Olisitteko pelastuneet Estonialta?
Luin nuo pelastuneiden kertomukset. Minä en olis pelastunut...
Kommentit (180)
En olisi selvinnyt, mutta olisin ollut ensimmäisten joukossa poistumassa hyteistä kannelle. En todellakaan olisi myöskään jäänyt seuraamaan mitään vetäytyvää merta tai jäänyt etelätorniin palaveeraamaan samalla, kun naapuriosaston Sinikka hyppää pohjoistornin sadannesta kerroksesta alas uskoen esimiestä, että jatketaan vaan kokousta. Tällainen olen ollut aina, lutta vastaus on kieltävä. En olisi selvinnyt.
Jokin sattuma ehkä. Mutta ominvoimin en olisi pelastunut millään. Koska mulla on aina lapsesta asti ollut heiveröiset ja vähän kömpelöt kädet. En tykkää uimisesta, koska siinä tarvitaan käsivoimia, joita ei ole. Muuten mulla on vahva kroppa, mutta kädet on ihan mitättömät. Olen kyllä lapsena kiipeillyt puissa, mutta varmaan jaloilla.
En. olisin ollut kännissä ja takuuvarmasti kuollut.
Hyvin vaikea sanoa, mutta epätodennäköistä. Jos olisin ollut hereillä ja jos olisin heti kallistumisen alkaessa osannut arvata, että tilanne kehittyy katastrofiksi, siinä olisi ollut muutama minuutti aikaa ehtiä hytistäkin ulkokannelle. Mutta sieltä pelastuslautalle kaikki olisi riippunut äärimmäisen hyvästä onnesta eikä niinkään omista kyvyistä.
Vierailija kirjoitti:
En olisi selvinnyt, mutta olisin ollut ensimmäisten joukossa poistumassa hyteistä kannelle. En todellakaan olisi myöskään jäänyt seuraamaan mitään vetäytyvää merta tai jäänyt etelätorniin palaveeraamaan samalla, kun naapuriosaston Sinikka hyppää pohjoistornin sadannesta kerroksesta alas uskoen esimiestä, että jatketaan vaan kokousta. Tällainen olen ollut aina, lutta vastaus on kieltävä. En olisi selvinnyt.
Ihminen voi shokissa lamaantua. Tiedän kokemuksesta, että saatan olla tuollainen lamaantuja. Silloin jähmettyy ja ei lähde karkuun, vaikka pääsisi. Tuon takia ne monet siellä laivalla on vaan jääneet paikalleen sinne käytävään.
Olen.
Lisäksi alkoholi pelasti minut myös jeesukselta ja urheilulta.
Olisin ollut humalassa baarissa tai yökerhossa, en missään nimessä hytissä nukkumassa. Uskoisin että olisin pelastunut.
Vierailija kirjoitti:
Pelastuin sieltä. Katselin viulunsoittajia hetken kannella ja sitten menin pelastusveneeseen odottamaan.
Sama. Potkittiin hetki jääkuutioita kannella ennen kuin uitiin rantaan. Ei kun sehän olikin Titanic. Aika rientää ja vyöuodet kuluu.
Kyllä se olisi ollut moro ja näkemiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi selvinnyt, mutta olisin ollut ensimmäisten joukossa poistumassa hyteistä kannelle. En todellakaan olisi myöskään jäänyt seuraamaan mitään vetäytyvää merta tai jäänyt etelätorniin palaveeraamaan samalla, kun naapuriosaston Sinikka hyppää pohjoistornin sadannesta kerroksesta alas uskoen esimiestä, että jatketaan vaan kokousta. Tällainen olen ollut aina, lutta vastaus on kieltävä. En olisi selvinnyt.
Ihminen voi shokissa lamaantua. Tiedän kokemuksesta, että saatan olla tuollainen lamaantuja. Silloin jähmettyy ja ei lähde karkuun, vaikka pääsisi. Tuon takia ne monet siellä laivalla on vaan jääneet paikalleen sinne käytävään.
Tämä on varmasti hyvin yleistä, mutta itsestäni tiedän, että onnettomuustilanteessa käännyn putkinäköiselle autopilotille ja vain suoritan. Siis toisin sanoen poistun rakennuksesta hokien "puhelin, lompakko, avaimet", en jää pällistelemään outouksia vaan skannaan pakoreittejä ym. Samoin myös osallistun elvytykseen mikäli tilanne vaatisi. En jää analysoimaan tilannetta. /se kenelle vastasit
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut humalassa baarissa tai yökerhossa, en missään nimessä hytissä nukkumassa. Uskoisin että olisin pelastunut.
Juopontuurilla. Juopontuuri on jotain ihmeellistä. Mitä juopompi, sitä enemmän joillakin on tuota tuuria, jota normaali-ihmisillä ei olekaan.
Minulla olisi ollut mahdollisuus.
Toisaalta kun katsoo aikajanaa niin jos hytti olisi ollut huonolla paikalla niin ei olisi ollut sekuntiakaan hukattavana. Siinä meni osalta kaikki mahdollisuudet selvitä parissa kolmessa minuutissa.
Eikä muillakaan ollut aikaa viittä minuuttia kauempaa. Heti ensimmäisen ison kolahduksen jälkeen olisi pitänyt jättää hytti. Vaikka näin tekikin niin kaikki eivät silti kerinneet kiipeämään kannelle päin kyllin ajoissa.
Toisaalta pihinä en olisi hyttiä ostanut, ellei pakko, olisin nuokkunut jossain kannen lähettytyvillä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En olisi selvinnyt, mutta olisin ollut ensimmäisten joukossa poistumassa hyteistä kannelle. En todellakaan olisi myöskään jäänyt seuraamaan mitään vetäytyvää merta tai jäänyt etelätorniin palaveeraamaan samalla, kun naapuriosaston Sinikka hyppää pohjoistornin sadannesta kerroksesta alas uskoen esimiestä, että jatketaan vaan kokousta. Tällainen olen ollut aina, lutta vastaus on kieltävä. En olisi selvinnyt.
Ihminen voi shokissa lamaantua. Tiedän kokemuksesta, että saatan olla tuollainen lamaantuja. Silloin jähmettyy ja ei lähde karkuun, vaikka pääsisi. Tuon takia ne monet siellä laivalla on vaan jääneet paikalleen sinne käytävään.
Tämä on varmasti hyvin yleistä, mutta itsestäni tiedän, että onnettomuustilanteessa käännyn putkinäköiselle autopilotille ja vain suoritan. Siis toisin sa
No hyvä jos on tuollaista kokemusta. Itse olen ollut vaarallisissa tilanteissa joitakin kertoja ja en ole mihinkään lähtenyt. Kerran lamaannuin ja onneksi oli sukulainen hoitamassa tilanteen, kun minä vaan järkyttyneenä seisoin tumput suorana. Taisin kyllä soittaa hätäkeskukseen siinä, mutta ei jäänyt siitäkään mitään muistikuvaa.
Viinaa veressä itse asiassa edesauttoi selviämistä kylmässä vedessä. Näin asiantuntija väitti heti tuoreeltaan aamupäivällä. Muistan tuon. Kaatokännissä tietysti aivan eri asia. Joku pelastunut muisteli ruotsalaisia nuoria, jotka kännäsivät. Eivät olleet hyteissä, joten mahdollista olisi ollut päästä kannelle ajoissa. Eivät tajunneet tilannetta.
Tuli mieleen se kuva, missä se mies istuu vajoavan Estonian pohjan päällä silmät kiiluen. Aikamoinen otos.
Vierailija kirjoitti:
Vain 2 lasta selviytyi 12 ja 14 vuotiaat
Nuoret, urheilulliset miehet kiipeilivät toisten ihmisten yli päästäkseen pelastuslauttaan. Vanhemmat ihmiset ja pikkulapset jäivät jalkoihin.
En olisi. Olisin varmaan talloutunut pienikokoisena muiden jalkoihin. Viimeistään kylmän veden shokki olisi pysäyttänyt sydämen. En pysty menemään järveenkään kesällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisin ollut humalassa baarissa tai yökerhossa, en missään nimessä hytissä nukkumassa. Uskoisin että olisin pelastunut.
Juopontuurilla. Juopontuuri on jotain ihmeellistä. Mitä juopompi, sitä enemmän joillakin on tuota tuuria, jota normaali-ihmisillä ei olekaan.
Urbaanilegenda. Et vaan näe missään kaikkia niitä kännisiä aivovammapotilaita ym. vammoja ja tapaturmaisia kuolemia
Tuona aikana Viro oli kehitysmaa. WAW
Oli jo tuolloin ja myös Estonialla oli.