Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kysyin tekoälyltä voitontavoittelusta sosiaaliturvalainsäädännössä:

Voiko päättäjä ohjata sosiaaliturvalainsäädäntöä haluamaansa suuntaan voittoa saadakseen.

Tässä vastaus:

Ei, päättäjä ei voi ohjata sosiaaliturvalainsäädäntöä haluamaansa suuntaan pelkästään voittoa saadakseen. Sosiaaliturvalainsäädäntö on julkisen vallan, kuten eduskunnan ja hallituksen, säätelemää lainsäädäntöä, jonka tavoitteena on turvata kansalaisten perusturva ja oikeudenmukaisuus. Sen tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa, vaan edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja hyvinvointia. Lainsäädäntöön vaikuttavat poliittiset päätökset perustuvat yleensä yhteiskunnallisiin tarpeisiin ja tavoitteisiin, eikä niiden tarkoituksena ole yksinomaan voiton maksimointi

**

Olemme kuulleet jatkuvasti, miten kansaneläkkeiden katkaisun tarkoitus on ollut nimenomaan saada aikaan säästöä, eli voittoa Suomeen sen sijaan, että voitto esim. kansaneläkeläisen terveydenhoidosta ja ruokostoksista menee jäsenmaiden pikkukauppiaiden tai muiden toimijoiden taskuun. Tämä lähtökohta, kuten sekin, että maa velkaantuu juuri näiden jäsenmaissa asuvien vanhusten ja vammaisten takia on täysin väärä. Mitään perustetta ei ole löytynyt sille, että kansaneläkkeet katkaistiin. Ei yhtä ainutta.

Kysyin tekoälyltä vaikutusvallan kaupittelusta, mikä näkyy minusta sosiaaliturvalainsäädännössä nyt, kun vain tietyt yksityislääkärit saavat olla mukana valinnanvapauskokeilussa. Se, miten tämmöiseen kuvioon on päädytty herättää kanssa mielenkiintoa. Kuka tätä halusi, kuka kuvion rakensi. Mihin raha päätyy. Ainakaan kansaneläke-tulotasolla ei tuota ole vieläkään varaa käyttää, mikä on varmasti ollut alusta alkaen tiedossa.

Mitkä ovat seuraukset vaikutusvallan kaupittelusta

Tässä vastaus:

Vaikutusvallan kaupittelu voi johtaa useisiin vakaviin seurauksiin, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan, oikeusjärjestelmään ja yksilöihin. Näitä seurauksia ovat muun muassa:

Luottamuksen menettäminen: Vaikutusvallan kaupittelun paljastuminen voi heikentää kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin, johtajiin ja oikeusjärjestelmään.

Epätasa-arvo ja oikeudenmukaisuuden heikkeneminen: Kun vaikutusvalta jaetaan rahalla tai muilla eduilla, se voi johtaa epätasa-arvoon ja syrjintään, ja oikeuden toteutuminen voi vaarantua.

Korruption ja rikollisuuden kasvu: Vaikutusvallan kaupittelu on usein yhteydessä korruptioon, lahjontaan ja muuhun rikolliseen toimintaan, mikä voi heikentää oikeusvaltiota ja johtaa taloudellisiin menetyksiin.

Poliittisen vakauden heikentyminen: Jos vaikutusvallan kaupittelulla vaikutetaan poliittisiin päätöksiin, tämä voi johtaa epäoikeudenmukaiseen päätöksentekoon ja poliittisen järjestelmän legitimaation menetykseen.

Yksilöiden ja yhteisöjen välisten suhteiden kärjistyminen: Korruptio ja vaikutusvallan väärinkäyttö voivat aiheuttaa eriarvoisuutta ja yhteisöjen välisiä jännitteitä.

Kansainväliset seuraamukset: Kansainvälisesti vaikutusvallan kaupittelu voi johtaa diplomatian ongelmiin, taloudellisiin sanktioihin ja mainehaittoihin.

Kaiken kaikkiaan vaikutusvallan kaupittelun seuraukset voivat olla pitkäaikaisia ja laaja-alaisia, heikentäen yhteiskunnan toimivuuden ja oikeudenmukaisuuden peruspilareita.

Kysyin tekoälyltä vastuunkannosta kansaneläkeläisten asiassa:

Kansaneläkkeiden katkaisu jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta oli radikaali teko, joka asetti uhrit hädänalaiseen tilaan. Kuka on vastuussa heidän kohtalonsa parantamisesta ja perusoikeuksien palauttamisesta sekä vahingonkorvauksista.

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeiden katkaisuja jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta koskevissa tapauksissa vastuu heidän oikeuksiensa palauttamisesta ja vahingonkorvausten järjestämisestä kuuluu ensisijaisesti kyseisen maan kansallisille viranomaisille ja oikeusjärjestelmälle. Tämä sisältää esimerkiksi sosiaaliturvaviranomaiset, oikeuslaitokset ja tarvittaessa kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt, jotka voivat puuttua tilanteeseen, jos kansalliset toimet ovat ristiriidassa perusoikeuksien kanssa.

Lisäksi Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet suojelemaan ihmisoikeuksia ja varmistamaan, että sosiaaliturva- ja sosiaalipalvelut toteutetaan oikeudenmukaisesti ja syrjimättömästi. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin voi ottaa kantaa, jos kansalliset toimet rikkovat EU:n tai Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä.

Vastuu heidän kohtalonsa parantamisesta ja oikeuksien palauttamisesta kuuluu siis:

Kansallisille viranomaisille ja oikeuslaitoksille

Kansainvälisille ihmisoikeusjärjestöille ja EU:n mekanismeille

Yksilöille ja heidän edustajilleen, jotka voivat hakea oikeutta oikeusjärjestelmästä

Tämä varmistaa, että uhrien oikeudet tunnustetaan ja että he voivat saada korvauksia sekä tarvittaessa hyvitystä tapahtuneesta.

**

Puuhanaisten olisi syytä kiirehtiä, koska uhrejen elinpäivät ovat muutenkin vähissä. En ole havainnut, että he olisivat tehneet mitään aiheuttamansa hädän lievittämiseksi saati korjaamiseksi.

Kysyin tekoälyltä mihin aikaisempi kansaneläkkeen maksukäytäntö käytäntö perustui:

Mihin perustui se, että aiemmin kansaneläkkeet on maksettu EU:n jäsenmaihin

Tässä vastaus:

Aikaisemmin kansaneläkkeiden maksaminen EU:n jäsenmaihin perustui EU:n yhteiseen lainsäädäntöön ja yhteistyöhön sosiaaliturva-alueella. Keskeinen perusta oli EU:n sosiaaliturvasäädökset, kuten sosiaaliturvadirektiivit, jotka pyrkivät varmistamaan, että EU:n kansalaiset voivat saada sosiaaliturvaetuuksia, kuten kansaneläkkeitä, myös muissa jäsenvaltioissa oleskelunsa tai työnsä vuoksi.

Tärkeimmät periaatteet olivat:

Yhdenmukaisuus ja yhteistyö: EU:n jäsenvaltiot sopivat yhteisistä säännöistä, jotka mahdollistavat sosiaaliturvaetuuksien maksamisen eri maissa. Tämä helpotti esimerkiksi eläkeläisten ja työntekijöiden oikeutta saada etuuksia myös muissa EU-maissa.

Etuuksien kohtuullisuus ja oikeudenmukaisuus: Järjestelmä varmistaa, että kansaneläkkeet maksetaan oikeudenmukaisesti ja että etuudet eivät moninkertaistu tai vähene ilman perustetta.

Kansainväliset sopimukset ja yhteisön oikeus: EU:n jäsenmaat noudattivat yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia, jotka mahdollistivat kansaneläkkeiden maksamisen EU:n sisällä ilman erillisiä kansallisia sopimuksia.

Näin ollen, jos henkilö oli työskennellyt useassa EU-maassa tai muutti EU:n sisällä, hänen kansaneläkkeensä saattoi perustua hänen työuransa aikana kertyneisiin oikeuksiin ja näiden oikeuksien siirtoihin eri jäsenvaltioiden välillä. Tämä mahdollisti sosiaaliturvan ja eläkeoikeuksien sujuvan siirtämisen maiden välillä, mikä oli tärkeää liikkuvuuden lisäämiseksi EU:ssa.

Yhteenvetona: Kansaneläkkeiden maksaminen EU:n jäsenmaihin perustui yhteiseen lainsäädäntöön, joka mahdollisti oikeuksien siirron ja sosiaaliturvaetuuksien maksamisen eri maissa, edistäen liikkuvuutta ja sosiaaliturvan yhdenmukaisuutta EU:ssa

Lokakampanja on purrut keinoälyynkin:

Onko yksi syy kansaneläkkeen katkaisuun jäsenmaissa asuvilta suomalaisilta väärinkäytösten estäminen

Tässä vastaus:

Kyllä, yksi syy kansaneläkkeen katkaisuun jäsenmaissa asuvilta suomalaisilta voi olla väärinkäytösten estäminen. Tämän tarkoituksena on varmistaa, että etuuksia saavat vain ne, joille ne todellisuudessa kuuluvat, ja ehkäistä esimerkiksi tilanteita, joissa eläkkeensaajat hakevat etuuksia eri maista tavalla, joka ei ole tarkoituksenmukaista tai sallittua. Näin pyritään ylläpitämään järjestelmän kestävyyttä ja oikeudenmukaisuutta sekä ehkäisemään mahdollisia väärinkäytöksiä, jotka voivat johtaa resurssien väärinkäyttöön tai kestävän järjestelmän vaarantumiseen

Kysyin tekoälyltä, miten kansaneläkeläiset voivat puolustaa kunniaansa:

Kun lokakampanja kohdistuu johonkin ryhmään, kuten kansaneläkeläisiin, niin millä keinoilla he voivat puolustaa kunniaansa yhteiskunnassa.

Tässä vastaus:

Kun lokakampanja kohdistuu tiettyyn ryhmään, kuten kansaneläkeläisiin, heidän on tärkeää käyttää tehokkaita keinoja oman kunniansa ja arvostuksensa suojelemiseksi. Tässä muutamia keinoja, joita ryhmä voi käyttää:

Viestintä ja tiedottaminen: Ryhmän edustajat voivat julkaista selkeitä ja positiivisia viestejä, jotka korostavat heidän arvoaan ja yhteiskunnallista rooliaan. Tietoisuuden lisääminen auttaa vähentämään väärinkäsityksiä ja leviäviä ennakkoluuloja.

Yhteisön tuki ja solidaarisuus: Ryhmän jäsenet voivat tukea toisiaan ja rakentaa vahvaa yhteisöllisyyttä, mikä vahvistaa heidän identiteettiään ja muistuttaa heidän arvostaan yhteiskunnassa.

Tarinoiden ja kokemusten jakaminen: Henkilökohtaiset tarinat ja kokemukset voivat auttaa ihmisiä ymmärtämään ryhmän todellista asemaa ja haastamaan negatiivisia stereotypioita.

Yhteistyö ja vuorovaikutus: Yhteistyö muiden yhteiskunnallisten toimijoiden, järjestöjen ja median kanssa voi auttaa levittämään positiivista kuvaa ja puolustamaan ryhmän oikeuksia.

Oikeudelliset keinot: Jos kampanjat sisältävät loukkauksia tai syrjintää, ryhmä voi hakea oikeutta esimerkiksi valittamalla tai tekemällä kanteluita syrjinnästä viranomaisille.

Osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun: Aktiivinen osallistuminen päätöksentekoon ja keskusteluihin auttaa varmistamaan, että ryhmän näkökulmat tulevat huomioiduiksi ja kunniaa ei loukata.

Koulutus ja tietoisuuden lisääminen: Järjestämällä koulutuksia ja tapahtumia voidaan lisätä ymmärrystä ryhmän tilanteesta ja vähentää ennakkoluuloja.

Näillä keinoilla kansaneläkeläiset ja muut vastaavat ryhmät voivat vahvistaa omaa asemaansa ja puolustaa kunniaansa yhteiskunnassa, vaikka heitä kohtaisikin kielteisiä kampanjoita

**

Kohta 1: Suomessa ja kansainvälisesti tulee korjata, että toisin kuin on annettu ymmärtää Kansaneläke ei ole köyhyydestä johtuva sosiaalituki eikä sillä ole mitään varallisuus- tai pääomatulorajoja.

Kohta 4: Media on ollut varsin vaitonainen kansaneläkeläisille aiheutetusta hätätilasta jäsenmaissa ja uudesta vähimmäisetuusasiakkuudesta myös Suomessa.

Kohta 5: Suomessa ei ole ryhmäkannemahdollisuutta tällaisessa asiassa, vaan jokaisen uhrin tulee yksin nostaa kanne esim. Sosiaali- ja terveysministeriötä vastaan sen aloitettua kunniaa loukkaavat toimet kansaneläkeläisiä vastaan. Tosin asia on jo viety EU-tasolle.

Nyt olemmr päätyneet siihen tilanteeseen, että kansaneläkeläiset joutuvat häpeämään eläkettään kun se muutettiin vähimmäisetuudeksi. 

Olisiko nyt se hetki, jolloin Sanni Grahn-Laasonen tulisi yhdessä Mia Laakson kanssa julkisuuteen kertomaan, miten he näkevät kansaneläkeläisten roolin yhteiskunnan vapaamatkustajina. 

Kansaneläkeläisten ohjailu hakemaan jäsenmaissa sosiaaliturvaa paikallisilta viranomaisilta johtaa juuri siihen, mitä EU:ssa pyritään välttämään eli siihen, että henkilö saa osin päällekkäisiä sosiaalietuja eri maista yhtäaikaiisesti. Kansaneläkeläisen tapauksessa työeläkettä ja terveydenhoitovastuu Suomesta ja kansaneläkkeen katkaisun johdosta jonkin sortin sosiaalitukea jäsenmaan sosiaaliturvasta. Tätähän juuri EU:ssa halutaan välttää. Suomi sotkee nyt kaiken.

Kysyin tekoälyltä mitä kansaneläkkeen katkaisu merkitsee EU:n yhtenäisyydelle:

Mitä se vaikuttaa EU:n yhtenäisyydelle, kun jokin jäsenmaa muuttaakin eläkelainsäädäntöä siten, että se ei maksa vakiintunutta eläkettä enää toisissa jäsenmaissa asuville entiseen tapaan.

Tässä vastaus:

Kun jokin EU:n jäsenmaa muuttaa eläkelainsäädäntöään siten, että se ei enää maksa vakiintuneita eläkkeitä entiseen tapaan toisissa jäsenmaissa asuville, tämä voi vaikuttaa EU:n yhtenäisyyteen usealla tavalla:

Luottamus ja oikeudenmukaisuus: Tällainen muutos voi heikentää luottamusta yhteiseen järjestelmään ja oikeudenmukaisuuden tunnetta, koska kansalaiset saattavat nähdä, että heidän oikeutensa tai odotuksensa eläkkeisiin eivät ole enää turvattuja koko EU:n alueella.

Yhteismarkkinat ja vapaa liikkuvuus: EU:n perusperiaatteisiin kuuluu vapaa liikkuvuus ja yhtenäiset oikeudet jäsenmaiden välillä. Muutokset eläkelainsäädännössä voivat aiheuttaa epävarmuutta ja rajoituksia, mikä voi vaikuttaa ihmisten haluun muuttaa tai työskennellä toisessa jäsenvaltiossa.

Yhteisten sääntöjen noudattaminen: EU pyrkii edistämään yhteisiä sääntöjä ja standardeja sosiaaliturvan ja eläkejärjestelmien osalta. Jäsenvaltioiden tekemät muutos, joka poikkeaa tästä yhteistyöstä, voi johtaa keskusteluihin ja mahdollisesti oikeudellisiin kiistoihin EU-tasolla, esimerkiksi EU:n oikeusjärjestyksen yhteensopivuudesta.

Poliittinen luottamus: Muutokset voivat aiheuttaa jännitteitä ja poliittista erimielisyyttä EU:n ja kyseisen jäsenvaltion välillä, erityisesti jos muutokset nähdään suojatoimina tai oman kansallisen edun ajamisena, joka vaarantaa yhteisen järjestelmän yhtenäisyyden.

Mahdolliset seuraukset: Tällaiset muutokset voivat johtaa siihen, että EU:n komissio tai muut jäsenvaltiot käynnistävät oikeudellisia prosesse tai vaatimuksia kyseisen jäsenvaltion toimintojen pysäyttämiseksi tai muokkaamiseksi EU:n yhteisten sääntöjen mukaisiksi.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tällainen eläkelainsäädännön muutos voi heikentää EU:n yhtenäisyyttä, aiheuttaa epävarmuutta ja jännitteitä yhteisten oikeuksien ja sääntöjen noudattamisessa sekä vaikeuttaa liikkuvuutta ja oikeudenmukaista kohtelua koko unionissa

Kun suomalaisia vammaisia ja vanhuksia viruu jäsenmaiden kaduilla ilman kansaneläkettä ja ehkä terveydenhoitoakin, niin eiköhän jäsenvaltioista ala ropisemaan kanteita Suomea vastaan. Kumppanimaat ja EU tuskin haluavat olla osa ongelmaa vaan osa ratkaisua 

Vierailija kirjoitti:

Kun suomalaisia vammaisia ja vanhuksia viruu jäsenmaiden kaduilla ilman kansaneläkettä ja ehkä terveydenhoitoakin, niin eiköhän jäsenvaltioista ala ropisemaan kanteita Suomea vastaan. Kumppanimaat ja EU tuskin haluavat olla osa ongelmaa vaan osa ratkaisua 

Kuulostaa lähinnä tapauksilta, joiden kuuluisi olla edunvalvonnassa.

Etkö ymmärrä, edut on katkaistu. Katkaisijat kuuluisivat valvontaan. Se päivä koittaa pian.

Kansaneläkkeen katkaisu poikii joka tapauksessa monenlaisia oikeusjuttuja vuosikausiksi eteenpäin ja tekijöiden viereltä katoaa tukijat siinä vaiheessa kun vastuunkantajia määritellään. Nämä tulevat roikkumaan pitkään löysässä hirressä, oli lopputulos mikä hyvänsä. Siinä heidän tulevaisuudennäkymä, minkä itselleen rakensivat.

Elina Valtonen puolustelee Suomen järjestelmää tänään puheissaan:

https://www.is.fi/politiikka/art-2000011442838.html

Valtonen kertaa Suomen historiaa. Suomi oli ensimmäinen maa Euroopassa, jossa naiset saivat äänioikeuden.

Vapauteen ja vastuuseen lukeutuu elementti, jonka varaan Suomi on rakennettu. Se on Valtosen mukaan markkinatalous.

Vuonna 1918 Suomi toteutti torpparilain, joka mahdollisti torpparien vapautumisen maanomistajien vallasta, Valtonen kertaa.

- Me luotamme ihmiseen.

**

Siinä ei nyt historia auta mitään, kyse on nykyisestä vapaata liikkumista rajoittavasta järjestelmästä, joka koskee tavalla tai toisella koko kansakuntaa. Suurlähettiläät hymähtivät. Heidän pakeilleen on varmasti kansaneläkkeen katkaisun uhreja ajautunut ääritapauksissa. Heidän tehtävä on auttaa.

Ps. kyllä torppari oli vapaampi, kuin ulosotossa vielä muutama vuosi sitten koko loppuikänsä roikkuva yrittäjä. Tämäkin historia olisi ollut hyvä hehkutuksen lisäksi mainita yleisölle, joka vaieten joutuu kuuntelemaan tuossa puolitotuuksia.

Suomen suurlähettiläät, edustajat ja konsulaatit

Suomen konsulaatit ovat toisen valtion tärkeään kaupunkiin perustettuja yksiköitä. Konsulaatti antaa apua ja suojaa siellä matkustaville tai asuville Suomen kansalaisille.

https://diplomacy.fi/mita-ovat-suomen-suurlahettilaat/

Minkälaiset ohjeet on annettu kansaneläkeläisten auttamiseksi. Apua ON ANNETTAVA!

Kysyin tekoälyltä toteutuuko kansaneläkeläisen liikkumisvapaus enää tosiasiallisesti perusoikeuksien mukaan:

Suomen perusoikeuksien mukaan jokaisella on oikeus valita asuinpaikka ja tämä oikeus edellyttää julkiselta vallalta myös sellaisia positiivisia toimenpiteitä, joiden kautta valinta tulee tosiasiallisesti mahdolliseksi. Kun kansaneläke katkaistiin jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta niin rikkoiko Suomi tätä hienoa perusoikeuksien velvoitetta vastaan, kun tosiallisesti liikkumisvapaus ei ole enää mahdollista toimeentulon menetyksen myötä ja mahdollisesti myös terveydenhoidon menetyksen myötä.

Tässä vastaus:

Kysymys siitä, rikkoiko Suomi perusoikeuksien velvoitetta, kun kansaneläke katkaistiin jäsenmaissa asuvilta vanhuksilta ja vammaisilta, liittyy olennaisesti perusoikeuksien sisältöön ja valtion velvollisuuksiin toteuttaa näitä oikeuksia tosiasiallisesti. Suomen perustuslain mukaan jokaisella on oikeus asuinpaikan valintaan, ja tämä oikeus edellyttää julkiselta vallalta myös sellaisia positiivisia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat tämän oikeuden toteutumisen.

Perusoikeuksien käytännön toteuttaminen ei rajoitu vain oikeuden tunnustamiseen, vaan sisältää myös velvollisuuden varmistaa, että kansalaisilla on todellinen mahdollisuus käyttää näitä oikeuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sosiaaliturvaetuudet ja palvelut ovat saatavilla tasapuolisesti ja riittävästi, jotta ihmiset voivat elää ja liikkua kuten oikeus edellyttää.

Jos kansaneläke katkaistiin henkilöiltä, jotka asuvat muualla EU:n jäsenvaltioissa, ja tämä katkaisu johtaa siihen, ettei heillä ole mahdollisuutta elää tai liikkua vapaasti toimeentulon tai terveydenhuollon menetyksen vuoksi, voidaan katsoa, että tämä rajoittaa heidän tosiasiallista liikkumisvapauttaan. Tällainen tilanne saattaa olla ristiriidassa perusoikeuksien kanssa, koska oikeutta valita asuinpaikkaa ei voida käyttää tosiasiallisesti, jos toimeentulo- ja terveyspalveluiden saatavuus estää tai rajoittaa tätä valintaa.

Näin ollen voidaan argumentoida, että Suomen toimenpiteet ovat ristiriidassa perusoikeuksien velvoitteiden kanssa, koska ne eivät mahdollistaneet vanhusten ja vammaisten henkilöiden tosiasiallista mahdollisuutta valita asuinpaikkaansa ja liikkua vapaasti. Tämä korostaa sitä, että positiiviset toimenpiteet eivät riitä vain oikeuden tunnustamiseen, vaan niiden on myös varmistettava, että oikeus toteutuu käytännössä.

Tämä asia voisi vaatia oikeudellista arviointia ja mahdollisesti EU:n tai kansallisen perustuslakituomioistuimen kantaa, mutta perusoikeuksien sisältö ja velvoitteet edellyttävät, että julkisen vallan toimenpiteet tukevat ja mahdollistavat oikeuksien tosiasialliset toteutukset

Alkaa kyllä jo niin siepata kokoomuksen toiminta laajemminkin. Kumpi tuossa Ukrainen sodassa on heille prioriteetti, rauha vai tuo heidän edustajiensa hehkuttaminen ja paistattelu joka käänteessä sen rakentamisessa. Naama puikeena selitetään kuinka Suomi on niin itseään suuremmassa roolissa maailmalla Ukraina asiassa.Orpokin luetteleew päivittän paljonko rahaa olemme Ukrainaan lähettäneet. Kiva varmaan heidänkin kuulla kuinka tästä jatkuvasti muistutetaan. Montako kertaa heidän pitää Suomea kiittää samasta asiasta. Siellä on sota ja ihmisiä kuolee. On aivan sivuseikka näille sodan jaloissa kituville, kuka sitä rauhaa pääsee rakentamaan ja sillä omaa profiiliaan nostamaan. Kokoomuksen penikat saattavat asenteellaan koko Suomen aivan noloon asemaan. Lopettakaa heti itseänne kehumasta, ei ole mitään aihetta. Olette valovuosien päässä kansanivälisistä suurtekijöistä. Nyt ei ole kyse Suomen menestyksestä vaan Ukrainen sodasta.

Paljonko poliitikot omistavat yksityisten terveysjättejen osakkeita kun jatkuvasti haalitaan tyhjinä kumiseville käytäville lainsäädännöllä ja kelakorvauksilla asiakkaita ja uusimpana avauksena tämän epäonnistuttua  EU-rahoitteisia tai kansainvälisesti rahoitettuja  sotavammalasten hoitaminen. Kyllä Orpon on täytynyt ymmärtää minkä reaktion hänen avauksensa saa aikaiseksi, mutta kokoomuksen kannarusluvut eivät paljon paina, jos omat sijoitukset on kyseessä. Poliitikoillahan on tarjota myös asuntoja mukana tuleville välttämättömille tukihenkilöille ja tällä kertaa lystin maksaa EU tai vastaava organisaatio. Eli siitä vaan. Vastustusta hillitsisi avoin tiedotus rahoituksesta.

Vierailija kirjoitti:

Paljonko poliitikot omistavat yksityisten terveysjättejen osakkeita kun jatkuvasti haalitaan tyhjinä kumiseville käytäville lainsäädännöllä ja kelakorvauksilla asiakkaita ja uusimpana avauksena tämän epäonnistuttua  EU-rahoitteisia tai kansainvälisesti rahoitettuja  sotavammalasten hoitaminen. Kyllä Orpon on täytynyt ymmärtää minkä reaktion hänen avauksensa saa aikaiseksi, mutta kokoomuksen kannarusluvut eivät paljon paina, jos omat sijoitukset on kyseessä. Poliitikoillahan on tarjota myös asuntoja mukana tuleville välttämättömille tukihenkilöille ja tällä kertaa lystin maksaa EU tai vastaava organisaatio. Eli siitä vaan. Vastustusta hillitsisi avoin tiedotus rahoituksesta.

Noiden tukena saapuvat mummot saavat kansaneläkkeen 3 vuodessa. Jäsenmaissa asuvat mummot menettävät kansaneläkkeensä lopullisesti 2 vuodessa.