Mikseivät laihat ihmiset koskaan suostu kertomaan mitä syövät? Onko todellisuus , että välttelevät syömistä kuten anorektikot j
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me syömme vain silloin kun meillä on nälkä ja älyämme lopettaa ajoissa. Syömme ihan kaikkea samaa kuin te läskiperseetkin. Mutta meillä on kyky kontrolloida annoskokoja.
Alapeukutin. Pilasit muuten melko asiallisen kommentin läskiperse sanalla. Miksi hyvät käytöstavat ovat niin vaikeita tällä palstalla.
Miksi takertua yhteen sanaan kun se ei ole miellyttävä ja unohtaen koko viestin sisällön? Läski on läski ja siittä valehtelu ei todellisuutta muuta. Kannattaisiko laihduttaa jos ihmisten kommentit ahdistaa kun tiedät itsekin että ne kommentit johtuu siittä reilusta ylipainosta? Ja mikä takia teitä lihavia naisia kohtaan pitäisi noudattaa käytöstapoja kun ette te itsekään niitä noudata muita kohtaan?
Olen todennut, että törkeintä kieltä tällä palstalla käyttävät lihavien haukkujat ja yksinhuoltajien tai ylipäätään naisten haukkujat. En tiedä, ovatko näiden kommenttien takana aina samat ihmiset. Mutta selvästi hoikkuus ei kaikilla ole ratkaissut oman pään sisäisiä ongelmia.
Päinvastoin, minä ainakin syön paljon enemmän kuin tuttavani
"Ei ikinä suostu kertomaan" on väärä väite. Vaikkei ap:n ainoa laiha tuttu haluaisi jutella hänen kanssaan, se ei tarkoita etteikö netti olisi täynnä ruokaohjeita.
Kokit ym on laihoja. Jonkun pizzan voi syödä kerran pari kuukaudessa, mutta ei joka päivä. Kaikkea voi syödä muttei liikaa tai liian usein. Keittoja suosittelen.
Itsestäni voin sen verran sanon että syön sen verran etten nälässä kulje. Neljä ateriaa päivässä, ei välipaloja koska ne on turhia. Karkkia syön (gelatiinittomia) kyllä mutta en säkillisiä, samoin jäätelöä. Ruokavalioni poikkeaa siinä mielessä tavallisesta että en syö lihaa enkä lihatuotteita, en juo maitoa enkä tavallisia jogurtteja yms. Käytän kaura - ja mantelimaitoa jos tarvitsen, en juotavaksi. Syön Kreikan tyylistä Alpro-jogurttia jossa paljon proteiinia.
En laske kaloreita enkä liiku veren maku suussa ja kun on "pakko". Olen ikäni ollut liikunnallinen koska se on tärkeä osa elämääni ja nautin siitä.
Olen normaalipainon puolella, alarajan yläpuolella mutta alapuolellakin olen ollut. En pysty pakottamaan itseäni syömään enempää kuin mitä saa alas, ja mässäämään en pysty. Se tuottaa jo fyysistä todella huonoa oloa ja kipua.
No sokeri ja pulla ja kakut yms. ei maistu. Roskaruokaa en syö. Joskus hieman sipsejä mutta pussillisia en niitäkään. Ei ole tarvetta ahmia yli tarpeen. En edes ajattele ruokaa paitsi kun sisäinen kello sanoo että nyt on ruoka-aika.
Olen synnyttänyt kaksi lasta, ja minulla on todettu kolmekymppisenä kilpirauhasen vajaatoiminta johon syön tyroxiinia. Näistä asioista en ole lihonut grammaakaan, synnnytysten jälkeen raskauskilot putosi nopeasti sen enempää sille asialle mitään tekemättä.
Ärsyttää nämä utelut mitä syöt ja mitä et syö. Syömisien kyttääminen tuottaisi itsellenia ainakin turhaa stressiä eikä siinä olisi mitään mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Me syömme vain silloin kun meillä on nälkä ja älyämme lopettaa ajoissa. Syömme ihan kaikkea samaa kuin te läskiperseetkin. Mutta meillä on kyky kontrolloida annoskokoja.
Minä olen aina syönyt normaalisti. Olen pienestä asti ollut lihava ja lihon aina jos jätän liikunnan elämästäni pois. Teen nykyaikaan verrattuna raskasta työtä työkseni.
Sen lisäksi vedän illalla kolmen tunnin treenin joka päivä. Välipäiviä en pidä.
Sunnuntaina teen kevyemmin.
Tämä on ainoa keino normaalipainoon ja nälkää näen joka päivä. Syön normaalisti.
Kävin kolmekymppisenä Kiinassa asti hakemassa apua lihavuuteeni. Poppalääkäri teki minuun testejä ja suoritti tutkimukset. Hän myönsi minulle erityisohjelman, joka sisältää normaalin ruokavalion mitä olen noudattanut, mutta myös Pang Luan Sun Tsuianin Kung-fun harjoitteet kaavioineen ja tulosteineen!
Kyseessä on hyvin vasemmistolainen tyyli. Sunnuntain harjoitteet ovat kuin taijia, mutta seassa on ihan modernia punttisalia ja erilaisia liikeratoja, jotka kiihdyttävät aineenvaihduntaani normaalille tasolle. Olen synnynnäisesti lihava ihminen ja tarvitsen enemmän voimistelua. Keskimäärin tarvitsen voimistelua samalla määrällä kuin ammattiurheilijat harjoittelevat viikossa.
Olen siitä erityinen, että aineenvaihduntani on hyvin matala luontaisesti. Se ei kohonut edes runsaalla teen juonnilla, chilillä, tupakoinnillakaan.
Voimakkaammat piristeet eivät ole laillisia Suomessa, joten ainoa keino oli lääkärin oman perheen kong-fun tyyli. Jonka ulkoista tyyliä harjoitan.
En siis tiedä taistelullista puolta. Hän suosittelee kong-fua, koska se on monipuolista ja vähentää nivelten kulumista suhteessa, jos harrastaisin länsimaista kuntonyrkkeilyä päivittäin.
Suomessa on paljon synnynnäisesti lihavia ja sen juuret johtaa oikeiston harjoittamiin "nälkävuosiin".
Ihmisiä tapettiin nälkään, kun ei otettu velkaa ajoissa ja oikeiston mielestä ruoka-apu köyhille teki heistä vain passiivisia. Ruoka-avuttumuus teki kansalaisista ruumiita. Ihan pienistä lapsistakin. Sen aikakauden perillisiä me synnynnäisesti lihavat olemme.
Vierailija kirjoitti:
"Ei ikinä suostu kertomaan" on väärä väite. Vaikkei ap:n ainoa laiha tuttu haluaisi jutella hänen kanssaan, se ei tarkoita etteikö netti olisi täynnä ruokaohjeita.
Kokit ym on laihoja. Jonkun pizzan voi syödä kerran pari kuukaudessa, mutta ei joka päivä. Kaikkea voi syödä muttei liikaa tai liian usein. Keittoja suosittelen.
Miksi suosittelet keittoja?
Aamuisin: voileipä jossa salaattia sekä levitettä. Lisäksi kurkkua, tomaattia sekä juustoa/kalkkunaa/kananmuna. Vähän raejuustoa ja vaikka omena sekä juomana vettä ja kahvia. Vaimo syö usein pari desiä puuroa marjojen kanssa.
Lounas on yleensä pari desiä edellisen päivän päivällisruokaa eli eilen esimerkiksi pinaattikeittoa. Ei ollut proteiinia lisänä tai leipää koska vaimo tarvitsi viimeisen avaamattoman raejuuston töihin ja työpäivän jälkeen vasta kauppaan. Oli siis kaapit tyhjillään vähän kaikesta. Lisäksi järsin porkkanan koska niitä oli.
Iltapäivällä join ison mukin kahvia ja vettä
Päivällinen noin klo 18.30: pari perunaa, lohta, salaattia. Lohi uunissa ilman kermaa tai muuta rasvalisää. Salaatti nopea ja helppo versio missä vain kurkkua, tomaattia, paprikaa, retiisiä sekä tietysti salaatinlehtiä. Eli siis tyystin sellaista tavallista arkiruokaa meillä syödään.
Siinäpä ne taisi eiliset syömiset olla. Vapaapäivinä menee erilailla kun päivän rytmitys erilainen ja harvoin ollaan silloin kotona. Arkisin kuitenkin yleensä jotain tuollaista.
Vierailija kirjoitti:
Nuorena olisin vastannut, että voin syödä mitä vain, ja pysyn silti hoikkana, ja se oli ihan totta. Söin paljon, oikeasti isoja annoksia ja päivittäin makeita herkkuja, pullaa ja keksejä ja karkkia. En juuri syönyt mitään kasviksia. Elämäntapa oli liikunnallinen, kuljin pyörällä ja työ ei ollut istumatyötä.
Nyt keski- iässä taas joudun oikeasti tekemään töitä sen eteen, että pysyn hoikkana. En omista vaakaa enkä tiedä paljonko kulutan enkä laske kaloreita, mutta katson silmämääräisesti että vartalo pysyy saman näköisenä ja että vaatteet eivät kiristä. Tykkään edelleen erityisesti makeasta, joten liikun aktiivisesti, työmatkapyöräilen, lenkkeilen ja hyötyliikun paljon kotona.
Esimerkkiruokailu:
Aamulla pari isoa kuppia kahvia täysmaidolla
Lounaaksi perunamuusia ja lihapullia, itsetehty muusi täysmaitoon ja voihin. Lisänä paljon tuoreita kasviksia. Kahvi.
Välipalaksi pari nektariinia j
En usko että olisit voinut syödä mitä vain. Liikkumatta olisit lihonut, mutta mediaseksikkyyden takia et sitä tee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään mieltä alkaa luettelemaan yksittäisen päivän ruokia, kun on kyse kokonaisuudesta. Jonain päivänä syön herkkuja kaloreita säästelemmättä ja joinain toisina päivinä taas terveellisemmin. Joskus syön ison annoksen ja santsaan ja joskus taas vain niin, että nälkä lähtee.
Pääsääntöisesti arkena syön terveellisesti ja lauantaina sitten kokkaillaan jotain spesiaalimpaa tai käydään ulkona syömässä. Kaikki ruoka on kyllä kasvispainotteista, mutta kyllä ne kasviksetkin on helppo kylvettää kaloripitoisissa aineissa niin, ettei lopputulos ole enää kovin terveellinen.
Tärkein tekijä on varmasti se, ettei sitä herkuttelua ole päivittäin, vaan normaaliin arkeen kuuluu terveelliset, tasapainoiset ruokailut. Sipesejä, jäätelöitä jne. ei tarvitse pelätä tai vältellä kun ne eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioon.
En tiedä, mitä tarkoit
Itselleni ei tuottanut mitään ongelmia päätellä kontekstissa, että kun pääsääntöisesti vähäkaloriset kasvikset höystetään huomattavasti enemmän kaloreita sisältävillä aineilla, kokonaisuus keikahtaa helposti epäterveellisen puolelle, koska kokonaiskalorimäärästä tulee liian korkea. Vaikka kalorit kaikki tulisivat terveellisistä ruoka-aineista, liika kalorien syönti kulutkseen nähden aiheuttaa lihomista, mikä on aina epäterveellistä.
Näin rautalangasta vääntäen.
Kulutus ja syöminen tasapainossa. Syön kaikkea, mutta sen mukaan miten käytän energiaa. Mättöpäivän jälkeen kevyemmin. Sali-ja liikuntapäivinä enemmän proteiinipitoista. Kroppa kertoo kyllä, mitä.kaipaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole mitään mieltä alkaa luettelemaan yksittäisen päivän ruokia, kun on kyse kokonaisuudesta. Jonain päivänä syön herkkuja kaloreita säästelemmättä ja joinain toisina päivinä taas terveellisemmin. Joskus syön ison annoksen ja santsaan ja joskus taas vain niin, että nälkä lähtee.
Pääsääntöisesti arkena syön terveellisesti ja lauantaina sitten kokkaillaan jotain spesiaalimpaa tai käydään ulkona syömässä. Kaikki ruoka on kyllä kasvispainotteista, mutta kyllä ne kasviksetkin on helppo kylvettää kaloripitoisissa aineissa niin, ettei lopputulos ole enää kovin terveellinen.
Tärkein tekijä on varmasti se, ettei sitä herkuttelua ole päivittäin, vaan normaaliin arkeen kuuluu terveelliset, tasapainoiset ruokailut. Sipesejä, jäätelöitä jne. ei tarvitse pelätä tai vältellä kun ne eivät kuulu päivittäiseen ruokavalioo
Terveellisyyttä ei mitata kaloreilla, vaikka kuinka vääntäisit.
Miten niin ei suostu? Minä olen nyt normaalipainon yläpäässä, mutta voin kertoa miten söin kun olin hoikempi. Ensinnäkin, kun olin syömistä vähentämällä totuttanut kehoni pienempään ruokamäärään, niin yksinkertaisesti en syönyt niin paljon. Ei vaan tehnyt mieli. Söin pienempiä annoksia tai harvemmin kuin mitä nyt syön. Lihominen lähti siitä, kun minulle sattui useampi isompi vastoinkäyminen peräkkäin ja aloin hakemaan hyvän olon tunnetta ruuasta. Nyt olen onnistunut taas katkaisemaan herkuttelukierteen. Pitäisi vielä ottaa pätkäpaasto takaisin käyttöön, niin paino alkaa laskemaan.
150:
Se on just näin.
Vaikka kalorit eivät ole samanarvoisia, kokonaisuus on tärkein. Jos syöt jatkuvasti liikaa (eli kaloreita liikaa suhteessa kulutukseen), lihot vaikka söisit kuinka terveleellisesti. Vastaavasti epäterveelliselläkin syömisellä onnistuu laihtumaan, kun syö riittävän vähän kaloreita kulutukseen nähden.
Olen syönyt kaikista epäterveellisintä moskaa silloin kun olin syömishäiriöinen ja alipainoinen. Vastaavasti paino ampaisi nousuun, kun aloin syömään isoja annoskokoja terveellistä ja monipuolista ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Me syömme vain silloin kun meillä on nälkä ja älyämme lopettaa ajoissa. Syömme ihan kaikkea samaa kuin te läskiperseetkin. Mutta meillä on kyky kontrolloida annoskokoja.
Minä olen aina syönyt normaalisti. Olen pienestä asti ollut lihava ja lihon aina jos jätän liikunnan elämästäni pois. Teen nykyaikaan verrattuna raskasta työtä työkseni.
Sen lisäksi vedän illalla kolmen tunnin treenin joka päivä. Välipäiviä en pidä.
Sunnuntaina teen kevyemmin.
Tämä on ainoa keino normaalipainoon ja nälkää näen joka päivä. Syön normaalisti.
Kävin kolmekymppisenä Kiinassa asti hakemassa apua lihavuuteeni. Poppalääkäri teki minuun testejä ja suoritti tutkimukset. Hän myönsi minulle erityisohjelman, joka sisältää normaalin ruokavalion mitä olen noudattanut, mutta myös Pang Luan Sun Tsuianin Kung-fun harjoitteet kaavioineen ja tulosteineen!
Luulet syöväsi normaalisti, mutta todellisuudessa vedät liikaa hiilaria (koska tunnet kiljuvaa nälkää) ja syöt liian isoja annoksia.
Koska asia ei kuulu kenellekään. Aivan kuten ei lihavienkaan syömiset. Ainoastaan lääkäri ja/tai ravintoterapeutti voi moisia tiedustella jos katsovat aiheelliseksi mutta muille se ei kuulu eikä kenelläkään ole velvollisuutta tyydyttää jonkun pottunokan uteliaisuudenhalua millään lailla.
Jotain on pahasti vialla, jos hoikkuutta pidetään tällaisena salatieteenä.
Eilisen syömiseni:
Aamu: Ei aamupalaa, pari kuppia kahvia kauramaidolla
Ei lounasta
Välipala: yksi leipäviipale (gluteeniton) levitteellä ja kurkulla
Päivällinen: Nuudelikeittoa, jossa tonnikalaa, tomaattia, sipulia ym. kaksi kulhollista
Iltapala: Pieni itsetehty gluteeniton vegepizza, jossa täytteenä vain kasviksia (ei juustoa) ja lautasellinen ranskalaisia majoneesilla ja muilla höysteillä. Niin ja pari lasillista roseeviiniä.
Syön iltapainotteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hoikilla ei ole lapsuuden tai muita traumoja, eivät sorru lohtusyömään. Ei siinä sen kummempaa, ongelma on siinä, miten saa pään kuntoon ne, joilla on niitä traumoja, jotka laukaisee liikasyömisen?
Älä puhu soopaa.
Minulla kyllä traumat ja paha olo vie totaalisesti ruokahalut
Minä olen syönyt tänään :
Aamulla viiden munan nakkimunakas,paahtoleipää ja kahvia sokerilla
Lounaaksi tilasin Hesen kerrosaterian
Päivälliseksi teen lohipastaa,syödään sitten yhdessä kun mieheni tulee töistä.
Teen etätöitä ja töiden jälkeen katson Netflixiä suolapähkinöitä napostellen,olen sohvaperuna en lainakaan sporttinen.
T. 46v, 163cm ja 55kg joka on useita kertoja saanut vakuutella että syö eikä myöskään oksenna