemmisto voi kertoa montako euroa per oppilas pitää tuhlata jotta tulokset paranevat. "Lisää" ei ole euromäärä."

No nykyinen lisärahoitus edustaa noin prosenttia perusoperuksen menevästä rahasta joten ei se mikään huima summa ole. Ja en tiedä paljonko pitäisi laittaa että saataisiin radikaaleja muutoksia mutta varmasti enemmän kuin prosentti.

"Lisää ei ole rahamäärä"

Ja vastasit kirjaimellisesti "lisää".

Voisi muutama prosenttiyksikkö lisää ÄO:ta tehdä sinulle kyllä ihmeitä. Voi jeesus.

Mistä ihmeestä kuvittelet että joku tavallinen ihminen voisi osata sanoa jonkun tarkan rahasumman? Toisin kuin keskiverto Vauva-palstalainen, en kuvittele olevani joka alan ammattilainen ja osaavani arvioida tarkkoja euromääriä millä saataisiin todella suuria muutoksia.

Positiivisen diskriminaation määrärahat saattavat olla noin prosentin luokkaa, mutta koska m m taustaisissa on niin paljon enemmän tehostetun ja erityisen tuen tarvitsijoita niin todellisuudessa heidän kouluttaminen on jo nyt huomattavasti kalliimpaa (taannoisen Länsiväylän artikkelin mukaan yli 10.000 per oppilas/peruskoulupolku).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Olen eri, mutta eikös Ruotsissa ole varsin avoimesti myönnetty, että alueiden segregaatio ja jo ysärillä vapautettu koulushoppailu ovat olleet virheitä. Silti tässäkin ketjussa moni kannattaa vapaata koulushoppailua - eli Ruotsin tietä."

Ratkaise ongelma ja shoppaile lapsillesi mahdollisimman monikulttuurinen koulu Itäkeskuksesta. Siinä on lapsillesi kulttuurin rikkautta ja sinä ratkaiset segregaatiota.

Vähemmän yllättäen et tuota tee, vaan pidät lapsesi visusti vitivalkoisessa koulussa.

Täh? En ole sinun mielikuvitusleikkisi väline vaan ihan oikea ihminen. En asu Helsingissä, ja kuopukseni paras kaveri kuuluu täällä kovasti parjattuun muuttajaryhmään. Molemmat lapset ovat hyviä koulussa.

Eli et halua ratkaista segregaatio-ongelmaa etkä laita lastasi monikulttuuriseen kouluun.

Kannattaisiko opetella lukemaan, jos noin kiihkeästi haluaa puhua muiden ihmisten elämästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Vasemmisto voi kertoa montako euroa per oppilas pitää tuhlata jotta tulokset paranevat. "Lisää" ei ole euromäärä."

No nykyinen lisärahoitus edustaa noin prosenttia perusoperuksen menevästä rahasta joten ei se mikään huima summa ole. Ja en tiedä paljonko pitäisi laittaa että saataisiin radikaaleja muutoksia mutta varmasti enemmän kuin prosentti.

"Lisää ei ole rahamäärä"

Ja vastasit kirjaimellisesti "lisää".

Voisi muutama prosenttiyksikkö lisää ÄO:ta tehdä sinulle kyllä ihmeitä. Voi jeesus.

Mistä ihmeestä kuvittelet että joku tavallinen ihminen voisi osata sanoa jonkun tarkan rahasumman? Toisin kuin keskiverto Vauva-palstalainen, en kuvittele olevani joka alan ammattilainen ja osaavani arvioida tarkkoja euromääriä millä saataisiin todella suuria muutoksia.

 

Montako. Euroa. Maksaa. Että. Ongelma. Katoaa.

Sinä väität että tuollainen euromäärä on olemassa. Onko siis niin että jos nykyinen määrä tuplataan ja se ei vaikuta mihinkään, niin sittenkö laitetaan vain lisää?

Täss muuten ihan dataa kotosuomesta. Tulokset laskevat ja rahamäärä per oppilas nousee.

https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2021/kunnat-huolehtivat-perusopetukses…

Aion koulushoppailla.

T. Opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

179: En todellakaan ala etsiä tutkimuksia. Todistustaakka on aina väitteen esittäjällä, eli tässä tapauksessa sinulla. Mutta noin lyhyesti sanottuna: rahalla voidaan pienentää ryhmäkokoja, ja pienten ryhmäkokojen positiivinen vaikutus oppimistuloksiin on sellainen seikka, jota on aika vaikea kiistää.

Positiivinen väittämä on että lisärahoitus parantaa oppimistuloksia. Tuo pitää näyttää toteen senkin idiootti. 

Ainakin Helsingin tekemä tutkimus havaitse jonkin verran lisäystä jatko-opintoihin hakeutumisessa sekä kantasuomalaisissa että muuttajissa kouloissa jotka alkoivat saada lisärahaa.

Tulokset eivät olleet valtavan suuria mutta eipä ollut lisärahakaan.

 

Eli ei ole näyttöä.

Sen sijaan tässä on dataa euromääristä per oppilas, ja käyrä kasvaa sitä mukaa kun tulokset laskevat.

https://www.kuntaliitto.fi/blogi/2021/kunnat-huolehtivat-perusopetukses…

Ei ole idea vältellä erityisesti köyhien lapsia, vaan ongelmakouluja. Ongelmakoulussa voi olla ongelmia monista syistä, esimerkiksi opettajain kesken huono ilmapiiri heijastuu lapsiin.

Välttelen esimerkiksi liian isoja kouluja, suosien pieniä kouluja jossa pienet luokkakoot muttei kuitenkaan liian pieni kyläkoulu joka lakkautetaan viiden vuoden päästä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/app.20220279

 

Sieltäpä lukemaan. Koulun rahoituksen nosto näkyy positiivisesti jatko-opinnoissa, etenkin köyhempien perheiden lasten kohdalla.

https://educationdata.org/public-education-spending-statistics

 

"Federal, state, and local governments provide $878.2 billion or $17,700 per pupil to fund K-12 public education."

https://educationdata.org/average-cost-of-private-school#:~:text=%2412%….

"790 is the average annual tuition among the nations 24,090 private elementary and secondary schools in 2021."

Yksityiskouluissa oppimistulokset ovat merkittävästi parempia kuin julkisissa. Julkisissa kou

Sinulta on jäänyt ymmärtämättä että yksityiskoulun perimä maksu ei ole sama asia kuin että se on ainoa raha joka sen oppilaan koulutukseen laitetaan.

Yksityiskoulut keräävät Amerikassa huomattavia varoja yksityisiltä lahjoittajilta ja tukijoilta. Koulujen lukukausimaksut kattavat siis vain osan koulujen kustannuksista.

"Taisi mennä sulla tunteisiin? 



Minä tiedän ratkaisun, moni muukin tietää ratkaisun, tiedeyhteisö on tiennyt ratkaisun jo vuosikymmen sitten. "

Sinä tiedät ongelman sekä sen ratkaisun, mutta et kerro sitä meille etkä ruotsalaisille?

Itsekin teen tiedettä juuri noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

https://www.aeaweb.org/articles?id=10.1257/app.20220279

 

Sieltäpä lukemaan. Koulun rahoituksen nosto näkyy positiivisesti jatko-opinnoissa, etenkin köyhempien perheiden lasten kohdalla.

https://educationdata.org/public-education-spending-statistics

 

"Federal, state, and local governments provide $878.2 billion or $17,700 per pupil to fund K-12 public education."

https://educationdata.org/average-cost-of-private-school#:~:text=%2412%….

"790 is the average annual tuition among the nations 24,090 private elementary and secondary schools in 2021."

Yksityiskouluissa oppimistulokset ovat merkittävästi parempia kuin julkisissa. Julkisissa kou

Eiväthän nuo sinun linkkisi liity itse asiaan. Sisäoppilaitoksetkin sotkit aiheeseen. Mitä jos jutellaan tuosta ensimmäisestä linkistä, jossa oli ihan oikeasti testattu, miten rahoituksen lisääminen vaikuttaa koulumenestykseen?

Omat lapset on koulushoppailtu, mutta ei siksi, että he altistuisivat köyhille lapsille, vaan siksi, että halusimme saada heidät sivistyneempään porukkaan mitä asuinalueemme lapset ja heidän vanhempansa ovat. Vanhemmat käyttävät alkoholia humalahkuisesti, on tupakointia, lapsilla ei käytöstapoja ja asenteet ovat junttisuomesta: pakkoruotsi hyi ja sitä rataa. Oli selvää että emme halunneet lapsiamme samaan seuraan. Köyhyys ei merkitse sivistymättömyyttä, mutta sivistymättömiä on heidän joukossaan kuitenkin enemmän kuin muualla.