Miksi jotkut naiset jatkavat treffailua kusipään kanssa seurusteluun, jopa avioliittoon asti?
Kommentit (79)
Siinä viehättää omanarvontuntoisuus ja itsevarmuus, jotka ovat peräisin samasta lähteestä kuin se kusipäisyyskin.
Vierailija kirjoitti:
Heillä on kusipää isänä, joten ovat tottuneet siihen.
Ei tämäkään näin mustavalkoista ole.
Usein ehkä, muttei aina.
Vierailija kirjoitti:
Usein näillä naisilla itsellään on mt-ongelmia.
Omissa kokemuksissani enemmistöllä naisista on luonnostaan sellaista mielialan ailahtelua, että näitä voisi luonnehtia mt-ongelmiksi.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle miehen ulkonäkö on tärkein.
Siinä tapauksessa suomalaiset eivät lisääntyisi lainkaan.
Naiset haluavat saman miehen kuin muutkin naiset, olkoon sitten vaikka kusipää. Oma vika.
Ne on kuin sellaisia rodeomiehiä jotka väsyttävät saaliinsa joka ei sitten jaksa enää pistää vastaan.
Alkuun kohteli kauniisti, ja puhui myös muista ihmisistä aina niin kauniisti ja empaattisesti, että tunsin itseni aivan keskeneräiseksi siinä rinnalla. Ajattelin kasvavani hänen kanssaan vain paremmaksi ihmiseksi, kun hän oli niin käsittämättömän tunnekypsä. Se kusipäisyys tuli sitten pikkuhiljaa, ja senkin hän naamioi jotenkin sen taakse että minulla on huono itsetunto ja käsittelemättömiä asioita, kun muka aivan viattomat jutut tuntuvat minusta pahalta. Hän lupasi auttaa minua kasvamaan kokonaiseksi. Siinä sitä sitten pikkuhiljaa oltiin.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle miehen ulkonäkö on tärkein.
Kyllå se on pikemminkin päin vastoin. Tällainen lyjytjalkainen, pitkäselkäinen ja pottunenänen nainen jää miehiltä huomaamatta. Sitten jos jotain sutinaa onkin, ei kukaan minua kumppaniksi tahdo. Ne on ne kauniit ja laitetut naiset, jotka kiinnostaa.
Kusipää on tuhat kertaa parempi, kuin joku säälittävä kilttimies.
Naiset
Vierailija kirjoitti:
Ovat ääliö per suja
Sä oot nähnyt valon.
Vierailija kirjoitti:
No kun joku täytyy saada. Ja jos tapailu mies on komeaa sorttia, niin luonteesta viis. Näin käy monelle naiselle loppujen lopuksi tässä maailmassa, kun ajatellaan pelkästään ulkoista olemusta seurustellessa. Kun ikää ja kokemusta karttuu, niin nainen huomaa kyllä virheensä. Tosin loppujen lopuksi sekin kyllä pitää paikkansa, että täytyy osata valita oman tasoisensa puoliso ulkonäöllisesti. Muuten harvoin syntyy mitään harmoniaa suhteeseen.
Ihan hyvin ne rumiluksetkin voi olla manipuloivia kusipäitä.
Muserrettu itsetunto syynä.
Sosiaalinen paine, joku nyt on vaan oltava kun muillakin on ja esimerkit parisuhteista on, että kunhan vaan on joku, se riittää. Bare minimum näyttää olevan jo jonkinlainen lottovoitto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle miehen ulkonäkö on tärkein.
Siinä tapauksessa suomalaiset eivät lisääntyisi lainkaan.
Kappas kun osuit ytimeen. Suomessa ei ole valinnanvaraa, joten pakko joku kelpuuttaa.
Sairaat kiintymyssuhdemallit kotoa. Uskotaan syvällä sisimmässä, että ei voi olla terveellä tavalla rakastettu, eikä edes tiedetä, mitä terve rakkaus on.
Näitä pareja on molemmin päin:
Addikti - mahdollistaja (läheisriippuvuus)
Kyykyttäjä - tottelija (kiintymyssuhdemallit vinksallaan)
Torjuva tylyilijä - rokkuva draamailija (kiintymyssuhdemallit turvattomat)
Varmaan mutakin malleja riittää.
EN tiedä. Mutta samaa tekevät miehet. Ottavat pirttihirmun tai onnenonkijan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitenkään sukupuolesta kiinni. Paras ystäväni lapsuudessa oli poika. Minun kodin lähellä ei asunut kuin poikia ja totuin lapsena leikkkmään poikien kanssa, ensimmäinen kaverityttö vasta koulussa, mutta silti me ollaan parhaan ystäväni kanssa vietetty paljon vapaa-aikaa myös kouluiässä. Hänellä teki vanhemmat vuorotyötä ja hän oli sen takia meillä välillä iltoja vielä 6. luokallakin, ettei tarvitse olla koko iltaa kotona yksin. Lukiossa oltiin samalla luokalla ja yleensä kuljettiin matkat yhdessä. Koskaan siinä ei ole ollut sen enempää kuin ystävyys.
Hän on hauska ja huumorintajuinen, sovitteleva tyyppi. Sosiaalinen ja yleensä tulee kaikkien kanssa toimeen. Vaan minkälaisen naisen otti vaimoksi. Jo silloin seurusteluaikana minä sain pelkkää vihaa. Jossain illanvietossa selitin, että kun ollaan oltu x:n kanssa ystäviä lapsesta asti, niin minusta ei ole mitään uhkaa heidän suhteelle. Ei mitään vaikutusta. Minä en välttämä
Oletko ajatellut asiaa sen naisen kannalta? On todella vaikeaa yrittää olla miehensä paras ystävä, jos hänellä on jo lapsuudesta asti tuntemansa kaverinainen olemassa. Tälle naispuoliselle kaverille mies voi kertoa asioita, joita ei jaa puolisonsa kanssa. Puoliso jää sitten siinä ikään kuin siitoslehmän ja ilmaisen piian asemaan.
Kyllähän jotkut kusipäät osaavat esittää alkuun kivaa.
Vierailija kirjoitti:
Kysytään samalla, miksi jotkut miehet tekevät samaa. Tämähän ei ole sukupuolisidonnainen kysymys, ellei ap sitten väitä, että vain naisen kumppani voi olla kusipää, ja miehen ei koskaan.
Ap:stä naiset ei voi olla kusipäitä, koska ne on kaikki niin ihania. T. Ap
"Ovat manipulaation kohteina". Höpöhöpö. Moni nainen nyt vain tykkää kusipäästä, koska tämä osoittaa itsevarmuutta ja välinpitämättömyyttä.