Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (12659)
Jatkuu...
Laajemmassa mittakaavassa tapaus havainnollistaa toistuvaa ristiriitaa, joka voi syntyä, kun kansalliset sosiaaliturvasäännöt kohtaavat vapaan liikkuvuuden Euroopan unionissa. Kun ihmiset muuttavat yhä laajemmin jäsenvaltioiden välillä, kasvaa myös paine, että eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmien on toimittava kansallisten rajojen yli.
Periaatteellisesti tärkeä päätös
Kyseessä olevalle eläkeläiselle tuomio merkitsee konkreettista oikeutta takuueläkkeeseen tammikuusta 2023 lähtien. Oikeustapauksella on kuitenkin myös laajempi periaatteellinen merkitys. Göteborgin hallinto-oikeus on selvästi todennut, että Ruotsin asuinpaikkavaatimukset eivät automaattisesti päde, kun ne ovat ristiriidassa EU:n sosiaaliturvasäännösten kanssa.
Tämä tarkoittaa, että ulkomailla asuvien ruotsalaisten takuueläkekysymys on nyt siirtymässä uuteen vaiheeseen. Monille Espanjassa ja muissa EU-maissa asuville eläkeläisille tuomio voi olla tärkeä oikeudellinen tuki taistelussa sellaisen korvauksen takaisin saamiseksi tai säilyttämiseksi, joka on monille välttämätön osa toimeentuloa.
Artikkeli perustuu Göteborgin hovioikeuden tuomiosta saatuihin tietoihin, Karlstadin hallinto-oikeuden ja eläkeviranomaisen aiempiin päätöksiin sekä julkisesti tiedossa oleviin taustatietoihin Euroopan unionin tuomioistuimen vuonna 2017 antamasta päätöksestä ja sosiaaliturvan koordinointia Euroopan unionissa koskevista säännöistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajatelkaa, jos Suomi ei olisi katkaissut 24.000 onnettoman kansaneläkettä niin koko tuo laajentunut yhteiskuntia ja EU:ta kuormittava takuueläkeongelma koskisi yksin Ruotsia. Nyt me ollaan kurkkua myöten mukana suossa. Meiltäkin maksetaan tätä menoa takuueläke jäsenmaihin.
Uutisointia Espanjasta:
Pohjoismainen eläkekiista kuumenee: Kääntääkö Ruotsin tuore kamarioikeusratkaisu myös Suomen kansaneläkelinjaukset?
Göteborgin kamarioikeus on vastikään antanut merkittävän ratkaisun, joka palauttaa EU-alueella asuville ruotsalaisille oikeuden maan takuueläkkeeseen kansallisesta kiellosta huolimatta. Ruotsin takuueläke vertautuu Suomen kansaneläkkeeseen.
Päätöksen mukaan EU:n Sosiaaliturva-asetuksen mukainen etuuksien maastavietävyys sekä kansalaisten vapaa liikkuvuus ajavat kansallisen lainsäädännön edelle. Ratkaisu kyseenalaistaa myös sen juridisen pohjan, jolla Suomen hallitus helmikuussa 2025 lakkautti kansaneläkkeiden maksamisen EU-maihin muuttaneille.
Lue Aftonbladetin juttu aiheesta (maksumuuri): Unik dom öppnar för garantipension i utlandet
Suomi seuraaa Ruotsia?
Ruotsin valtiopäivien voimaan saattama lakimuutos, joka eväsi takuueläkkeen (garantipension) maksamisen ulkomaille, toimi suorana mallina Suomen omalle kansaneläkeleikkaukselle. Suomen sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Kela perustelivat kansaneläkkeen maksamisen lopettamista muihin EU/ETA-maihin sillä, että kyseessä on EU-oikeuden tarkoittama maahan sidottu vähimmäisetuus. Ruotsissa tehty täyskäännös kuitenkin osoittaa, että tämä EU-oikeuden tulkinta on juridisesti kyseenalainen.
Göteborgin kamarioikeus katsoi, että takuueläkkeen kaltaista lakisääteistä perusturvan suojaa ei saa katkaista pelkästään sillä perusteella, että saaja asuu toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tuomioistuin katsoi eläkkeen epäämisen loukkaavan kansalaisten vapaata liikkuvuutta EU:n sisällä. Ihmistä ei saa rangaista taloudellisesti tai asettaa heikompaan asemaan siitä syystä, että hän käyttää perusoikeuttaan muuttaa unionin sisällä.
Jatkuu...
Jatkuu...
Suomen nykyhallitukselle tuomio on juridisesti ja poliittisesti erittäin kiusallinen. Noin 25 000 suomalaista menetti hiljattain kansaneläkkeensä osapuilleen samoilla argumenteilla, jotka Ruotsin oikeuslaitos on nyt omassa maassaan tyrmännyt.
Asia EU-tuomioistuimeen?
Kamarioikeuden päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen, vaan siitä voidaan 24.8.2026 mennessä valittaa Ruotsin korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Tällöin voidaan pitää todennäköisenä, että se siirtää asian EU-tuomioistuimeen. Ylimpänä tuomioistuimena sillä on siihen suoranainen velvollisuus, ellei EU-oikeuden tulkinta ole täysin ilmeinen kaikille EU-maiden tuomioistuimille.
Kamarioikeuden ratkaisu osoittaa konkreettisesti, ettei tulkinta mitenkään voi olla ilmeinen, vaan siinä voidaan päätyä täysin vastakkaisiin lopputuloksiin riippuen siitä, minkälainen tulkinta annetaan maastavietävyydelle poikkeuksineen, etuuden luonteelle (eläketurva/sosiaalietuus) ja sitä kautta viime kädessä vapaan liikkuvuuden periaatteelle. Nämä samat peruskysymykset koskevat niin Ruotsin takuueläkettä kuin Suomen kansaneläkettäkin. Tähän tarvitaan nyt EU-tuomioistuimen kannanotto, jotta EU-oikeutta sovellettaisiin yhdenmukaisesti kaikissa jäsenmaissa.
Satoja valituksia vakuutusoikeudessa
Samaa asiaa joutuu nyt Suomessa ylimpänä oikeusasteena pohtimaan vakuutusoikeus, jossa on vireillä satoja asiaa koskevia valituksia. Olisi perusteltua, että asiasta saataisiin EU-tuomioistuimen tulkinta myöskin kansaneläkkeen suhteen. Mikäli eläkemaksun katkaisu katsotaan EU-oikeuden vastaiseksi, joutuu Kela todennäköisesti palauttamaan laittomasti leikatut eläkkeet edunsaajille. EU-tuomioistuimen päätös sinänsä ei kuitenkaan suoraan kumoaisi tai muuttaisi Suomen kansaneläkelakia tai tehtyjä leikkauspäätöksiä, vaan Suomen olisi itse tehtävä tarvittavat muutokset, ja mikäli nämä eivät korvaisi oikeudenmenetyksiä, niitä tultaisiin todennäköisesti taas vaatimaan oikeusteitse.
Tietysti on myös mahdollista, että Suomen vakuutusoikeus päätyy ratkaisemaan asian samoin kuin SAMU, eli hyväksymällä Suomen hallituksen EU-oikeustulkinnan (eli että kansaneläke vähimmäisetuutena olisi jonkinlainen poikkeus maastavietävyydestä). Tällöin syntyy riski siihen, että EU-tuomioistuin myöhemmin kuitenkin kumoaa tuon perustelun.
Pohjoismainen eläkeläisten oikeustaistelu osoittaa, että kansallisella säästöpolitiikalla on rajansa silloin, kun vastassa on EU-oikeus. Oikeusriidat voivat vielä kuitenkin jatkua pitkään.
Jatkuu...
Jatkuu...
Poliittisesti tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten Suomen uusi hallitus ensi kevään lopulla suhtautuu asiaan.
Joka tapauksessa Ruotsin tuore oikeuskehitys antaa viimeinkin edes vähän toivoa monelle aurinkorannikon kansaneläkeläiselle. Aiemmin sekä Euroopan komissio että SAMU (sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta) olivat hyläneet asiasta tehdyt valitukset.
Antti Maunu, Varatuomari, OTL, LL.M
Antti Maunu toimi aiemmin EU-oikeuden tutkijana Lapin yliopistossa ja sittemmin Euroopan komissiossa juristivirkamiehenä 25 vuotta ja on kirjoittanut tästä nimenomaisesta juridisesta valuviasta ja maastavietävyyden periaatteesta Sivustakatsoja-blogissaan jo kahden vuoden ajan. Ruotsin kamarioikeuden tuore ratkaisu on perusteluiltaan täsmälleen sama kuin mitä Maunu on aiemmin argumentoinut (ks. myös Ole-lehti 7/2026).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomella on vielä mahdollisuus hypätä kelkasta ja perua koko roska. Muussa tapauksessa jäsenmaissa asuville maksetaan aikanaan kuitenkin kansaneläke höystettynä takuueläkeosalla. Ei voi olla niin, että kantasuomalaisille maksetaan EU:ssa asuessa maksimissaan 778 euroa ja muille 990,90 euroa EU alueelle. Tämänkin käsittely on edessä EU:ssa, jos roikotatte katkaisun uhreja edelleen löysässä hirressä. Rahaa ei kyllä säästy.
Kamarioikeuden päätöksestä ei valitettu ja se sai lainvoiman ja suomalaistaustainen mies saa takuueläkkeensä Ruotsista Espanjaan. Suomessa asuu noin 17.000 henkilöä, joilta Ruotsi katkaisi takuueläkkeet vuonna 2023. Suomi maksaa vajaaksi jäänyttä osaa asumisen perusteella sosiaalitukena. Olisi Suomen veronmaksajien etu, että Ruotsi peruisi muidenkin takuueläkkeiden katkaisun tämän yhden lisäksi ja maksaisi takuueläkkeet Suomeen kuppaamatta köyhän maamme sosiaatukia EU:n kanssa ristiriidassa olevalla laintulkinnallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kamarioikeuden päätöksestä ei valitettu ja se sai lainvoiman ja suomalaistaustainen mies saa takuueläkkeensä Ruotsista Espanjaan. Suomessa asuu noin 17.000 henkilöä, joilta Ruotsi katkaisi takuueläkkeet vuonna 2023. Suomi maksaa vajaaksi jäänyttä osaa asumisen perusteella sosiaalitukena. Olisi Suomen veronmaksajien etu, että Ruotsi peruisi muidenkin takuueläkkeiden katkaisun tämän yhden lisäksi ja maksaisi takuueläkkeet Suomeen kuppaamatta köyhän maamme sosiaatukia EU:n kanssa ristiriidassa olevalla laintulkinnallaan.
Onhan se paradoksaalista, että Ruotsi ja Suomi molemmat maksavat nyt toistensa maasta tulleelle asuinmaaeläkettä takuu- tai kansaneläkkeenä, mutta ei omia velvoitteitaan toinen toistensa maihin.
Niin kauan kuin asian käsittely venyy eikä EU:n tuomioistuimen päätöstä saada Suomen ja Ruotsin viranomaisten pitkittämisen ja taktikoinnin takia, kaikilla muillakin EU-mailla on mahdollisuus tehdä sama kuvio. Tämä romuttaisi EU:n vuosikymmeniä rakentaman sosiaaliturvan koordinaatiojärjestelmän.
Pohjoismaat, joita on pitkään pidetty EU:ssa mallioppilaina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden saralla, näyttäytyvätkin nyt Brysselissä maita, jotka pyrkivät kiertämään yhteisiä sääntöjä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Tämä johtaa siihen, että nokittelu vähimmäisetuustulkinnoilla leviää EU-maiden kesken mädättäen koko EU:n perusajatuksen. Vapaan liikkumisen periaatteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksei Suomessa ole mitään virallista valvojaa kuten Ruotsissa, joka noukkisi yksittäistapauksia ja veisi ne oikeuteen määriteltäväksi EU-oikeuden valossa.
Ruotsista takuueläkkeensä menettäneet Suomessa asuvat tuskin valittavat ja vaativat sen palautusta kamarioikeuden päätöksestä huolimatta. He ovat vudesta 2023 alkaen saaneet Suomessa asumistukia ja sosiaalitukea ja kela perii ne kaikki takaisin jos he saavat takuueläkepotin Ruotsista. Hehän joutuvat velkavankeuteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista takuueläkkeensä menettäneet Suomessa asuvat tuskin valittavat ja vaativat sen palautusta kamarioikeuden päätöksestä huolimatta. He ovat vudesta 2023 alkaen saaneet Suomessa asumistukia ja sosiaalitukea ja kela perii ne kaikki takaisin jos he saavat takuueläkepotin Ruotsista. Hehän joutuvat velkavankeuteen.
Nämä pelkäävät automaattipalautusta kuin ruttoa. Tilanne on kääntynyt aivan päälaelleen Suomessa.
Jos Suomessa asuvat noin 17 000 – 18 000 entistä Ruotsin takuueläkkeen saajaa saavat Kelasta korvaavia tukia 200–300 euroa kuukaudessa, se tekee vuodessa yhteensä noin 40,8 – 64,8 miljoonaa euroa.
Suomi taistelee kynsin hampain EU:ssa, jotta heille ei palauteta takuueläkettä Ruotsista EU:n ennakkopäätöksellä vaan saamme jatkossakin maksaa 40,8...64,8 miljoonaa euroa heidän takuueläkkeensä katkaisua korvaavaa toimeentuloa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista takuueläkkeensä menettäneet Suomessa asuvat tuskin valittavat ja vaativat sen palautusta kamarioikeuden päätöksestä huolimatta. He ovat vudesta 2023 alkaen saaneet Suomessa asumistukia ja sosiaalitukea ja kela perii ne kaikki takaisin jos he saavat takuueläkepotin Ruotsista. Hehän joutuvat velkavankeuteen.
Keitä nuo ihmiset olisivat ? Yleensä Ruotsissa työskennelleet ovat saaneet työeläkkeen siellä, puhutko nyt työttömistä tai romaneista?
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista takuueläkkeensä menettäneet Suomessa asuvat tuskin valittavat ja vaativat sen palautusta kamarioikeuden päätöksestä huolimatta. He ovat vudesta 2023 alkaen saaneet Suomessa asumistukia ja sosiaalitukea ja kela perii ne kaikki takaisin jos he saavat takuueläkepotin Ruotsista. Hehän joutuvat velkavankeuteen.
Mitään tuommoista ei tule tapahtumaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsista takuueläkkeensä menettäneet Suomessa asuvat tuskin valittavat ja vaativat sen palautusta kamarioikeuden päätöksestä huolimatta. He ovat vudesta 2023 alkaen saaneet Suomessa asumistukia ja sosiaalitukea ja kela perii ne kaikki takaisin jos he saavat takuueläkepotin Ruotsista. Hehän joutuvat velkavankeuteen.
Keitä nuo ihmiset olisivat ? Yleensä Ruotsissa työskennelleet ovat saaneet työeläkkeen siellä, puhutko nyt työttömistä tai romaneista?
Takuueläke maksetaan Ruotsissa eläkeikään ehtineille, rodullisuuteen tai työhistoriaan katsomatta jos eläke jää muuten pieneksi tai sitä ei ole ollenkaan ja jos asumisaikaehto täyttyy.
Kansaneläkkeen näkökulmasta, älkää unohtako Suomen ilmoitusta kansaneläkkeen katkaisun uhreille:
++kansaneläke on "pitkälti samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke"++
Jos Ruotsin takuueläke palautetaan niin miksi sitten kansaneläkkeitä ei palautettaisi. Niiden katkaisu perustui Ruotsin malliin. Nyt Ruotsin malli on kumoutumassa hyvää vauhtia. On juridisesti jo kumoutunut. Sitä ei pelasta enää mikään.
Vierailija kirjoitti:
Kansaneläkkeen näkökulmasta, älkää unohtako Suomen ilmoitusta kansaneläkkeen katkaisun uhreille:
++kansaneläke on "pitkälti samanlainen etuus kuin Ruotsin takuueläke"++
Jos Ruotsin takuueläke palautetaan niin miksi sitten kansaneläkkeitä ei palautettaisi. Niiden katkaisu perustui Ruotsin malliin. Nyt Ruotsin malli on kumoutumassa hyvää vauhtia. On juridisesti jo kumoutunut. Sitä ei pelasta enää mikään.
Suomen viranomaiset ja media sekä lehdistö ovat halvaantuneet kuin täit tervassa tämän uusimman takuueläkekäänteen kanssa. Mitään ei informoida eikä mitään kommentoida saati että vastuuviranomaiset antaisivat jotain lausuntoa. Mistä näille maksetaan ja kenen etua tämmöinen palvelee.
Typerä kokopersehallitus on sairas. Jatkuvasti kelmiä päätöksin kansalaisten turmioksi
Jatkuu...
Tämä on linjassa EU:n sosiaaliturvan koordinoinnin kanssa, jota säännellään asetuksella (EY) N:o 883/2004. Sääntelyn tarkoituksena ei ole luoda yhteistä eläkejärjestelmää, vaan varmistaa, että jäsenvaltioiden välillä liikkuvat henkilöt eivät menetä sosiaalisia oikeuksiaan pelkästään siksi, että he muuttavat, työskentelevät tai jäävät eläkkeelle toisessa EU-maassa.
Taustalla on vuosi 2017
Kiista takuueläkkeen asemasta ei ole uusi. Jo vuonna 2017 EU:n tuomioistuin totesi, että takuueläkettä on pidettävä vähimmäisetuutena eikä tavallisena eläke-etuutena. Tämän jälkeen Ruotsin valtiopäivät päättivät lopettaa takuueläkkeen maksamisen kaikille ulkomailla asuville vuoden 2023 vaihteesta lähtien.
Päätös koski noin 58 000 ulkomailla asuvaa ruotsalaista eläkeläistä. Heistä noin 2 400 asui Espanjassa. Juuri Espanja on jo pitkään ollut yksi suosituimmista maista ruotsalaisille eläkeläisille ulkomailla, mikä on tehnyt asiasta siellä erityisen herkän.
Takuueläke on osa Ruotsin yleistä eläkejärjestelmää ja toimii perussuojana henkilöille, joilla on alhainen tai ei lainkaan tuloperusteista eläkettä. Se rahoitetaan valtion budjetista, ja sitä hallinnoi eläkevirasto. Monille saajille se on ratkaisevan tärkeä taloudellisen arjen kannalta, etenkin kun muut eläkeosuudet ovat pieniä.
Järjestöjen kritiikki ja poliittinen paine
Sääntöjen tiukentaminen herätti kovaa kritiikkiä. Yksi selkeimmistä äänistä oli Svenskar i Världen -järjestö, joka varoitti, että takuueläkkeen menettäminen voisi aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ongelmia monille ruotsalaisille muissa EU-maissa. Järjestö huomautti myös, että tulojen väheneminen voisi joissakin tapauksissa vaikuttaa oleskeluoikeuteen EU:ssa, koska se perustuu usein siihen, että henkilö pystyy elättämään itsensä.
Asiaa on lisäksi käsitelty Ruotsin parlamentin sosiaaliturvavaliokunnassa. Keskustelussa on käsitelty sekä oikeusvarmuutta että sitä, miten Ruotsin tulisi mukauttaa sääntöjään EU-oikeuden mukaisiksi. Hovioikeuden päätöksellä odotetaan siksi olevan suuri painoarvo, ei ainoastaan tulevien oikeudenkäyntien kannalta, vaan myös jatkossa tapahtuvan poliittisen käsittelyn kannalta.
Mahdolliset seuraukset muille ulkomailla asuville ruotsalaisille
Tuomio voi toimia ohjeellisena muille ruotsalaisille, jotka asuvat toisessa EU-maassa ja joiden takuueläke on keskeytetty tai joilla on riski sen keskeyttämisestä. Jos samaa oikeudellista arviointia sovelletaan useammissa tapauksissa, monet 1. tammikuuta 2023 jälkeen tilanteeseen joutuneet voivat saada vahvempia perusteita korvauksen vaatimiseen.
Jää kuitenkin nähtäväksi, kuinka nopeasti tällä on käytännön seurauksia. Eläkeviranomaisen on ehkä analysoitava tuomiota tarkemmin ja arvioitava, miten sitä sovelletaan vastaavissa tapauksissa. Myöskään jatkuvaa oikeudellista tai poliittista prosessia ei voida sulkea pois, varsinkin kun kysymys koskee Ruotsin sosiaalivakuutuslainsäädännön ja sitovan EU-oikeuden välistä vuorovaikutusta.
Jatkuu...