Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Ruotsinsuomalaisten radiokanavalla Sanni Grahn-Laasonen ja kelan virkailija kuitenkin julistivat, että kun kansaneläkkeet muuttuvat vähimmäisetuudeksi, jonka takia ne katkaistaan, niin kela alkaa kaivaa aikaisemmin maksettuja tuloja ja periä niitä takaisin korkoineen pitkältäkin ajalta. Tässä on selvä ristiriitä, jos nämä ovat edelleen ulosottokelpoisia vaikka kyseessä piti olla nyt vähimmäisetuus. Kansaneläke ei siis ole vähimmäisetuus, kun se kerran on ulosottokelpoinen. Tämä selviää hetkessä, jos jollakin on ulosmitattu kansaneläkettä 1.1.2025 jälkeen centtiäkään.

Koska kansaneläke on ollut lainvalmistelijoiden mukaan aina vähimmäisetuus, myös aiemmat kansaneläkkeistä ulosmitatut rahat tulee palauttaa kaikille vähimmäisetuusasiakkaille.

Kysyin kansaneläkkeen vähimmäisetuusmerkityksestä ulosottomiehen työhön:

Ulosottomiehen näkökulmasta, voiko ajatella, että tulkinta kansaneläkkeestä vähimmäisetuutena on väärä

ChatGPT sanoi:

Ulosottomiehen näkökulmasta ajatus kansaneläkkeen muuttamisesta vähimmäisetuudeksi voi olla monivaiheinen ja haastava tulkittava. On totta, että kansaneläke ja takuueläke ovat eri luonteisia etuuksia, ja niiden ulosmittauskelpoisuus määräytyy osittain niiden luonteen ja säädösten mukaan.

Jos kansaneläke muuttuu vähimmäisetuudeksi vuonna 2025, ja se menee sen verran syvälle yhteiskunnan perustoimeentulon turvaukseen, että sen pitäisi olla suojattu ulosmittaukselta, voidaan pitää oikeudellisesti epäselvänä, onko ulosottomiehen tulkinta oikea siinä tapauksessa, että kansaneläkkeen ulosmittaus toteutettaisiin kuin tavallisena tulona.

Keskeiset seikat ulosottomiehen näkökulmasta:

Vähimmäisetuus ja ulosmittaus

Vähimmäisetuudet (kuten takuueläke) ovat perustoimeentuloetuuksia, joiden suojaksi on olemassa lainsäädäntö. Takuueläke on tällä hetkellä suojattu ulosmittaukselta. Jos kansaneläke muuttuu vähimmäisetuudeksi vuoden 2025 jälkeen, sen tulisi todennäköisesti saada sama suoja, mutta tästä ei ole vielä tarkkaa lainsäädännöllistä varmuutta.

Kansaneläkkeen muuttuminen vähimmäisetuudeksi

Kansaneläkkeen muuttaminen vähimmäisetuudeksi tarkoittaa, että sen pitäisi täyttää perustoimeentuloedun kriteerit. Tämä viittaisi siihen, että sen tulisi olla suojaa ulosmittaukselta samalla tavalla kuin takuueläkkeen, mutta lakimuutoksen yksityiskohdat voivat olla ratkaisevia.

Takaisinperintä ja ulosmittaus

Jos kansaneläke on virheellisesti maksettu ja se peritään takaisin, tämä voi vaikuttaa ulosmittaukseen. Oikeudellisesti tämä saattaa olla tilanne, jossa virheelliset maksut voidaan ulosmitata, mutta itse kansaneläke ei ole lähes koskaan ulosmittauskelpoinen perustoimeentulona.

Oikeus ja suojaus

Ulosottomiehen tulkinnan mukaan ulosmittaus saattaa tapahtua siinä tapauksessa, että kansaneläkkeen määrä on suurempi kuin se, mitä säädetään vähimmäistoimeentulon suojaksi. Jos taas kansaneläke luokitellaan vähimmäiseläkkeeksi, sen tulisi olla sama kuin takuueläke, eli ulosmittaus ei ole sallittua.

Oikeudelliset epäselvyydet

Jos kansaneläkkeen muuttaminen vähimmäisetuudeksi on edelleen lakiteknisesti epäselvää tai sitä ei ole säädetty selkeästi, ulosottomiehellä voi olla oikeus tulkita asiaa oman käsityksensä mukaan. Tämä voisi johtaa siihen, että tilanne jää oikeusasteiden ratkaistavaksi.

Jatkuu...

Jatkuu...

Voiko tulkinta olla väärä?

Kyllä, ulosottomiehen tulkinta voi olla väärä, jos kansaneläkkeen ulosmittaaminen tehdään ristiriidassa sen kanssa, että vähimmäisetuus pitäisi olla suojattu ulosmittaukselta. Jos laki muuttuu niin, että kansaneläke määritellään vähimmäisetuudeksi, ja tämä suojaa ulosmittaukselta samalla tavalla kuin takuueläke, ulosottomiehellä ei pitäisi olla oikeutta ulosmitata sitä.

Jos kansaneläke katsotaan yhä ulosmittauskelpoiseksi, se voi olla virheellinen tulkinta, ja tällöin voi syntyä oikeusriita, joka vaatii oikeuden selvitystä. Tässä vaiheessa asiasta voi olla vaikea sanoa lopullisesti ilman selkeää lainsäädäntömuutosta ja viranomaisohjeistuksia.

Mitä tämä tarkoittaa ulosottomiehen kannalta?

Jos ulosottomies epäilee, että kansaneläke ei ole enää ulosmittauskelpoinen vähimmäisetuuksien suojan vuoksi, hänen tulisi odottaa virallista ohjeistusta tai oikeuden päätöstä. Tällöin kyseessä voi olla oikeudellinen tarkastelu, jossa arvioidaan, onko kansaneläkkeen muuttaminen vähimmäisetuudeksi todella muuttanut sen suojan asemaa ulosotossa.

Yhteenveto: Ulosottomiehen tulkinta voi olla virheellinen, jos hän ei ole ottanut huomioon kansaneläkkeen muuttamista vähimmäisetuudeksi ja sen suojan mahdollisia muutoksia. Tällöin on tärkeää, että lainsäädäntö ja viranomaisohjeet selventävät, miten vähimmäisetuuden suoja ulosmittaukselta toteutetaan kansaneläkkeen osalta vuonna 2025.

Jos tämä tilanne koskettaa sinua henkilökohtaisesti tai jos tunnet, että ulosmittaus on tehty virheellisesti, olisi järkevää kääntyä oikeusasiamiehen, oikeusaputoimiston tai eläkeviranomaisen puoleen saadaksesi selvennystä ja mahdollisesti oikeudellista apua.

Suomessa asuvilla 600.000 kansaneläkeläisellä lakkaa ulosotto.

Kansaneläke on vitsaus yhteiskunnalle, koska sitä saavat eivät ole juurikaan osallistuneet muutenkaan yhteiskunnan menojen rahoittamiseen.

Osa ihmisistä tarvitsee kansaneläkettä mutta osalle tuo on vain kiva lisätulo. Tämänkin etuuden voisi lakkauttaa niiltä ihmisiltä joilla on omaisuutta tietyn verran.

Ratkaisu eläkkeiden iänikuiseen tarveharkintaspekulaatioon on tasaeläke.

Moni mummo on lamavelkojen takaajana maksanut ulosottoon pienestä kansaneläkkeestä vuosikymmeniä. Samoin ulosotossa kärvistelleet 1990-luvun ikivelalliset, joiden kansaneläkkeistä on ulosmitattu näihin päiviin saakka. Kaikki pitää palauttaa korkoineen pitkältäkin ajalta kelan sanontaa lainatakseni nyt kun homma kääntyi päälaelleen ulosottonäkökulmasta. Moni ulosotossa kärvistellyt ja kärvistelevä  kansaneläkeläinen lienee tyytyväinen tähän vähimmäisetuustulkintaan ja siihen, että se on aina ollut alkuperäinen ajatus kansaneläkkeestä. Ulosottomiesten kuuluu viran puolesta automaattisesti katkaista ulosottomenettely ja ryhtyä takaisinmaksuun korkoineen. 

Kun ulosottomies saa tiedon, että vähimmäisetuudesta on peritty hänen tulee heti keskeyttää perintä ja palauttaa ulosmitattu raha.

Vierailija kirjoitti:

Moni mummo on lamavelkojen takaajana maksanut ulosottoon pienestä kansaneläkkeestä vuosikymmeniä. Samoin ulosotossa kärvistelleet 1990-luvun ikivelalliset, joiden kansaneläkkeistä on ulosmitattu näihin päiviin saakka. Kaikki pitää palauttaa korkoineen pitkältäkin ajalta kelan sanontaa lainatakseni nyt kun homma kääntyi päälaelleen ulosottonäkökulmasta. Moni ulosotossa kärvistellyt ja kärvistelevä  kansaneläkeläinen lienee tyytyväinen tähän vähimmäisetuustulkintaan ja siihen, että se on aina ollut alkuperäinen ajatus kansaneläkkeestä. Ulosottomiesten kuuluu viran puolesta automaattisesti katkaista ulosottomenettely ja ryhtyä takaisinmaksuun korkoineen. 

Niin. Onhanhan se mukava kun joku toinen maksaa laskut. Mitenkäs paljon nämä mummot ovat osallistuneet yhteiskunnan kustannusten maksamiseen?

Se että elättää itsensä niukkuudella ja loput muiden työllä ei oikein toimi. Eikä ole koskaan toiminut.

Onko takuueläke sitten teistä ok. Se on paljon suurempi ja niiden mummojen rahat ovat suojassa ulosotolta.

Vierailija kirjoitti:

Kysymys sisältää kaksinkertaisen kusipäisyyden. Vammaisilla pitää olla paitsi samat oikeudet myös samat mahdollisuudet samojen oikeuksien toteutumiseen tasavertaisesti muiden kanssa. Lisäksi heitä on vammaisuutensa takia suojeltava kaltaisiltasi henkilöiltä.

Jos vammaisilla on samat oikeudet kuin toisilla ryhmillä, jotka saavat kansaneläkettä, ja kansaneläke on juuri oikea eläke heille kuten mainittu aiemmin, silloin luonnollisesti lakimuutoksen tulee koskea myös heitä. 

Ei siinä auta veronmaksajien ja sosiaalietuuksien mahdollistajien halveksunta.

Vierailija kirjoitti:

 

Ruotsinsuomalaisten radiokanavalla Sanni Grahn-Laasonen ja kelan virkailija kuitenkin julistivat, että kun kansaneläkkeet muuttuvat vähimmäisetuudeksi, jonka takia ne katkaistaan, niin kela alkaa kaivaa aikaisemmin maksettuja tuloja ja periä niitä takaisin korkoineen pitkältäkin ajalta. Tässä on selvä ristiriitä, jos nämä ovat edelleen ulosottokelpoisia vaikka kyseessä piti olla nyt vähimmäisetuus. Kansaneläke ei siis ole vähimmäisetuus, kun se kerran on ulosottokelpoinen. Tämä selviää hetkessä, jos jollakin on ulosmitattu kansaneläkettä 1.1.2025 jälkeen centtiäkään.

Koska kansaneläke on ollut lainvalmistelijoiden mukaan aina vähimmäisetuus, myös aiemmat kansaneläkkeistä ulosmitatut rahat tulee palauttaa kaikille vähimmäisetuusasiakkaille.

Tottakai väärin perustein myönnetyt sosiaalituet peritään takaisin.

Ei suinkaan, sillä kun vedotaan Ruotsiin ja siihen, että eläkkeemme ovat samanlaisia, niin lähtökohta ei pidä paikkaansa eikä katkaisulle kenenkään osalta ole perusteita. Suomessakin on puolalaisia siirtotyöläisiä varten Takuueläke eikä sitä makseta muualle. Me kansaneläkeläiset emme ole siirtotyöläisiä. Suomi ei voi kohdella meitä siirtotyöläisinä jos asumme jäsenmaissa. Kohdemaa voi, jos teemme töitä siellä.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisu eläkkeiden iänikuiseen tarveharkintaspekulaatioon on tasaeläke.

Ja sitten tietysti myös tasaeläkemaksu.

Tasaeläkkeen lisäksi jokainen voi ostaa omilla rahoillaan lisäeläkevakuutuksen, ettei tarvitse kupata 80 prosenttia veroluontoisista muiden pakolla antamista rahoista ja selkänahasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Ruotsinsuomalaisten radiokanavalla Sanni Grahn-Laasonen ja kelan virkailija kuitenkin julistivat, että kun kansaneläkkeet muuttuvat vähimmäisetuudeksi, jonka takia ne katkaistaan, niin kela alkaa kaivaa aikaisemmin maksettuja tuloja ja periä niitä takaisin korkoineen pitkältäkin ajalta. Tässä on selvä ristiriitä, jos nämä ovat edelleen ulosottokelpoisia vaikka kyseessä piti olla nyt vähimmäisetuus. Kansaneläke ei siis ole vähimmäisetuus, kun se kerran on ulosottokelpoinen. Tämä selviää hetkessä, jos jollakin on ulosmitattu kansaneläkettä 1.1.2025 jälkeen centtiäkään.

Koska kansaneläke on ollut lainvalmistelijoiden mukaan aina vähimmäisetuus, myös aiemmat kansaneläkkeistä ulosmitatut rahat tulee palauttaa kaikille vähimmäisetuusasiakkaille.

Tottakai väärin perustein myönnetyt sosiaalituet peritään takaisin.

 <

Ei voi ulosottaa, koska se on nyt vähimmäisetuus. Päinvastoin, väärin ulosmitatut rahat kuuluu palauttaa uhreille. Tästä seuraa joka tapauksessa aina vaan lisää oikeusjuttuja ja viranomaistyötä. Lainvalmistelussa ei saisi hätiköidä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys sisältää kaksinkertaisen kusipäisyyden. Vammaisilla pitää olla paitsi samat oikeudet myös samat mahdollisuudet samojen oikeuksien toteutumiseen tasavertaisesti muiden kanssa. Lisäksi heitä on vammaisuutensa takia suojeltava kaltaisiltasi henkilöiltä.

Jos vammaisilla on samat oikeudet kuin toisilla ryhmillä, jotka saavat kansaneläkettä, ja kansaneläke on juuri oikea eläke heille kuten mainittu aiemmin, silloin luonnollisesti lakimuutoksen tulee koskea myös heitä. 

Ei siinä auta veronmaksajien ja sosiaalietuuksien mahdollistajien halveksunta.

Suomi on saanut vuonna 2018 sosiaaliturvaa koskevan selkeän  ennakkopäätöksen, joka rikottiin kansaneläkkeen katkaisulla. Voimme toki pitää kansaneläkettä vähimmäisetuutena ja suojata se ulosotolta, mutta silti se pitää maksaa katkaisumaihin samoin kuin terveydenhoito. Tämä tulee olemaan naurettavan viritelmänne lopputulos.

Vierailija kirjoitti:

Kansaneläke on vitsaus yhteiskunnalle, koska sitä saavat eivät ole juurikaan osallistuneet muutenkaan yhteiskunnan menojen rahoittamiseen.

Osa ihmisistä tarvitsee kansaneläkettä mutta osalle tuo on vain kiva lisätulo. Tämänkin etuuden voisi lakkauttaa niiltä ihmisiltä joilla on omaisuutta tietyn verran.

Kun eläkettä ei ole itse ansaittu, niin järkevintä olisi, että ehdot ovat samat kuin vastaavissa muissa (vähimmäis)etuuksissa kuten asumistuki, takuueläke ja toimeentulotuki.

Eläke (kansaneläke) on eri asia kuin tuki. Takuueläke ei myöskään ole tuki. Tiedossa ei ole, onko sekään laillisesti katkaistavissa EU-kansalaiselta, koska Suomi on verrannut Ruotsin takuueläkkeeseen jostain syystä vain kansaneläkettä, joka on kaukana siitä.

Miksi Suomessa asuvat työeläkeläiset tyytyvät siihen, että heidän yli 3 kk matkoistaan pitää ilmoittaa kelaan jos heillä on eurooppalainen sairasvakuutuskortti.  Siellä joku kyökkivirkailija harkitsee milloin on oltu liian usein ja kauan toisessa jäsenmaassa, jotta onkin sinne vahvemmat siteet ja omaisuutta. Alijäämämenettellyssä tämäkin turha työvaihe käsketään varmaan lakkauttamaan samoin kuin moni muu ddr-peräinen kontrollointi. Vapaan liikkumisen kannalta Suomessa asuvilla työeläkeläisillä, takuueläkeläisillä ja kansaneläkeläisillä ei ole mitään eroa. Syrjinnän kohteeksi on erotettu ainoastaan valituissa kohteissa asuvat vanhukset ja vammaiset  kustannuksista piittaamatta.