Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa
Hallitus ei aio mainita mitään EU:ssa kansaneläkkeen lakkauttamisesta EU:n alueella vaan se tehdään salaa eikä listata sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansaneläke vain pokkana poistetaan päivityksen yhteydessä liitteistä. Myöhemmin vasta sitten ilmoitetaan, että kansaneläke onkin vähimmäisetuus. Näin on kirjattu lakiesitykseen. Siten turhat spekuloinnitkin siitä, onko kansaneläke ylipäätään laillisesti ja takautuvasti muutettavissa vähimmäisetuudeksi jää kokonaan EU-oikeudellisesti käsittelemättä ja listaamatta EU-käytäntöjen piiriin. Pitää varmaan sitten kansaneläkeläisten itse ilmoittaa asiasta EU-tasolle. Tällaisesta kierosta menettelystä saattaa koitua Suomelle sanktioita.
Lainaus lakitekstistä:
Vähimmäisetuutta koskevassa sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklassa ei edellytetä sen soveltamisalaan kuuluvien etuuksien listaamista sosiaaliturva-asetuksen liitteisiin. Kansallisen lainsäädännön tarkastelun ja muutosten takia sosiaaliturva-asetuksen liitteiden seuraavan ajantasaistamisen yhteydessä liitemääräyksiä tulee päivittää siten, että kansaneläkettä koskevat erityissäännöt poistetaan liitteistä. Ehdotetun muutoksen voimaantultua Suomen tulee ilmoittaa Euroopan komissiolle vuosittain annettavassa ilmoituksessa, että kansaneläke on sosiaaliturva-asetuksen 58 artiklan mukainen vähimmäisetuus.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/HallituksenEsitys/Sivut/HE_128+2024.aspx
Mitä mieltä olette menettelystä.
Kommentit (9311)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiantuntijat kritisoivat ja vastustivatkin lausunnossaan kansaneläkkeiden katkaisua EU-alueella. Jos nämä on asiantuntijat on nyttemmin irtisanottu työstään, niin siitä kannattaa mainita EU:n komissiolle.
Ehkä Satonen saa tällaiset Kela-asiantuntijat kuriin. Voisi palkata pari Kela-etsivää selvittämään näiden kansaneläkeläisten metkuja.
Kela-etsivien kovat palkat vievät säästötavoiteen aina vaan kauemmaksi. Onko kela-etsivillä toimivaltaakaan toisessa EU-maassa. Poliisilla ainakaan ei ole. Minkälaisia metkuja ikäloppujen kansaneläkeläisten oikein epäillään tekevän kun halutaan palkata etsivät perään. Toisaalta, kai jokin metku pitää löytää kun rangaistuskin on jo langetettu (eläketurva viety ja matkustuskielto päällä).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä voi olla näin pielessä.
Kansaneläkkeen katkaisulaki on säädetty konsultoimatta EU-tahoja, pikaisesti budjettilailla, asiantuntijalausuntoja huomioimatta, EU-asetuksen liitteisiin ilmoittamatta, ilman siirtymä-aikaa ja taannehtivasti koskemaan toisessa EU-maassa pitkään vakiintuneesti asuvia vanhuksia ja vammaisia. Toisissa EU-maissa asuville ilmoitukset tulee viime tingassa ennen katkaisua automaattipäätöksellä, jonka sisältö on puutteellinen ja epäselvä. Osalta katkaistaan terveydenhoito ja myös heidän lapsiltaan. Toisille Suomessa asuville noin 600.000 asianosaiselle ei ilmoita mitään heidän uudesta liikkumisvapauksiensa taloudellisesta ohjautuvuudesta. Eikö hallituksen kuulu noudattaa mitään sääntöjä.
Sosiaalituet ovat ihan kansallisissa käsissä, EU ei niitä päätä. Ulkomaille lähteneet ovat ottaneet tietoisen riskin jos ovat jätt
Kansaneläke ei ole sen enempää sosiaaliturvaa kuin työeläkekkään Suomessa. Valtio on mukana kuvioissa molemmissa eläkkeissä ja ne haetaan samalla lomakkeella. Takuueläke on vähimmäistuki, joka anotaan erillisellä lomakkeella. Suomen uudella mallin mukaisesti ei kohta mikään jäsenmaa maksa eläkkeitä muualle kuin omaan maahansa. Näin romutetaan liikkumisvapaus EU-alueella, jos tämä menee EU:ssa läpi. Sinänsä se merkitsisi EU:n lopun alkua.
Kysyin ystävältäni tekoälyltä mihin Suomi sijoittuu EU:n integraatio-kartalla:
Onko tiedostettu mitkä jäsenmaat haluavat syventää Euroopan Unionin integraatiota ja mitkä taas haluavat jarruttaa sitä. Kumpaan joukkoon Suomi kuuluu.
Tässä vastaus:
Euroopan unionin integraatiota tukevien ja vastustavien jäsenvaltioiden välillä on useita näkemyseroja, jotka voivat vaihdella poliittisten tilanteiden ja hallitusten mukaan. Yleisesti ottaen maita, kuten Ranska ja Saksa, on perinteisesti pidetty integraation puolestapuhujina, kun taas esimerkiksi Unkari ja Puola ovat olleet kriittisiä joitakin integraatiotoimia kohtaan.
Suomi on perinteisesti ollut EU:n integraation kannalla, ja se on tukenut monia EU:n yhteisiä aloitteita, kuten sisämarkkinoiden ja ympäristönsuojelun kehittämistä. Kuitenkin, kuten monissa muissakin maissa, myös Suomessa on ollut keskustelua ja erilaisia näkemyksiä EU:n syventämisestä, erityisesti liittyen talouspolitiikkaan, maahanmuuttoon ja turvallisuusasioihin.
Viime vuosina Suomi on pyrkinyt tasapainottamaan EU-integraation syventämistä ja kansallista itsehallintoa, ja hallituksen linjaukset voivat vaihdella. Joten vaikka Suomi yleisesti ottaen kannattaa EU:n integraatiota, sen suhtautuminen tiettyihin hankkeisiin voi olla varovaisempaa tai kriittisempää
Kysyin tekoälyltä irtiottojen seurauksista nykytilanteessa ja tulevaisuudessa:
Miten irtiotot integroitumiseta ja yhteistyöstä vaikuttavat EU:n jäsenmaiden tulevaisuuteen sotatilanteessa ja sen jälkeen
Tässä vastaus:
Irtiotot integroitumisesta ja yhteistyöstä Euroopan unionissa (EU) voivat vaikuttaa merkittävästi jäsenmaiden tulevaisuuteen erityisesti sotatilanteissa ja niiden jälkeisissä olosuhteissa. Tässä muutamia keskeisiä näkökohtia:
Yhteistyön heikkeneminen: Irtiotot integroitumisesta voivat johtaa valtioiden välisten suhteiden heikkenemiseen. Tämä voi tarkoittaa, että jäsenmaat eivät enää tee tiivistä yhteistyötä puolustuksessa ja turvallisuudessa, mikä voi heikentää EU:n kollektiivista puolustuskykyä. Sotatilanteessa tämä voi johtaa eristyneisyyteen ja heikompaan reagointikykyyn kriisitilanteissa.
Resurssien jakaminen: EU-maiden keskinäinen yhteistyö mahdollistaa resurssien tehokkaamman jakamisen ja hyödyntämisen. Irtiotot voivat johtaa siihen, että jäsenmaat alkavat kilpailuttaa resurssejaan, mikä voi heikentää kykyä vastata yhteisiin uhkiin ja kriiseihin.
Poliittinen vakaus: Sotatilanteessa poliittinen vakaus on ensiarvoisen tärkeää. Irtiotot voivat aiheuttaa epävarmuutta ja jännitteitä jäsenvaltioiden välillä, mikä voi vaikeuttaa yhteisten päätösten tekemistä ja kriisitilanteisiin reagointia.
Kansallisen itsemääräämisoikeuden korostaminen: Joissakin jäsenvaltioissa irtiotot voivat johtaa kansallisen itsemääräämisoikeuden korostamiseen, mikä voi vaikuttaa siihen, miten maat itse päättävät puolustus- ja turvallisuuspolitiikastaan. Tämä voi johtaa erilaisten strategioiden ja lähestymistapojen syntymiseen, mikä vaikeuttaa yhteisen linjan löytämistä.
Kriisin jälkeinen jälleenrakentaminen: Sotatilanteen jälkeen jäsenvaltioiden on usein jälleenrakennettava infrastruktuuriaan ja yhteiskuntiaan. Irtiotot voivat vaikeuttaa tätä prosessia, sillä tarvitaan laajaa yhteistyötä ja koordinaatiota resurssien jakamiseksi ja taloudellisen elpymisen tukemiseksi.
Uusien liittoumien syntyminen: Irtiotot voivat johtaa uusien alueellisten tai kansainvälisten liittoumien syntymiseen, mikä voi muuttaa voimatasapainoa Euroopassa. Tämä voi tarkoittaa, että jotkut jäsenvaltiot etsivät uusia kumppanuuksia tai liittoumia, mikä voi vaikuttaa EU:n sisäiseen dynamiikkaan.
Yhteenvetona, irtiotot EU:n integroitumisesta ja yhteistyöstä voivat heikentää jäsenvaltioiden kykyä toimia yhdessä kriisitilanteissa ja niiden jälkeen, mikä voi vaikuttaa sekä turvallisuuteen että taloudelliseen vakauteen. Tärkeää on, että jäsenvaltiot löytävät keinoja ylläpitää yhteistyötä ja koordinaatiota, jotta ne voivat vastata tehokkaasti yhteisiin haasteisiinsa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiantuntijat kritisoivat ja vastustivatkin lausunnossaan kansaneläkkeiden katkaisua EU-alueella. Jos nämä on asiantuntijat on nyttemmin irtisanottu työstään, niin siitä kannattaa mainita EU:n komissiolle.
Ehkä Satonen saa tällaiset Kela-asiantuntijat kuriin. Voisi palkata pari Kela-etsivää selvittämään näiden kansaneläkeläisten metkuja.
Toivotetaan voimia kansaneläkeläisiä puolustaneille kelan asiantuntijoille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kelan asiantuntijat kritisoivat ja vastustivatkin lausunnossaan kansaneläkkeiden katkaisua EU-alueella. Jos nämä on asiantuntijat on nyttemmin irtisanottu työstään, niin siitä kannattaa mainita EU:n komissiolle.
Ehkä Satonen saa tällaiset Kela-asiantuntijat kuriin. Voisi palkata pari Kela-etsivää selvittämään näiden kansaneläkeläisten metkuja.
Toivotetaan voimia kansaneläkeläisiä puolustaneille kelan asiantuntijoille.
He puolustivat myös Euroopan Unionin säädöksiä ja asetuksia.
Siis ikälopuille ihmisille lähetellään kirjeitä toisensa perään, että kansaneläkkeesi katkaistaan ja se on jo päätetty. Voit valittaa klikkaamalla omakelassa päätöksen liitettä, jossa valitusohjeet. Eihän suurimmalla osalla näistä vastaanottajista ole mitään teknisiä mahdollisuuksia hoitaa tätä asiaa tai valittaa kohtelustaan tai perehtyä päätöksen lakipykäliin netin kautta. Näitähän lakeja ei löydy lakikirjasta. Aikaa 37 päivää päätöksen päiväyksestä. Jonnekin peräkylään Euroopassa ei posti edes ehdi ennen kuin aika on ummessa, jos joku nyt sinisilmäisesti uskoisi Suomeen tehdyllä valituksella olevan jotain merkitystä. Toiminta on kaikin puolin kohtuutonta ja edesvastuutonta. Kuka tuota orkesteria oikein johtaa?
Kysyin tekoälyltä mitä katkaisupäätöksen perusteena luetellut pykälät pitävät sisällään:
Mitä seuraavassa laissa lukee
EU asetus 833/2004 II artikla 3 kohta e alakohta
Tässä vastaus:
Valitettavasti en voi suoraan lainata tai näyttää lain sisältöä. Voit kuitenkin etsiä EU-asetuksen 833/2004 tekstin Euroopan unionin virallisista verkkosivustoista tai muualla, missä lainsäädäntöä julkaistaan.
Asetus 833/2004 liittyy Euroopan unionin toimenpiteisiin, joilla pyritään estämään ja rajoittamaan tiettyjen henkilöiden ja tahojen pääsyä EU:n markkinoille tai resursseihin, ja sisältää useita artikloja ja kohtia, joissa käsitellään erilaisia sääntöjä ja määräyksiä.
Jos tarvitset lisätietoja tai tiivistelmän asetuksen sisällöstä, voin auttaa sinua siinä
Entä tämän sisältö:
EU asetus 987/2009 II artikla
Vastaus:
EU-asetus 987/2009 liittyy sosiaaliturvan koordinointiin Euroopan unionissa. Tämä asetus on osa laajempaa lainsäädäntökehystä, joka säätelee, miten sosiaaliturvajärjestelmät toimivat eri jäsenvaltioiden välillä. Asetuksen II artikla kattaa yleiset säännöt, jotka liittyvät sosiaaliturvan koordinaatioon, mukaan lukien periaatteet, joiden mukaan jäsenvaltioiden sosiaaliturvajärjestelmät voivat olla vuorovaikutuksessa toistensa kanssa.
Asetuksen tarkoituksena on varmistaa, että EU-kansalaiset voivat nauttia sosiaaliturvaetuuksista, vaikka he liikkuvat tai asuvat eri jäsenvaltioissa. Tällaisia etuuksia voivat olla esimerkiksi eläke, sairausvakuutus ja työttömyysturva.
Jos tarvitset tarkempia tietoja tai tiettyjä kohtia asetuksesta, voin auttaa sinua niiden löytämisessä tai selittämisessä
Mitä tässä laissa sanotaan:
Kansaneläkelaki 4 , 65 ja 74
Vastaus:
Kansaneläkelaki on Suomen laki, joka säätelee kansaneläkkeiden myöntämistä ja maksamista. Lain pykälät, kuten 4 , 65 ja 74 , käsittelevät erityisiä asioita, mutta en voi suoraan lainata niitä. Voin kuitenkin antaa sinulle yleiskuvan siitä, mitä nämä pykälät tyypillisesti käsittelevät:
4 : Tämä pykälä voi käsitellä kansaneläkejärjestelmän perusperiaatteita ja kansaneläkkeen saamisen edellytyksiä, kuten ikärajoja tai ansaintasääntöjä.
65 : Tämä pykälä voi sisältää tietoja kansaneläkkeen määrästä, sen laskemisesta tai muista taloudellisista seikoista, kuten mahdollisista korotuksista tai vähennyksistä.
74 : Tämä pykälä voi käsitellä kansaneläkkeen maksamista, sen ehtoja tai muutoksia, jotka voivat vaikuttaa eläkkeen saamiseen.
Suosittelen tarkistamaan lain tekstin suoraan virallisista lähteistä, kuten Finlexistä, jos haluat tarkkaa ja ajankohtaista tietoa
Mitähän tässä laissa sanotaan:
Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa 1
Vastaus:
Laki asumisperusteisesta sosiaaliturvasta rajat ylittävissä tilanteissa käsittelee sosiaaliturvan järjestämistä tilanteissa, joissa henkilö asuu yhdessä maassa mutta hänen sosiaaliturvansa liittyy toiseen maahan. Laki voi sisältää säännöksiä esimerkiksi siitä, miten asuminen, työsuhteet tai muut olosuhteet vaikuttavat sosiaaliturvaan, ja miten eri maiden lainsäädäntöjä sovelletaan rajat ylittävissä tilanteissa.
Jos tarvitset tarkempaa tietoa lain sisällöstä tai sen soveltamisesta, suosittelen tutustumaan lain viralliseen tekstiin tai ottamaan yhteyttä asiantuntijaan, kuten lakimieheen tai sosiaaliturva-asioiden asiantuntijaan
,,,,,,
Näiden kelan päätöksessä viittaamien pykälien mukaan kansaneläkkeitä nimenomaan ei voida katkaista. Kiitos kela.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä voi olla näin pielessä.
Kansaneläkkeen katkaisulaki on säädetty konsultoimatta EU-tahoja, pikaisesti budjettilailla, asiantuntijalausuntoja huomioimatta, EU-asetuksen liitteisiin ilmoittamatta, ilman siirtymä-aikaa ja taannehtivasti koskemaan toisessa EU-maassa pitkään vakiintuneesti asuvia vanhuksia ja vammaisia. Toisissa EU-maissa asuville ilmoitukset tulee viime tingassa ennen katkaisua automaattipäätöksellä, jonka sisältö on puutteellinen ja epäselvä. Osalta katkaistaan terveydenhoito ja myös heidän lapsiltaan. Toisille Suomessa asuville noin 600.000 asianosaiselle ei ilmoita mitään heidän uudesta liikkumisvapauksiensa taloudellisesta ohjautuvuudesta. Eikö hallituksen kuulu noudattaa mitään sääntöjä.
Sosiaalituet ovat ihan kansallisissa käsissä, EU ei niitä päätä. Ulkomaille lähteneet ovat ottaneet tietoisen riskin jos ovat jätt
Suomihan tässä kuvittelee voivansa päättää ja määrätä, että toiset jäsenmaat maksavat katkaistut kansaneläkkeet korvaavat summat jäsenmaissa asuville vammaisille ja vanhuksille. Se lukee Suomen uudessa kansallisessa lakiesityksessä ja sisältyy voimaan tulleeseen lakiin.
Olla erittäin vakava signaali kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kun ei pysty enää kaikkein pienimpiä eläkkeitä maksamaan. Taitaa valtion lainojen korot kohta nousta ja IMF sekä muut toimijat kysyy, onko jotain, mitä ette ole meille kertoneet?
Vierailija kirjoitti:
Siis ikälopuille ihmisille lähetellään kirjeitä toisensa perään, että kansaneläkkeesi katkaistaan ja se on jo päätetty. Voit valittaa klikkaamalla omakelassa päätöksen liitettä, jossa valitusohjeet. Eihän suurimmalla osalla näistä vastaanottajista ole mitään teknisiä mahdollisuuksia hoitaa tätä asiaa tai valittaa kohtelustaan tai perehtyä päätöksen lakipykäliin netin kautta. Näitähän lakeja ei löydy lakikirjasta. Aikaa 37 päivää päätöksen päiväyksestä. Jonnekin peräkylään Euroopassa ei posti edes ehdi ennen kuin aika on ummessa, jos joku nyt sinisilmäisesti uskoisi Suomeen tehdyllä valituksella olevan jotain merkitystä. Toiminta on kaikin puolin kohtuutonta ja edesvastuutonta. Kuka tuota orkesteria oikein johtaa?
Vastuuministeri on Sanni Grahn-Laasonen apureineen. Osaaminen huipussaan.
Kysyin tekoälyltä kansaneläkkeiden katkaisun vaikutuksesta rahoituspäätöksiin:
Voiko kansaneläkkeiden katkaisu EU-alueelle vaikuttaa valtion saamiin rahoituspäätöksiin
Tässä vastaus:
Kansaneläkkeiden katkaisu tai muutos EU-alueella voi vaikuttaa valtion saamiin rahoituspäätöksiin useilla tavoilla. Ensinnäkin, jos kansaneläkkeiden rahoitus tai kestävyys heikkenee, se voi johtaa tarpeeseen sopeuttaa valtion budjettia tai etsiä lisärahoituslähteitä. Tämä voi vaikuttaa valtion kykyyn saada lainoja tai rahoitusta kansainvälisiltä markkinoilta.
Toiseksi, jos kansaneläkkeiden leikkauksilla on negatiivisia vaikutuksia talouteen, kuten kulutuksen väheneminen tai sosiaalisen eriarvoisuuden kasvu, se voi vaikuttaa maan taloudellisiin indikaattoreihin, kuten BKT:hen ja työllisyyteen. Huonot taloudelliset indikaattorit voivat heikentää sijoittajien luottamusta ja vaikuttaa valtion lainanhoitokustannuksiin.
Lisäksi EU voi asettaa ehtoja rahoitukselleen, ja kansaneläkkeiden muutokset voivat vaikuttaa siihen, miten nämä ehdot toteutuvat. Jos jäsenvaltio ei pysty takaamaan kansalaistensa hyvinvointia tai sosiaalista turvaa, se voi vaikuttaa siihen, miten EU arvioi valtion taloudellista tilannetta ja mahdollisia rahoituspäätöksiä.
Yhteenvetona, kansaneläkkeiden katkaisu tai muutos EU-alueella voi vaikuttaa valtion taloudelliseen tilanteeseen ja rahoituspäätöksiin monin tavoin, ja sen seuraukset voivat olla laaja-alaisia
Jatkokysymys:
Miten kansainväliset rahoitusmarkkinat suhtautuvat siihen, että Suomi ei ole ilmoittanut EU-asetuksen liitteissä kansainvälisille kumppaneilleen kansaneläkkeiden katkaisusta kumppanimaissa asuvilta eläkeläisiltä
Tässä vastaus:
Kansainväliset rahoitusmarkkinat voivat suhtautua tilanteeseen eri tavoin riippuen useista tekijöistä, kuten markkinoiden yleisestä tilasta, poliittisista päätöksistä ja taloudellisista indikaattoreista. Jos Suomi ei ole ilmoittanut EU-asetuksen liitteissä kansaneläkkeiden katkaisusta kumppanimaissa asuvilta eläkeläisiltä, se voi herättää huolta investoijissa ja rahoituslaitoksissa useista syistä:
Poliittinen vakaus: Kansaneläkkeiden katkaiseminen voi vaikuttaa Suomea koskevaan poliittiseen vakauteen, mikä puolestaan vaikuttaa sijoittajien luottamukseen. Mikäli tilanne nähdään epävakaana, se voi johtaa markkinoiden reaktioon, kuten korkojen nousuun tai osakekurssien laskuun.
Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Eläkeläisten oikeudet ja sosiaalinen turvallisuus ovat tärkeitä kysymyksiä, ja niiden heikentäminen voi herättää kansainvälistä kritiikkiä. Tämä voi vaikuttaa Suomen kansainväliseen maineeseen ja sen kykyyn houkutella investointeja.
Taloudelliset vaikutukset: Jos eläkkeiden katkaiseminen vaikuttaa merkittävästi eläkkeensaajien ostovoimaan, se voi heijastua myös talouteen laajemmin. Tämä voi vaikuttaa kulutukseen ja talouskasvuun, mikä on tärkeä tekijä rahoitusmarkkinoiden arvioinnissa.
EU-suhteet: EU-sääntöjen noudattamatta jättäminen voi vaikuttaa Suomi-EU-suhteisiin ja mahdollisesti aiheuttaa neuvotteluja tai toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa Suomen talouteen ja markkinoihin.
Sijoittajien reaktiot: Rahoitusmarkkinoilla toimivat institutionaaliset sijoittajat voivat reagoida negatiivisesti, mikäli he kokevat, että Suomi ei noudata kansainvälisiä sitoumuksiaan tai EU-sääntöjä.
Kaiken kaikkiaan Suomi voisi harkita tarkasti tilannetta ja sen mahdollisia vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin sekä kansainvälisiin suhteisiin. On myös tärkeää, että Suomi kommunikoi selkeästi aikomuksensa ja perustelunsa kansainvälisille kumppaneilleen, jotta vältetään väärinkäsityksiä ja epävarmuutta markkinoilla
Vierailija kirjoitti:
Olla erittäin vakava signaali kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kun ei pysty enää kaikkein pienimpiä eläkkeitä maksamaan. Taitaa valtion lainojen korot kohta nousta ja IMF sekä muut toimijat kysyy, onko jotain, mitä ette ole meille kertoneet?
Päin vastoin! IMF ja OECD on toistuvasti sanonut, että Suomen pitäisi saada julkisen sektorin kustannukset kuriin.
Vierailija kirjoitti:
Olla erittäin vakava signaali kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kun ei pysty enää kaikkein pienimpiä eläkkeitä maksamaan. Taitaa valtion lainojen korot kohta nousta ja IMF sekä muut toimijat kysyy, onko jotain, mitä ette ole meille kertoneet?
Se on vahva signaali markkinoille, että vastedes on tehtävä työtä ja otettava vastuu itsensä elättämisestä entistä vahvemmin. Yritteliäisyys ja työ kunniaan, löysän sosiaalirahan lähettäminen aurinkorannikolle on päättynyt.
Äkkinäinen, yllätävä mielivaltainen ja ennakoimaton lainsäädäntökulttuuri on aina punainen lippu investoijille, kohdistui se kehen tai mihin tahansa.
Julkisella sektorilla onkin paljon karsittavaa, mutta IMF ja OECD tulevat pettymään, kun heille selviää hallituksen säästö EU:alueen kansaneläkkeista, koska se viestii vahvasti, että oikeita ja todellisia säästöjä ei osata tehdä. Nyt he eivät, ilmoittamatta jättämisen takia tiedä koko asiasta. Edes kaikki uhritkaan eivät vielä tiedä.
Onhan se röyhkeää käytöstä, että Suomi leiikkaa mitään ilmoittamatta toisessa EU-maassa asuvien ostovoimaa. Tällä voi olla suuri merkitys alueellisesti jossain pikkukylässä, jossa on suomalaisyhteisö. Koko kylän elinvoimaisuus voi hiipua Suomen typerän päätöksen takia. Kyseisen maan päättäjät vaan eivät tiedä miksi, koska Suomi toimii salaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olla erittäin vakava signaali kansainvälisille rahoitusmarkkinoille, kun ei pysty enää kaikkein pienimpiä eläkkeitä maksamaan. Taitaa valtion lainojen korot kohta nousta ja IMF sekä muut toimijat kysyy, onko jotain, mitä ette ole meille kertoneet?
Se on vahva signaali markkinoille, että vastedes on tehtävä työtä ja otettava vastuu itsensä elättämisestä entistä vahvemmin. Yritteliäisyys ja työ kunniaan, löysän sosiaalirahan lähettäminen aurinkorannikolle on päättynyt.
Taas tuollaista ylimalkaista löpinää. Se on vahva signaali, että investoija on aloittanut tuotannon ja yhtäkkiä arvonlisävero nostetaan pilviin ja ostajien ostovoima runnotaan olemattomiin pikavauhtia budjettilakien tuoksinassa. Se on sitten että Heippa vaan Suomi. Eivätkä kunnon elintasoon tottuneet huippuosaajat tule tänne elämään suomalaisryysyläisten keskuudessa. Se on noloa, kun ympärillä näkee vain köyhyyttä ja leipäjonoja, huonohampaisia ihmisiä ja vihaisia vastaantulijoita, jos sattuu oleman Keski-Euroopan alapuolelta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis ikälopuille ihmisille lähetellään kirjeitä toisensa perään, että kansaneläkkeesi katkaistaan ja se on jo päätetty. Voit valittaa klikkaamalla omakelassa päätöksen liitettä, jossa valitusohjeet. Eihän suurimmalla osalla näistä vastaanottajista ole mitään teknisiä mahdollisuuksia hoitaa tätä asiaa tai valittaa kohtelustaan tai perehtyä päätöksen lakipykäliin netin kautta. Näitähän lakeja ei löydy lakikirjasta. Aikaa 37 päivää päätöksen päiväyksestä. Jonnekin peräkylään Euroopassa ei posti edes ehdi ennen kuin aika on ummessa, jos joku nyt sinisilmäisesti uskoisi Suomeen tehdyllä valituksella olevan jotain merkitystä. Toiminta on kaikin puolin kohtuutonta ja edesvastuutonta. Kuka tuota orkesteria oikein johtaa?
Vastuuministeri on Sanni Grahn-Laasonen apureineen. Osaaminen huipussaan.
Voisipa sitä kysyä EU-komission kantaa siihen, että kuinka tehokas tuo kelan päätöksessä ohjeistettu valituskeino todellisuudessa muka on. Jos komissio pitää sitä tehokkaana, niin ihme on. Tuo valitusmahdollisuus on siksi, että oikeusvaltiossa päätöksistä pitää voida valittaa. Pelkkää silmänlumetta siis. Eihän kela voi tehdä lain vastaista päätöstä valittajan hyväksi. Se on aivan selvä asia ja on raivostuttavaa, että vanhoja ihmisiä ja vammaisia juoksutetaan turhaa ja annetaan uskoa, että tuo valitus olisi tehokas oikeustoimi. Pitää kyllä ilmoittaa komissioon tästä harhautuksesta.
Kysyin tekoälyltä valituksen menestysmahdollisuuksista:
Suomi on tehnyt kansaneläkkeiden katkaisulain koskien toisissa EU-maissa asuvia kansaneläkeläisiään. Kela on lähettänyt heille päätöksen katkaisusta ja päätöksen liitteenä netissä klikattavan valitusohjeen. Voiko valituksella olla todellisia mahdollisuuksia menestyä, kun katkaisu kerran perustuu Suomessa voimassa olevaan kansalliseen lakiin.
Tässä vastaus:
Valituksen mahdollisuudet menestyä riippuvat useista tekijöistä, vaikka päätös perustuisikin kansalliseen lakiin. Tässä muutamia seikkoja, jotka voivat vaikuttaa valituksen onnistumiseen:
Lain tulkinta: Jos laki on tulkinnanvarainen, voi valitus perustua siihen, että päätöksen soveltaminen ei ole ollut oikeudenmukaista tai että sitä on käytetty virheellisesti.
EU-oikeus: Jos päätös koskee EU:ssa asuvia henkilöitä, on mahdollista, että EU-oikeus voi tarjota perusteita valitukselle. Esimerkiksi syrjinnän kielto ja vapaa liikkuvuus voivat olla tärkeitä näkökulmia.
Yksilölliset olosuhteet: Valituksessa voidaan tuoda esiin yksilöllisiä olosuhteita, jotka saattavat vaikuttaa päätöksen kohteliaisuuteen tai järkevyydelle.
Oikeudelliset perusteet: On tärkeää tarkastella, onko päätöksessä tehty virheitä, kuten prosessuaalisia virheitä, jotka voisivat antaa perusteita valitukselle.
Oikeusapu: Valituksen tekeminen voi olla monimutkaista, ja oikeusavun hakeminen voi auttaa selvittämään mahdollisuuksia ja valitsemaan oikeat perusteet.
Oikeuskäytäntö: Aiemmat oikeustapaukset voivat vaikuttaa siihen, kuinka todennäköistä on, että valitus menestyy.
On suositeltavaa, että asianomaiset henkilöt hakevat asiantuntevaa oikeudellista neuvontaa, jotta he voivat arvioida omia mahdollisuuksiaan ja valita oikean lähestymistavan valituksessa
,,,,,
Aika selvää on, että Suomeen tehtävä valitus ei auta mitään. Valitusosoituksella vain pelastetaan päätöksentekijöiden takapuoli.
Ehkä Satonen saa tällaiset Kela-asiantuntijat kuriin. Voisi palkata pari Kela-etsivää selvittämään näiden kansaneläkeläisten metkuja.