Lue keskustelun säännöt.
Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
24.09.2024 |
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (12659)
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa jukaistu:
https://www.sviv.se/blog/2026/07/svensk-dom-oppnar-for-ratt-till-garantipension/
Svensk dom öppnar för rätt till garantipension
30 juli 2026
En svensk pensionär bosatt i Spanien återfår sin rätt till garantipension från och med januari 2023, efter en dom i Kammarrätten i Göteborg. Domstolen går därmed emot både Pensionsmyndighetens och Förvaltningsrätten i Karlstads tidigare bedömningar. Domen innebär att EU-rätten bedöms gå före de svenska regler som annars stoppar utbetalningar till personer bosatta utomlands. Kammarrättens avgörande kan nu få vägledande betydelse för fler utlandssvenskar som nekats garantipension.
Vid årsskiftet 2022/23 upphörde rätten att ta med garantipensionen utanför Sverige, ett beslut som drabbade närmare 58 000 pensionärer bosatta i ett annat EU/EES-land. Bakgrunden till beslutet var en EU-dom från 2017 där garantipensionen klassificerades som en minimiförmån. En sådan minimiförmån betalas endast ut till personer som är bosatta i det land som beviljar förmånen.
Ekonomiska svårigheter hos drabbade utlandssvenskar
Svenskar i Världen har arbetat med frågan om förlorad garantipension under många år och uppmärksammat hur beslutet har lett till drastiskt försämrad ekonomi hos många av de drabbade utlandssvenskarna och även påverkat uppehållsrätten i det land de bor i. Svenskar i Världen skickade 2025 in ett formellt klagomål till EU-kommissionen med förhoppningen om att kommissionen skulle ta upp klagomålet och riva upp det svenska riksdagsbeslutet.
Det nu aktuella domstolsfallet gäller en svensk man som flyttade till Spanien under 2022, skriver nyhetssajten www.sydkusten.es, som var först med att uppmärksamma den nya domen.
Bakgrunden till målet är att Pensionsmyndigheten våren 2025 beslutade att mannen inte längre skulle få garantipension för tiden efter årsskiftet 2023. Allmänna ombudet för socialförsäkringen överklagade beslutet, eftersom ombudet ansåg att mannen fortfarande hade rätt till ersättningen trots att han var bosatt i Spanien.
Utlandsboende inte hinder för utbetalning
I oktober 2025 gick Förvaltningsrätten i Karlstad på Pensionsmyndighetens linje. Domstolen hänvisade till de svenska reglerna, som innebär att garantipension som huvudregel bara betalas ut till personer som är bosatta i Sverige. Allmänna ombudet valde därefter att driva frågan vidare till Kammarrätten i Göteborg för att få ett klargörande av hur de svenska bestämmelserna förhåller sig till EU-rätten.
Kammarrätten konstaterar i sin dom att artikel 7 i EU:s samordningsförordning innebär att kontantförmåner inte får minskas, ändras, hållas inne eller dras in enbart på grund av att mottagaren bor i en annan medlemsstat. Domstolen prövade också artikel 58, som handlar om minimiförmåner, och kom fram till att den inte hindrar att garantipension betalas ut till en person bosatt i ett annat EU-land.
Svenskar i Världen följer nu utvecklingen noga, då avgörandet kan innebära en möjlighet för utlandssvenskar att återfå garantipension som de tidigare gått miste om.
Läs mer
Kammarrätten i Göteborg Målnummer 7254 Dom 2026-06-17
Återinför garantipensionen för pensionärer bosatta utomlands
Konekäännös
Ruotsalainen tuomio avaa tien takuueläkkeeseen
30. heinäkuuta 2026
Espanjassa asuva ruotsalainen eläkeläinen saa takaisin oikeutensa takuueläkkeeseen tammikuusta 2023 lähtien Göteborgin hovioikeuden tuomion seurauksena. Tuomioistuin kumosi näin sekä eläkeviranomaisen että Karlstadin hallinto-oikeuden aiemmat päätökset. Tuomio tarkoittaa, että EU-oikeuden katsotaan menevän etusijalle ruotsalaisiin sääntöihin nähden, jotka muutoin estävät eläkkeen maksamisen ulkomailla asuville henkilöille. Hovioikeuden päätös voi nyt olla ohjeellinen useille ulkomailla asuville ruotsalaisille, joilta on evätty takuueläke.
Vuodenvaihteessa 2022/23 lakkautettiin oikeus saada takuueläkettä Ruotsin ulkopuolella, mikä koski lähes 58 000 eläkeläistä, jotka asuivat jossakin toisessa EU- tai ETA-maassa. Päätöksen taustalla oli vuonna 2017 annettu EU-tuomio, jossa takuueläke luokiteltiin vähimmäisetuudeksi. Tällainen vähimmäisetuus maksetaan vain henkilöille, jotka asuvat etuuden myöntävässä maassa.
Taloudelliset vaikeudet ulkomailla asuvilla ruotsalaisilla
Svenskar i Världen -järjestö on käsitellyt takuueläkkeen menettämistä koskevaa kysymystä jo useiden vuosien ajan ja kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka päätös on johtanut monien asianomaisten ulkomailla asuvien ruotsalaisten taloudellisen tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen ja vaikuttanut myös heidän oleskeluoikeuteensa asuinmaassaan. Svenskar i Världen lähetti vuonna 2025 virallisen valituksen Euroopan komissiolle toivoen, että komissio ottaisi valituksen käsiteltäväkseen ja kumottaisi Ruotsin parlamentin päätöksen.
Kyseessä oleva oikeustapaus koskee ruotsalaista miestä, joka muutti Espanjaan vuonna 2022, kirjoittaa uutissivusto www.sydkusten.es, joka oli ensimmäinen tuomaan uuden tuomion esille.
Tapauksen taustalla on se, että eläkevirasto päätti keväällä 2025, ettei mies enää saisi takuueläkettä vuoden 2023 vaihteen jälkeiseltä ajalta. Sosiaalivakuutuksen yleinen edustaja valitti päätöksestä, koska edustaja katsoi, että miehellä oli edelleen oikeus korvaukseen huolimatta siitä, että hän asui Espanjassa.
Asuminen ulkomailla ei estä eläkkeen maksamista
Lokakuussa 2025 Karlstadin hallinto-oikeus noudatti eläkeviranomaisen kantaa. Tuomioistuin viittasi Ruotsin säännöksiin, joiden mukaan takuueläke maksetaan pääsääntöisesti vain Ruotsissa asuville henkilöille. Yleinen edustaja päätti tämän jälkeen viedä asian eteenpäin Göteborgin hovioikeuteen saadakseen selvennyksen siitä, miten Ruotsin säännökset suhtautuvat EU-oikeuteen.
Hovioikeus toteaa tuomiossaan, että EU:n koordinointiasetuksen 7 artiklan mukaan rahallisia etuuksia ei saa vähentää, muuttaa, pidättää tai peruuttaa pelkästään sen vuoksi, että edunsaaja asuu toisessa jäsenvaltiossa. Tuomioistuin tarkasteli myös vähimmäisetuuksia koskevaa 58 artiklaa ja totesi, että se ei estä takuueläkkeen maksamista toisessa EU-maassa asuvalle henkilölle.
Svenskar i Världen seuraa nyt tilannetta tarkasti, sillä päätös voi tarjota ulkomailla asuville ruotsalaisille mahdollisuuden saada takaisin takuueläke, josta he ovat aiemmin jääneet paitsi.
Lue lisää
Göteborgin hovioikeus, asianumero 7254, tuomio 17.6.2026
Takuueläkkeen palauttaminen ulkomailla asuville eläkeläisille
Translated with DeepL.com (free version)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuhansilta suomalaisilta on tehty kaksoislopettaminen. Kun Ruotsi palauttaa näiden eläkkeen niin mitä tekee Suomi?
He ovat niin sanottuja "kaksoislopettamisen" uhreja, joilta molemmat maat katkaisivat eläkkeen peräkkäin.
Tämä koskee erityisesti henkilöitä, jotka asuvat nykyään jossain kolmannessa maassa, kuten Espanjassa tai Portugalissa.
Näiden ihmisten eläke katkaistiin kahdessa vaiheessa:
1. Ensimmäinen isku: Ruotsi katkaisi takuueläkkeen (2023)
Vuoden 2023 alussa Ruotsi lopetti takuueläkkeen (garantipension) maksamisen ulkomaille.
Jos henkilö asui esimerkiksi Espanjassa ja sai sieltä käsin Ruotsin takuueläkettä, Ruotsi katkaisi sen ensin
2. Toinen isku: Suomi katkaisi kansaneläkkeen (2025)
Samalla henkilöllä saattoi olla oikeus myös Suomen kansaneläkkeeseen, koska hän oli asunut osan elämästään Suomessa. Suomi maksoi tätä kansaneläkettä ulkomaille normaalisti vielä tuolloin. [1, 2]
Helmikuun alussa 2025 Suomi teki saman lakimuutoksen kuin Ruotsi. Kela katkaisi kansaneläkkeen maksamisen kaikilta EU-maissa ja Espanjassa asuvilta
Keitä nämä ihmiset ovat?
Tämä kahden maan eläkeleikkaus osui kaikkein kipeimmin ihmisiin, joilla on seuraavanlainen elämäntarina:
Nuoruus Suomessa: Henkilö syntyi Suomessa ja asui täällä nuorena (kerrytti oikeutta Suomen kansaneläkkeeseen).
Työvuodet Ruotsissa: Hän muutti siirtolaisena Ruotsiin töihin, asui siellä vuosikymmeniä ja kerrytti oikeuden Ruotsin takuueläkkeeseen.
Eläkepäivät Espanjassa: Vanhoilla päivillään hän muutti aurinkoiseen Espanjaan
Koska molemmat eläkkeet olivat niin sanottuja asumisperusteisia vähimmäisetuuksia, ne katsottiin EU-säännöissä sellaisiksi, ettei niitä tarvitse viedä mukanaan asuinmaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nämä Espanjassa asuvat suomalaiset menettivät lyhyen ajan sisällä sekä Ruotsin takuueläkkeen että Suomen kansaneläkkeen. Heille jäi käteen vain molemmista maista mahdollisesti kertyneet varsinaiset työeläkkeet, jotka ovat usein hyvin pieniä.
Juuri tästä syystä Ruotsin hovioikeustason tuore päätös palauttaa takuueläke on näille ihmisille valtava asia: se palauttaa heille ainakin toisen menetetyistä eläkkeistä takautuvasti.
Mitä tapahtuu seuraavaksi komission suunnalla?
Nyt kun Ruotsin korkean tason kamarioikeus päätti miehen tapauksessa, että maan viranomaiset tulkitsivatkin EU-sääntöjä liian tiukasti ja väärin, tilanne muuttuu.
Jos Ruotsin ja Suomen eläkeläiset alkavat tehdä joukoittain virallisia kanteluita Euroopan komissiolle, komissiolla on uuden oikeuskäytännön valossa paljon vahvemmat perusteet aloittaa virallinen selvitys tai rikkomusmenettely valtioita vastaan. Komissio voi vaatia maita muuttamaan käytäntöään, jotta eläkeläisten vapaa liikkuvuus ei estyisi.
Kohta voi Kevalta vajaata työeläkettä saava täyden työuran tehnyt Suomen Pankin siivoojamimmo poksauttaa shampanjapullon. Hyvästi halpa laatikkoviini, kansaneläke palautetaan.
Ymmärsinkö oikein että tulevaisuudessa lyös varrallisuus voisi vaikuttaa siihen saako minkään kategoria eläkettä ulkomaille (toiseen eu-maahan)? Sellaisessa tilanteessa, jossa on keskiluokkaisen suomalaisen tyyliin omaisuutta mutta hyvin pieni työeläke, kannattaisi kaiketi muuttaa jonnekin matalan elintason alueelle elämään säästöillä (ja unohtaa ajatus eläkkeen saamisesta)? Mitä ajatuksia tämä herättää, luuletteko että tämä on realistinen skenaario?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein että tulevaisuudessa lyös varrallisuus voisi vaikuttaa siihen saako minkään kategoria eläkettä ulkomaille (toiseen eu-maahan)? Sellaisessa tilanteessa, jossa on keskiluokkaisen suomalaisen tyyliin omaisuutta mutta hyvin pieni työeläke, kannattaisi kaiketi muuttaa jonnekin matalan elintason alueelle elämään säästöillä (ja unohtaa ajatus eläkkeen saamisesta)? Mitä ajatuksia tämä herättää, luuletteko että tämä on realistinen skenaario?
Realistinen skenaario on, että Suomi joutuu jääräpäisyydessään rikkomusmenettelyyn kansaneläkkeen katkaisusta. Ruotsi löysi tien palauttaa takuueläke suomalaistaustaiselle miehelle eikä katkaisijataho valittanut oikeuden päätöksestä. Suomen katkaisuvalitusten sivujuonteena paljastuneista oikeusvaltion periaatteiden häpäisyistä seuraa veronmaksajille paljon suurempi lasku ja se Suomenkin päättäjille valkenee kunhan prosessi etenee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuhansilta suomalaisilta on tehty kaksoislopettaminen. Kun Ruotsi palauttaa näiden eläkkeen niin mitä tekee Suomi?
He ovat niin sanottuja "kaksoislopettamisen" uhreja, joilta molemmat maat katkaisivat eläkkeen peräkkäin.
Tämä koskee erityisesti henkilöitä, jotka asuvat nykyään jossain kolmannessa maassa, kuten Espanjassa tai Portugalissa.
Näiden ihmisten eläke katkaistiin kahdessa vaiheessa:
1. Ensimmäinen isku: Ruotsi katkaisi takuueläkkeen (2023)
Vuoden 2023 alussa Ruotsi lopetti takuueläkkeen (garantipension) maksamisen ulkomaille.
Jos henkilö asui esimerkiksi Espanjassa ja sai sieltä käsin Ruotsin takuueläkettä, Ruotsi katkaisi sen ensin
2. Toinen isku: Suomi katkaisi kansaneläkkeen (2025)
Samalla henkilöllä saattoi olla oikeus myös Suomen kansaneläkkeeseen, koska hän oli asunut osan elämästään Suomessa. Suomi maksoi tätä kansaneläkettä ulkomaille normaalisti vielä tuolloin. [1, 2]
Helmikuun alussa 2025 Suomi teki saman lakimuutoksen kuin Ruotsi. Kela katkaisi kansaneläkkeen maksamisen kaikilta EU-maissa ja Espanjassa asuvilta
Keitä nämä ihmiset ovat?
Tämä kahden maan eläkeleikkaus osui kaikkein kipeimmin ihmisiin, joilla on seuraavanlainen elämäntarina:
Nuoruus Suomessa: Henkilö syntyi Suomessa ja asui täällä nuorena (kerrytti oikeutta Suomen kansaneläkkeeseen).
Työvuodet Ruotsissa: Hän muutti siirtolaisena Ruotsiin töihin, asui siellä vuosikymmeniä ja kerrytti oikeuden Ruotsin takuueläkkeeseen.
Eläkepäivät Espanjassa: Vanhoilla päivillään hän muutti aurinkoiseen Espanjaan
Koska molemmat eläkkeet olivat niin sanottuja asumisperusteisia vähimmäisetuuksia, ne katsottiin EU-säännöissä sellaisiksi, ettei niitä tarvitse viedä mukanaan asuinmaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nämä Espanjassa asuvat suomalaiset menettivät lyhyen ajan sisällä sekä Ruotsin takuueläkkeen että Suomen kansaneläkkeen. Heille jäi käteen vain molemmista maista mahdollisesti kertyneet varsinaiset työeläkkeet, jotka ovat usein hyvin pieniä.
Juuri tästä syystä Ruotsin hovioikeustason tuore päätös palauttaa takuueläke on näille ihmisille valtava asia: se palauttaa heille ainakin toisen menetetyistä eläkkeistä takautuvasti.
Mitä tapahtuu seuraavaksi komission suunnalla?
Nyt kun Ruotsin korkean tason kamarioikeus päätti miehen tapauksessa, että maan viranomaiset tulkitsivatkin EU-sääntöjä liian tiukasti ja väärin, tilanne muuttuu.
Jos Ruotsin ja Suomen eläkeläiset alkavat tehdä joukoittain virallisia kanteluita Euroopan komissiolle, komissiolla on uuden oikeuskäytännön valossa paljon vahvemmat perusteet aloittaa virallinen selvitys tai rikkomusmenettely valtioita vastaan. Komissio voi vaatia maita muuttamaan käytäntöään, jotta eläkeläisten vapaa liikkuvuus ei estyisi.
Voitte varmaan kuvitella, jos teillä on sydän paikallaan, mitä tuollainen toistuva henkinen kärsimys perä perää aiheuttaa mielenterveydelle. Ei ihme jos joku päätyy polttamaan itsensä hylätyssä ammeessa.
Itse ainakin varaudun jo siihen ajatukseen, että muutan jonnekin halpamaahan elämään säästöillä tuon elämän loppupätkän. Jossain maassa elämiseen ei ole pakko kuluttaa kovin paljon jos valitsee fiksusti. En luota siihen että eläkejärjestelmä jatkuu tällaisena enää pitkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaisuaktivistien taitamattomuudesta ja ylimielisyydestä muita asiaan osallistuneita mm. lausunnonantajia ja perustuslakivaliokuntaa kohtaan kertoo se paradoksi, että samaan aikaan kun Suomi 1.2.2025 katkaisi kansaneläkkeet, Ruotsissa oli meneillään oikeusjuttu siitä onko takuueläkkeen katkaisu EU-oikeuden mukaista. Tämä salattiin tahallaan yleisöltäkin ja kokoomuksen Mia Laiho päinvastoin ivallisesti julisti eduskunnan puhujapöntössä, että kun Ruotsi teki saman niin mitään älämölöä ei ole kuultu, joten ei suomalaisten pidä epäillä mitään pahaa tässä. Lausunnonantajissa on ollut sellaisia, jotka ammattinsa puolesta ovat tienneet Ruotsin oikeusjutusta, mutta vaikenivat siitä.
Vierailija kirjoitti:
Itse ainakin varaudun jo siihen ajatukseen, että muutan jonnekin halpamaahan elämään säästöillä tuon elämän loppupätkän. Jossain maassa elämiseen ei ole pakko kuluttaa kovin paljon jos valitsee fiksusti. En luota siihen että eläkejärjestelmä jatkuu tällaisena enää pitkään.
Kannattaako uskoa, että saat pitää säästösi jos muutat maasta. Kansaneläkeläiset uskoivat, että he saavat pitää eläkkeensä EU:ssa, toisin kävi. Nyt kaavaillaan maastapoistumisveroa. Hmmm.. Ennen EU:ta Suomesta ei saanut viedä kuin 5000 markkaa. Pysyvästi Suomesta ulkomaille muuttavan piti saada Suomen pankilta erillinen siirtolaislupa viedäkseen omaisuutta maasta. Osa omaisuudesta oli pakko jättää Suomeen. Valvonta oli tiukkaa. Kulttuurin muutos tuntuu olevan tiukassa valtionhallinnossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katkaisemalla kansaneläkkeen heti perään samoilta ihmisiltä, joilta Ruotsi oli katkaissut ensin takuueläkkeen, Suomi veti Ruotsin mukaan paljon raadollisempaan toimintaan kuin mitä Ruotsin takuueläkkeen katkaisu alunperin oli. Ruotsi oli noudattanut pitkää siirtymäaikaa ja sillä oli EU:n sosiaaliturva-asetuksen kirjaus takuueläkkeestä vähimmäisetuutena EU:n tuomioistuimen päätöksellä. Koska Ruotsille tuli kaikkien siellä asuvien 18.000 kansaneläkkeen katkaisun uhrin elatusvelvollisuus ja sen päälle vielä Ruotsin takuueläkkeen katkaisu rinnastetaan Suomen brutaaliin kansaneläkkeen katkaisuun ilman ennakkoratkaisua ja siirtymäaikaa ja sosiaaliturva-asetuksen liitteiden kirjausta, niin Ruotsin oli oman maineensa vuoksi palautettava katkaisemansa takuueläke kansallisella tuomiolla. Suomen toiminta pohjoismaisena kumppanina ja EU:n jäsenenä näyttäytyy todella vastenmielisenä eikä Suomi ole kunnioittanut ketään, ei uhreja, ei kumppanimaita eikä EU:ta. Tämä ei ole Suomen edun mukaista.
Sanni Grahn-Laasonen sanoi, että Norjakin aukoo katkaista oman takuueläkkeensä, norjaksi garantipensjon, ETA-maihin. Ei Norja ole katkaissut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanni Grahn-Laasonen sanoi, että Norjakin aukoo katkaista oman takuueläkkeensä, norjaksi garantipensjon, ETA-maihin. Ei Norja ole katkaissut.
Norjan tilanteen vääristely: Katkaisun puolestapuhujat antoivat ymmärtää, että myös Norja olisi evännyt vastaavat asumisperusteiset etuudet ulkomailla asuvilta. Tämä oli suoranaista harhaanjohtamista, sillä Norja noudattaa ETA-sopimusta ja jatkaa takuueläkkeensä maksamista ETA-alueella (kuten Espanjassa) asuville. Norja ei siis missään vaiheessa lähtenyt sellaiseen radikaaliin katkaisulinjaan, jota Suomessa väitettiin "pohjoismaiseksi käytännöksi".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanni Grahn-Laasonen sanoi, että Norjakin aukoo katkaista oman takuueläkkeensä, norjaksi garantipensjon, ETA-maihin. Ei Norja ole katkaissut.
Norjan tilanteen vääristely: Katkaisun puolestapuhujat antoivat ymmärtää, että myös Norja olisi evännyt vastaavat asumisperusteiset etuudet ulkomailla asuvilta. Tämä oli suoranaista harhaanjohtamista, sillä Norja noudattaa ETA-sopimusta ja jatkaa takuueläkkeensä maksamista ETA-alueella (kuten Espanjassa) asuville. Norja ei siis missään vaiheessa lähtenyt sellaiseen radikaaliin katkaisulinjaan, jota Suomessa väitettiin "pohjoismaiseksi käytännöksi".
Norja ei ole juridisesti velvollinen automaattisesti korvaamaan suomalaiselta eläkeläiseltä katkaistua kansaneläkettä, ja Suomen viranomaisten antama vakuuttelu asuinmaan vastuusta on käytännössä harhaanjohtava.
Suomen sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kela ovat lakimuutosta perustellessaan toistuvasti vedonneet EU-oikeuden periaatteeseen, jonka mukaan vähimmäistoimeentulon turvaaminen kuuluu uuden asuinmaan vastuulle. Käytännön sosiaaliturvajärjestelmässä tämä siirtymä ei kuitenkaan tapahdu suoraviivaisesti eikä takaa saman tasoista elintasoa.
Suomalainen kansaneläkeläinen kohtaa Norjassa asuessaan useita juridisia ja käytännön esteitä toimeentulonsa paikkaamiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuhansilta suomalaisilta on tehty kaksoislopettaminen. Kun Ruotsi palauttaa näiden eläkkeen niin mitä tekee Suomi?
He ovat niin sanottuja "kaksoislopettamisen" uhreja, joilta molemmat maat katkaisivat eläkkeen peräkkäin.
Tämä koskee erityisesti henkilöitä, jotka asuvat nykyään jossain kolmannessa maassa, kuten Espanjassa tai Portugalissa.
Näiden ihmisten eläke katkaistiin kahdessa vaiheessa:
1. Ensimmäinen isku: Ruotsi katkaisi takuueläkkeen (2023)
Vuoden 2023 alussa Ruotsi lopetti takuueläkkeen (garantipension) maksamisen ulkomaille.
Jos henkilö asui esimerkiksi Espanjassa ja sai sieltä käsin Ruotsin takuueläkettä, Ruotsi katkaisi sen ensin
2. Toinen isku: Suomi katkaisi kansaneläkkeen (2025)
Samalla henkilöllä saattoi olla oikeus myös Suomen kansaneläkkeeseen, koska hän oli asunut osan elämästään Suomessa. Suomi maksoi tätä kansaneläkettä ulkomaille normaalisti vielä tuolloin. [1, 2]
Helmikuun alussa 2025 Suomi teki saman lakimuutoksen kuin Ruotsi. Kela katkaisi kansaneläkkeen maksamisen kaikilta EU-maissa ja Espanjassa asuvilta
Keitä nämä ihmiset ovat?
Tämä kahden maan eläkeleikkaus osui kaikkein kipeimmin ihmisiin, joilla on seuraavanlainen elämäntarina:
Nuoruus Suomessa: Henkilö syntyi Suomessa ja asui täällä nuorena (kerrytti oikeutta Suomen kansaneläkkeeseen).
Työvuodet Ruotsissa: Hän muutti siirtolaisena Ruotsiin töihin, asui siellä vuosikymmeniä ja kerrytti oikeuden Ruotsin takuueläkkeeseen.
Eläkepäivät Espanjassa: Vanhoilla päivillään hän muutti aurinkoiseen Espanjaan
Koska molemmat eläkkeet olivat niin sanottuja asumisperusteisia vähimmäisetuuksia, ne katsottiin EU-säännöissä sellaisiksi, ettei niitä tarvitse viedä mukanaan asuinmaan ulkopuolelle. Tämän vuoksi nämä Espanjassa asuvat suomalaiset menettivät lyhyen ajan sisällä sekä Ruotsin takuueläkkeen että Suomen kansaneläkkeen. Heille jäi käteen vain molemmista maista mahdollisesti kertyneet varsinaiset työeläkkeet, jotka ovat usein hyvin pieniä.
Juuri tästä syystä Ruotsin hovioikeustason tuore päätös palauttaa takuueläke on näille ihmisille valtava asia: se palauttaa heille ainakin toisen menetetyistä eläkkeistä takautuvasti.
Mitä tapahtuu seuraavaksi komission suunnalla?
Nyt kun Ruotsin korkean tason kamarioikeus päätti miehen tapauksessa, että maan viranomaiset tulkitsivatkin EU-sääntöjä liian tiukasti ja väärin, tilanne muuttuu.
Jos Ruotsin ja Suomen eläkeläiset alkavat tehdä joukoittain virallisia kanteluita Euroopan komissiolle, komissiolla on uuden oikeuskäytännön valossa paljon vahvemmat perusteet aloittaa virallinen selvitys tai rikkomusmenettely valtioita vastaan. Komissio voi vaatia maita muuttamaan käytäntöään, jotta eläkeläisten vapaa liikkuvuus ei estyisi.
Voitte varmaan kuvitella, jos teillä on sydän paikallaan, mitä tuollainen toistuva henkinen kärsimys perä perää aiheuttaa mielenterveydelle. Ei ihme jos joku päätyy polttamaan itsensä hylätyssä ammeessa.
Kokoomuksellahan on sydän oikealla ja naisilla kaikissa valokuvissa jalat eri paria. Tämä älytön sinisellä sydämellä kikkailu ei tee kehyskuntalaisen maailmankatsomuksen omaavasta tomppelista siniveristä salonkileijonaa.
https://www.dagensjuridik.se/fri-rorlighet/71-arig-spanien-svensk-har-ratt-till-garantipension/
En 71-årig svensk man bosatt i Spanien har rätt till garantipension. Förvaltningsrätten var av motsatt uppfattning då en tillfällig bestämmelse i socialförsäkringsbalken som gav rätt till fortsatt garantipension vid bosättning utomlands upphävts. Kammarrätten anser dock att Artikel 58 i samordningsförordningen ger en annan tolkning.
Konekäännös:
Espanjassa asuvalla 71-vuotiaalla ruotsalaisella miehellä on oikeus takuueläkkeeseen. Hallinto-oikeus oli päinvastaista mieltä, kun sosiaalivakuutuslain väliaikainen säännös, joka antoi oikeuden takuueläkkeen jatkumiseen ulkomailla asuttaessa, oli kumottu. Valituslautakunta katsoo kuitenkin, että koordinointiasetuksen 58 artikla mahdollistaa toisenlaisen tulkinnan.
januari 2023. Därmed rivs tidigare avgöranden från Förvaltningsrätten i Karlstad och Pensionsmyndigheten upp. Domen markerar att EU:s regler om att vissa förmåner ska kunna följa med över gränser inom unionen väger tyngre än svenska bestämmelser som annars stoppar utbetalningar till personer som bor utanför Sverige.
Avgörandet kan få större betydelse än för den enskilde mannen i målet. Frågan om garantipension till svenskar som bor i andra EU-länder har varit omstridd i flera år och berör ett stort antal utlandssvenskar, inte minst i Spanien där många svenska pensionärer är bosatta.
Tvisten började efter flytten till Spanien
Målet gäller en svensk man som flyttade till Spanien under 2022. Våren 2025 beslutade Pensionsmyndigheten att inte bevilja honom garantipension för tiden efter årsskiftet 2023. Ärendet drevs därefter vidare av Allmänna ombudet för socialförsäkringen, som ansåg att mannen trots flytten fortfarande hade rätt till ersättningen.
När frågan först prövades rättsligt gick utfallet emot pensionären. Förvaltningsrätten i Karlstad avslog överklagandet i oktober 2025 och hänvisade till att svensk lag kräver bosättning i Sverige för att garantipension ska kunna betalas ut. För att få klarhet i hur svensk lag ska vägas mot EU-rätten valde Allmänna ombudet att gå vidare till Kammarrätten i Göteborg.
Domstolen pekar på EU:s samordningsregler
I domen, som Sydkusten har tagit del av, gör Kammarrätten i Göteborg bedömningen att artikel sju i EU:s samordningsförordning sätter stopp för att kontantförmåner dras in eller hålls inne enbart därför att mottagaren flyttar till ett annat medlemsland. Domstolen granskade också artikel 58, som handlar om minimiförmåner, och fann att den inte hindrar utbetalning till någon som bor i ett annat EU-land.
Kärnan i avgörandet är alltså att den så kallade exportabilitetsprincipen inom EU ska gälla även här. Den principen innebär i praktiken att en medlemsstat normalt inte får stoppa en förmån enbart på grund av att mottagaren byter bosättningsland inom unionen.
Detta ligger i linje med EU:s samordning av social trygghet, som regleras genom förordning (EG) nr 883/2004. Syftet med regelverket är inte att skapa ett gemensamt pensionssystem, utan att se till att personer som rör sig mellan medlemsländer inte förlorar sociala rättigheter bara för att de flyttar, arbetar eller pensionerar sig i ett annat land inom EU.
jatkuu...
jatkuu...
Bakgrunden går tillbaka till 2017
Striden om garantipensionens ställning är inte ny. Redan 2017 slog EU-domstolen fast att garantipensionen ska ses som en minimiförmån och inte som en vanlig pensionsförmån. Efter det valde riksdagen att från årsskiftet 2023 stoppa garantipensionen för alla som var bosatta utomlands.
Det beslutet påverkade omkring 58.000 svenska pensionärer utanför landet. Av dem var cirka 2.400 bosatta i Spanien. Just Spanien är sedan länge ett av de vanligaste länderna för svenska pensionärer i utlandet, vilket gjort frågan särskilt känslig där.
Garantipensionen är en del av det svenska allmänna pensionssystemet och fungerar som ett grundskydd för personer med låg eller ingen inkomstgrundad pension. Den finansieras via statsbudgeten och administreras av Pensionsmyndigheten. För många mottagare är den avgörande för den ekonomiska vardagen, särskilt när andra pensionsdelar är små.
Kritik från organisationer och politiskt tryck
När reglerna skärptes möttes det av hård kritik. Bland de mest tydliga rösterna fanns Svenskar i Världen, som varnade för att bortfallet av garantipension kunde leda till betydande ekonomiska problem för många svenskar i andra EU-länder. Organisationen pekade också på att minskade inkomster i vissa fall skulle kunna påverka uppehållsrätten inom EU, eftersom den ofta bygger på att personen kan försörja sig själv.
Frågan har dessutom behandlats i riksdagens socialförsäkringsutskott. Debatten har handlat både om rättssäkerhet och om hur Sverige ska anpassa sina regler till EU-rätten. Kammarrättens avgörande väntas därför få stor tyngd, inte bara för kommande rättsprocesser utan även för den fortsatta politiska hanteringen.
Möjliga följder för fler utlandssvenskar
Domen kan bli vägledande för andra svenskar som bor i ett annat EU-land och som fått eller riskerar att få sin garantipension stoppad. Om samma rättsliga bedömning används i fler fall kan många som drabbades efter 1 januari 2023 få starkare argument för att kräva ersättning.
Det återstår dock att se hur snabbt detta får praktiska konsekvenser. Pensionsmyndigheten kan behöva analysera domen närmare och bedöma hur den ska tillämpas i liknande ärenden. En fortsatt rättslig eller politisk process kan inte heller uteslutas, särskilt eftersom frågan rör samspelet mellan svensk socialförsäkringslagstiftning och bindande EU-rätt.
jatkuu...
jatkuu...
På ett bredare plan illustrerar målet den återkommande konflikt som kan uppstå när nationella välfärdsregler möter den fria rörligheten inom Europeiska unionen. När människor i större utsträckning flyttar mellan medlemsländer ökar också trycket på att pensions- och trygghetssystem fungerar över nationsgränserna.
Ett principiellt viktigt avgörande
För den berörda pensionären innebär domen en konkret rätt till garantipension från januari 2023. Men rättsfallet har också ett större principiellt värde. Kammarrätten i Göteborg har tydligt markerat att svenska bosättningskrav inte automatiskt kan stå sig när de kolliderar med EU:s regler om social trygghet.
Det betyder att frågan om garantipension för utlandssvenskar nu går in i ett nytt läge. För många pensionärer i Spanien och andra EU-länder kan domen bli ett viktigt rättsligt stöd i kampen för att återfå eller behålla en ersättning som för många utgör en nödvändig del av ekonomin.
Artikeln bygger på uppgifter om domen i Kammarrätten i Göteborg, tidigare beslut från Förvaltningsrätten i Karlstad och Pensionsmyndigheten samt offentlig känd bakgrund om EU-domstolens avgörande 2017 och reglerna för samordning av social trygghet inom European Union
Konekäännös
tammikuuta 2023. Näin ollen Karlstadin hallinto-oikeuden ja eläkeviranomaisen aiemmat päätökset kumotaan. Tuomio osoittaa, että EU:n säännöt, joiden mukaan tiettyjen etuuksien on voitava seurata rajojen yli unionin sisällä, painavat enemmän kuin ruotsalaiset säännökset, jotka muutoin estävät maksujen suorittamisen Ruotsin ulkopuolella asuville henkilöille.
Päätöksellä voi olla suurempi merkitys kuin pelkästään kyseisessä asiassa mukana olleelle yksittäiselle miehelle. Kysymys takuueläkkeestä muissa EU-maissa asuville ruotsalaisille on ollut kiistanalainen jo useiden vuosien ajan, ja se koskee suurta määrää ulkomailla asuvia ruotsalaisia, etenkin Espanjassa, jossa asuu paljon ruotsalaisia eläkeläisiä.
Kiista alkoi Espanjaan muuttamisen jälkeen
Tapaus koskee ruotsalaista miestä, joka muutti Espanjaan vuonna 2022. Keväällä 2025 eläkevirasto päätti, ettei se myönnä hänelle takuueläkettä vuoden 2023 vaihteen jälkeiselle ajalle. Asiaa jatkoi sen jälkeen sosiaalivakuutuksen yleinen edustaja, joka katsoi, että miehellä oli muutosta huolimatta edelleen oikeus korvaukseen.
Translated with DeepL.com (free version)
Kun asiaa käsiteltiin ensimmäisen kerran oikeudessa, päätös oli eläkeläisen kannalta epäsuotuisa. Karlstadin hallinto-oikeus hylkäsi valituksen lokakuussa 2025 ja viittasi siihen, että Ruotsin lainsäädännön mukaan takuueläkkeen maksaminen edellyttää asuinpaikkaa Ruotsissa. Selventääkseen, miten Ruotsin lainsäädäntöä on sovellettava suhteessa EU-oikeuteen, yleinen edustaja päätti viedä asian Göteborgin hovioikeuteen.
Tuomioistuin viittaa EU:n koordinointisääntöihin
Tuomiossa, johon Sydkusten on tutustunut, Göteborgin hallinto-oikeus katsoo, että EU:n koordinointiasetuksen 7 artikla estää rahallisten etuuksien peruuttamisen tai pidättämisen pelkästään sen vuoksi, että edunsaaja muuttaa toiseen jäsenvaltioon. Tuomioistuin tarkasteli myös 58 artiklaa, joka koskee vähimmäisetuuksia, ja totesi, ettei se estä etuuksien maksamista henkilölle, joka asuu toisessa EU-maassa.
Päätöksen ydin on siis se, että niin sanottu siirrettävyysperiaate EU:ssa pätee myös tässä tapauksessa. Käytännössä tämä periaate tarkoittaa, että jäsenvaltio ei yleensä saa keskeyttää etuuden maksamista pelkästään sen vuoksi, että edunsaaja vaihtaa asuinmaata unionin sisällä.
Translated with DeepL.com (free version)
Jatkuu...
Ruotsissa jukaistu:
https://www.sviv.se/blog/2026/07/svensk-dom-oppnar-for-ratt-till-garantipension/
Svensk dom öppnar för rätt till garantipension
30 juli 2026
En svensk pensionär bosatt i Spanien återfår sin rätt till garantipension från och med januari 2023, efter en dom i Kammarrätten i Göteborg. Domstolen går därmed emot både Pensionsmyndighetens och Förvaltningsrätten i Karlstads tidigare bedömningar. Domen innebär att EU-rätten bedöms gå före de svenska regler som annars stoppar utbetalningar till personer bosatta utomlands. Kammarrättens avgörande kan nu få vägledande betydelse för fler utlandssvenskar som nekats garantipension.
Vid årsskiftet 2022/23 upphörde rätten att ta med garantipensionen utanför Sverige, ett beslut som drabbade närmare 58 000 pensionärer bosatta i ett annat EU/EES-land. Bakgrunden till beslutet var en EU-dom från 2017 där garantipensionen klassificerades som en minimiförmån. En sådan minimiförmån betalas endast ut till personer som är bosatta i det land som beviljar förmånen.
Ekonomiska svårigheter hos drabbade utlandssvenskar
Svenskar i Världen har arbetat med frågan om förlorad garantipension under många år och uppmärksammat hur beslutet har lett till drastiskt försämrad ekonomi hos många av de drabbade utlandssvenskarna och även påverkat uppehållsrätten i det land de bor i. Svenskar i Världen skickade 2025 in ett formellt klagomål till EU-kommissionen med förhoppningen om att kommissionen skulle ta upp klagomålet och riva upp det svenska riksdagsbeslutet.
Det nu aktuella domstolsfallet gäller en svensk man som flyttade till Spanien under 2022, skriver nyhetssajten www.sydkusten.es, som var först med att uppmärksamma den nya domen.
Bakgrunden till målet är att Pensionsmyndigheten våren 2025 beslutade att mannen inte längre skulle få garantipension för tiden efter årsskiftet 2023. Allmänna ombudet för socialförsäkringen överklagade beslutet, eftersom ombudet ansåg att mannen fortfarande hade rätt till ersättningen trots att han var bosatt i Spanien.
Utlandsboende inte hinder för utbetalning
I oktober 2025 gick Förvaltningsrätten i Karlstad på Pensionsmyndighetens linje. Domstolen hänvisade till de svenska reglerna, som innebär att garantipension som huvudregel bara betalas ut till personer som är bosatta i Sverige. Allmänna ombudet valde därefter att driva frågan vidare till Kammarrätten i Göteborg för att få ett klargörande av hur de svenska bestämmelserna förhåller sig till EU-rätten.
Kammarrätten konstaterar i sin dom att artikel 7 i EU:s samordningsförordning innebär att kontantförmåner inte får minskas, ändras, hållas inne eller dras in enbart på grund av att mottagaren bor i en annan medlemsstat. Domstolen prövade också artikel 58, som handlar om minimiförmåner, och kom fram till att den inte hindrar att garantipension betalas ut till en person bosatt i ett annat EU-land.
Svenskar i Världen följer nu utvecklingen noga, då avgörandet kan innebära en möjlighet för utlandssvenskar att återfå garantipension som de tidigare gått miste om.
Läs mer
Kammarrätten i Göteborg Målnummer 7254 Dom 2026-06-17
Återinför garantipensionen för pensionärer bosatta utomlands