Kansaneläke katkaistaan EU-lta salaa

Kysyin tekoälyltä miten EU-pääsisi sopimusmaiden tasolle sosiaaliturva-asioissa:

EU:n sosiaaliturva-asetus voisi suojata kansaneläkkeen katkaisulta paremmin, jos asetuksen liitteisiin ilmoitettaisiin katkaisusta. Suomi ei ilmoita, joten tuo turva jää saamatta. Sopimusmaiden, kuten Kanadan, Australian, Chilen, Yhdysvaltojen jne. viranomaiset pystyvät paremmin suojaamaan näiden maiden välillä liikkuvien henkilöiden sosiaaliturvan. Mitä EU:n pitäisi tehdä päästäkseen samaan tasoon Suomen sosiaaliturvasopimusmaiden kanssa

Tässä vastaus:

EU:n sosiaaliturva-asetuksen parantamiseksi ja kansaneläkkeiden suojelun tehostamiseksi voitaisiin harkita useita toimenpiteitä:

Liitteiden päivittäminen: EU:n jäsenvaltioiden tulisi sitoutua ilmoittamaan kaikki relevantit tiedot, mukaan lukien kansaneläkkeiden katkaisemiseen liittyvät asiat, asetuksen liitteisiin. Tämä parantaisi tietojen saatavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Yhteistyö ja tiedonvaihto: EU:n jäsenvaltioiden tulisi kehittää tehokkaampia mekanismeja tiedonvaihtoon sosiaaliturva-asioissa. Tämä voisi sisältää yhteisiä tietojärjestelmiä tai alustoja, jotka mahdollistavat nopean ja turvallisen tiedon jakamisen viranomaisten välillä.

Koulutus ja resurssit: Viranomaisille tulisi tarjota koulutusta ja resursseja sosiaaliturva-asetuksen soveltamisesta, erityisesti rajat ylittävissä tilanteissa. Tämä auttaisi varmistamaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Lainsäädännön harmonisointi: EU:n tulisi pyrkiä harmonisoimaan sosiaaliturvalainsäädäntöjä jäsenvaltioiden välillä. Tämä voisi tarkoittaa yhteisten sääntöjen laatimista, jotka helpottavat eri maiden kansalaisten sosiaaliturvaoikeuksien tunnistamista ja suojaamista.

Asiakaspalvelun parantaminen: EU:n ja jäsenvaltioiden tulisi kehittää asiakaspalvelua siten, että kansalaiset saavat selkeää ja helposti ymmärrettävää tietoa sosiaaliturvaoikeuksistaan ja -velvollisuuksistaan, erityisesti liikkuessaan eri maiden välillä.

Seuranta ja arviointi: EU:n tulisi luoda mekanismeja sosiaaliturva-asetuksen toimivuuden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Tämä voisi sisältää säännöllisiä raportteja, joissa tarkastellaan eri jäsenvaltioiden käytäntöjä ja kokemuksia.

Yhteiset standardit: EU:n tulisi kehittää yhteisiä standardeja ja käytäntöjä, joita jäsenvaltioiden tulisi noudattaa sosiaaliturva-asioissa. Tämä voisi auttaa varmistamaan, että kaikilla kansalaisilla on yhdenmukaiset oikeudet ja velvollisuudet riippumatta siitä, missä he asuvat tai liikkuvat.

Näiden toimenpiteiden avulla EU voisi parantaa sosiaaliturva-asetuksen tehokkuutta ja tarjota parempaa suojaa kansaneläkkeiden katkaisulta, samalla kun se lähestyisi muiden maiden, kuten Suomen sosiaaliturvasopimusmaiden, tasoa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä te täällä vielä valitatte? Tämä saga on saanut onnellisen lopun ja on loppuunkäsitelty. Ymmärtääkseni toimeenpano on myös täydessä vauhdissa.

Mitä itse sitten täällä vielä pottuilet vanhoille ihmisille. Olemme siirtyneet kohtelumme käsittelyyn EU-tasolla. Nyt tiedät, miksi vielä kirjoitellaan. 

Jos käyttäisitte saman energian, mitä käytätte EU-valitushömppään, yrittäjyyteen ja työntekoon, tuottaisitte merkittävästi enemmän hyvää sekä itsellenne että yhteiskunnalle.

Kun kansalaiselta viedään status ja toimeentulo sekä mahdollisesti terveydenhoito eli kaikki elämän edellytykset  niin vaikea siinä on tuottaa hyvää yhteiskunnalle ja itselle. Viette nämä resurssit monelta sellaiseltakin, jolla vielä  on  ollut edellytykset tuottaa hyvää Suomelle iästä ja vammaisuudesta riippumatta. Teillä ei vaan mielikuvitus riitä nykymaailman mahdollisuuksiin. Siksi Suomen vammaispolitiikka on takapajuisuudessaan käsittämättömän näköalaton kun muissa maissa panostetaan vahvasti vammaisten ja vanhusten mahdollisuuksiin yhteiskunnassa. Nämä vastapuolen ehdotukset ovat epärealistisia kuten haviteltu säästökin. 

Kysyin tekoälyltä virkavastuusta:

Miten virkavastuu toteutuu

Tässä vastaus:

Virkavastuu tarkoittaa viranomaisten ja julkisen sektorin työntekijöiden vastuuta toiminnastaan ja päätöksistään. Suomessa virkavastuu on säädetty laissa, ja se kattaa useita eri näkökohtia, kuten rikosoikeudellisen, hallinto-oikeudellisen ja siviilioikeudellisen vastuun.

Virkavastuun toteutuminen voi tapahtua seuraavilla tavoilla:

Rikosoikeudellinen vastuu: Jos viranomaisen toiminta on lainvastaista ja aiheuttaa vahinkoa, hän voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Esimerkiksi viranomaisen tuottamuksellinen tai tahallinen rikos voi johtaa syytteeseen ja rangaistukseen.

Hallinto-oikeudellinen vastuu: Viranomaiset voivat myös joutua vastuuseen hallintomenettelyssä, jos heidän päätöksensä tai toimintansa on lainvastaisia tai jos ne eivät täytä asianmukaisia menettelytapoja. Tällöin päätös voidaan kumota, ja viranomaiselle voidaan määrätä korvauksia.

Siviilioikeudellinen vastuu: Viranomaiset voivat joutua myös siviilioikeudelliseen vastuuseen, jos heidän toiminnastaan on aiheutunut vahinkoa yksityishenkilöille tai yhteisöille. Tällöin vahingonkorvausvaatimuksia voidaan nostaa.

Virkasyyte: Julkisen sektorin työntekijät voivat myös joutua virkasyytteen kohteeksi, mikäli heidän toimintansa on ollut moitittavaa tai lainvastaista. Virkasyyte voi johtaa joko varoitukseen tai erottamiseen.

Kansalaisvalvonta: Virkavastuu toteutuu myös kansalaisten ja mediaviranomaisten valvonnan kautta. Kansalaiset voivat tehdä kanteluita viranomaisten toiminnasta, ja media voi nostaa esiin väärinkäytöksiä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että virkavastuu on monimuotoinen ja se toteutuu useiden eri mekanismien kautta, jotka yhdessä varmistavat, että viranomaiset toimivat lain ja hyvän hallintotavan mukaisesti

Kysyin tekoälyltä automaattisen päätöksen virkavastuusta:

Jos kansalainen saa automaattisen päätöksen, niin miten virkavastuu toteutuu

Tässä vastaus:

Virkavastuu tarkoittaa julkisen hallinnon viranomaisten vastuuta päätöksistään ja toiminnastaan. Kun kansalaiselle tehdään automaattinen päätös, kuten esimerkiksi sosiaalietuuksien myöntäminen tai verotuksen määräytyminen, virkavastuu voi toteutua seuraavilla tavoilla:

Lainsäädäntö ja ohjeistus: Viranomaisilla on velvollisuus toimia lain ja asetusten mukaisesti. Jos automaattinen päätös perustuu virheellisiin tietoihin tai lainvastaisiin kriteereihin, viranomaiset voivat olla vastuussa päätöksestään.

Tarkastaminen ja valvonta: Automatisoidut päätökset tulee tarkistaa ja valvoa. Jos viranomaiset laiminlyövät tämän velvollisuuden, he voivat joutua virkavastuun piiriin.

Oikeusturva: Kansalaisilla on oikeus valittaa automaattisista päätöksistä. Jos päätöksessä on virhe, ja se ei ole korjattu valitusprosessin kautta, viranomainen voi olla vastuussa.

Vahingonkorvausvelvollisuus: Jos automaattinen päätös aiheuttaa kansalaiselle taloudellista vahinkoa, ja päätös on tehty virheellisesti tai lainvastaisesti, kansalaisella voi olla oikeus vaatia vahingonkorvauksia viranomaiselta.

Koulutus ja osaaminen: Viranomaisten on varmistettava, että heillä on riittävä osaaminen ja koulutus automaattisten päätösten tekemiseen. Jos päätöksentekijät eivät ole riittävän koulutettuja, se voi vaikuttaa virkavastuuseen.

Yhteenvetona voidaan todeta, että virkavastuu automaattisissa päätöksissä perustuu lainsäädäntöön, valvontakäytäntöihin ja kansalaisten oikeusturvaan. Viranomaisten on toimittava huolellisesti ja vastuullisesti, jotta he voivat välttää virkavastuun

Kysyin tekoälyltä, mitä jos säästö ei toteudu:

Kansaneläkkeen maksun katkaisua EU-alueella perusteltiin budjettiin kirjatulla 35 miljoonan euron säästöllä. Laskelmassa ei voitu huomioda sitä, että muuttaessaan Suomeen kansaneläkeläinen saa asumistukea ja mahdollisesti muita verovaroista maksettuja palveluita, joita toiseen EU-maahan ei ole maksettu. Lisäksi ne kansaneläkeläiset, jotka katkaisusta huolimatta jäävät toiseen EU-maahan putoavat veronmaksurajan alapuolelle, joten he eivät enää maksa eläkkeestään veroja Suomeen entiseen tapaan. Katkaisulle ei ole ilmoitettu muuta syytä kuin 35 miljoonan euron säästö. Jos tämä ei toteudukkaan, niin voiko lain kumota perusteettomana.

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeen maksun katkaiseminen EU-alueella ja siihen liittyvät taloudelliset perusteet voivat herättää monia kysymyksiä lainmukaisuudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Jos säästöjä ei saavuteta, voidaan pohtia, onko lain perusteet edelleen voimassa tai onko se ollut alun perin oikeutettu.

Jos kansaneläkkeen katkaisulle ei ole muita perusteita kuin taloudellinen säästö, ja tämä säästö ei toteudu, voi olla mahdollista, että lain perusteet kyseenalaistuvat. Lain kumoaminen tai muuttaminen voi kuitenkin olla monivaiheinen prosessi, joka vaatii lainsäätäjien tai hallituksen päätöksiä.

Lisäksi, jos lain toteuttamisen seurauksena syntyy merkittäviä taloudellisia tai sosiaalisia ongelmia, se voi johtaa keskusteluun lain muutoksista tai kumoamisesta. On myös mahdollista, että lain vaikutuksia arvioidaan tietyn ajan kuluttua, ja sen perusteella tehdään päätöksiä mahdollisista muutoksista.

Mikäli kansaneläkeläiset joutuvat epäoikeudenmukaiseen asemaan tai jos lain vaikutukset ovat haitallisia, kansalaisilla ja järjestöillä voi olla mahdollisuus vaikuttaa asiaan esimerkiksi poliittisen vaikuttamisen tai oikeustoimien kautta. Lain kumoaminen tai muuttaminen edellyttää kuitenkin yleensä lainsäätäjien päätöksiä ja prosesseja

Kysyin tekoälyltä budjettilaskelman tekijän vastuusta:

Jos budjettilaskelman tekijä on osaamattomuuttaan tai muusta syystä tehnyt laskelman, joka ei tuo 35 miljoonan säästöä kansaneläkkeen katkaisun ansiosta vaan päinvastoin kasvattaa valtion kuluja, niin voidaanko kyseinen taho saattaa vastuuseen.

Tässä vastaus:

Budjettilaskelman laatijaa voidaan periaatteessa saattaa vastuuseen, mutta se riippuu monista tekijöistä, kuten kyseisen tahon roolista, vastuista ja toimintatavoista. Jos laskelman laatiminen on tapahtunut virheellisesti osaamattomuuden vuoksi, on tärkeää arvioida, onko kyseessä ollut tahallinen laiminlyönti tai huolimattomuus, joka olisi voinut aiheuttaa valtion kuluja.

Vastuu voi määräytyä myös organisaation sisäisten sääntöjen, lakien ja säädösten mukaan. Jos laskelmassa on selvästi ollut virhe, ja se on aiheuttanut merkittäviä taloudellisia seurauksia, saatetaan vastuuseen myös laskelman tarkistamisesta ja hyväksymisestä vastuussa olevia henkilöitä tai organisaatioita.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että asiaa olisi syytä tutkia tarkemmin, ja mahdolliset seuraamukset riippuvat tutkimuksen tuloksista sekä siitä, onko kyseessä ollut huolimattomuus, osaamattomuus tai muu syy. Jos laskelman virhe on johtanut merkittäviin taloudellisiin menetyksiin, se voi myös herättää kysymyksiä organisaation sisäisestä valvonnasta ja prosesseista

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kansanelain muuttamiseksi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettaaksi kansaneläkelakia. Esitys perustuu keskeisiltä osin vuosille 2025-2028 vahvistettuun julkisen talouden suunnitelmaan, josta valtioneuvosto päätti 25.4.2025.

Tavoitteet: Esityksella tavoitellaan 38 miljoonan euron valtiontalouden säästöjä vuodesta 2025 alkaen.

https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/42623b12-8c13-483e-bd6f-a9acdc3827ba/1ebc7bf7-1125-4dfe-aea1-bdac6feea0e9/LAUSUNTOPYYNTO_20240626143917.PDF

,,,,

Jos kansaneläkkeen katkaisu ei tuotakkaan tavoiteltua säästöä, niin kai se sitten palautetaan EU-alueella asuville vanhuksille ja vammaisille korkoineen viimeistään vuoden 2028 lopulla. Ei kai mikään valtio ole valmis maksamaan siitä, että joku jäisi ilman eläkettään.

Kysyin tekoälyltä GDPR asetuksesta:

Kela haluaisi sujuvoittaa etuuskäsittelyä suoralla pääsyllä kansalaisten tilitietoihin pankeissa. Estääkö GDPR asetus tämän tavoitteen.

Tässä vastaus:

Kyllä, GDPR (General Data Protection Regulation) asettaa tiukkoja vaatimuksia henkilötietojen käsittelylle, mikä vaikuttaa suoraan myös Kelaan ja sen tavoitteisiin. GDPR suojaa yksityisyyttä ja henkilötietojen käsittelyä, ja se edellyttää, että henkilötietoja käsitellään lainmukaisesti, kohtuullisesti ja läpinäkyvästi.

Suora pääsy kansalaisten tilitietoihin pankeissa ilman heidän suostumustaan tai ilman muuta laillista perustetta voisi rikkoa GDPR:n sääntöjä. Erityisesti:

Suostumus: Henkilötietojen käsittelyyn tarvitaan yleensä rekisteröidyn (tässä tapauksessa kansalaisen) suostumus, ellei käsittelylle ole muuta laillista perustetta.

Tietojen minimointi: GDPR vaatii, että henkilötietoja kerätään vain siinä määrin kuin se on tarpeen tiettyä tarkoitusta varten.

Tietoturva: Henkilötietojen käsittelyn on oltava turvallista, ja rekisteröityjen oikeuksia on kunnioitettava.

Läpinäkyvyys: Rekisteröidylle on annettava selkeä tieto siitä, miten ja miksi hänen tietojaan käsitellään.

Jos Kela haluaa toteuttaa tällaisen järjestelmän, sen on varmistettava, että se noudattaa kaikkia GDPR:n vaatimuksia. Tämä saattaa edellyttää esimerkiksi kansalaisten suostumuksen hankkimista tai muita juridisia perusteita henkilötietojen käsittelylle

Kysyin tekoälyltä väärinkäytösten estämisestä:

Kela haluaa pääsyn kaikkien kansalaisten tilitietoihin estääkseen väärinkäytöksiä. Onko perustelu oikea ja oikeudenmukainen

Tässä vastaus:

Kelan halu päästä kaikkien kansalaisten tilitietoihin väärinkäytösten estämiseksi herättää monia eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä.

Perustelu on ongelmallinen seuraavista syistä:

Yksityisyydensuoja: Kansalaisten tilitiedot ovat henkilökohtaisia ja arkaluonteisia. Yksityisyydensuoja on perusoikeus, ja sen rikkominen ilman asianmukaista syytä tai lupaa ei ole oikeudenmukaista.

Suhteellisuus: Väärinkäytösten estämiseksi tarvitaan tehokkaita keinoja, mutta toimenpiteiden on oltava suhteellisia. Kaikkien kansalaisten tilitietojen valvonta on laaja ja mahdollisesti kohtuuton toimenpide. Onko olemassa vähemmän invasiivisia keinoja väärinkäytösten ehkäisemiseksi?

Luottamus: Kansalaisten luottamus julkisiin instituutioihin voi heikentyä, jos niiden koetaan valvovan liikaa yksityiselämää. Luottamus on tärkeä osa yhteiskunnan toimintaa, ja sen menetys voi johtaa kansalaisten ja viranomaisten välisen suhteen heikentymiseen.

Oikeudenmukaisuus: Yksilöiden seuraaminen ja valvonta ilman perusteltua syytä voi johtaa syrjintään ja epäoikeudenmukaisuuteen. Kaikkia kansalaisia ei tulisi käsitellä samanarvoisesti ilman todisteita väärinkäytöksistä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka väärinkäytösten estäminen on tärkeä tavoite, keinojen on oltava oikeudenmukaisia, suhteellisia ja kunnioitettava yksityisyyttä. On tärkeää etsiä tasapainoa tehokkuuden ja yksilön oikeuksien välillä

Kysyin Chatgpt:ltä, onko oikeus ja kohtuus veronmaksajia kohtaan, että kansaneläkkeen maksaminen lopetetaan ulkomaille Suomessa?

Kyllä, on oikeus ja kohtuus. Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo Suomessa asuville pienituloisille eläkeläisille, ei elinkustannusten tukemiseen ulkomailla.

Vierailija kirjoitti:

Kysyin Chatgpt:ltä, onko oikeus ja kohtuus veronmaksajia kohtaan, että kansaneläkkeen maksaminen lopetetaan ulkomaille Suomessa?

Kyllä, on oikeus ja kohtuus. Kansaneläke on tarkoitettu turvaamaan toimeentulo Suomessa asuville pienituloisille eläkeläisille, ei elinkustannusten tukemiseen ulkomailla.

Kysyin tekoälyltä esittämäsi kysymyksen:

onko oikeus ja kohtuus veronmaksajia kohtaan, että kansaneläkkeen maksaminen lopetetaan ulkomaille Suomessa

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeen maksaminen ulkomaille on monimutkainen kysymys, joka liittyy useisiin tekijöihin, kuten lainsäädäntöön, sosiaaliturvasopimuksiin ja kansalaisten oikeuksiin. Suomessa kansaneläkkeen tarkoituksena on turvata perusturva ikääntyville henkilöille, ja sen maksaminen ulkomaille voi herättää keskustelua oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta veronmaksajien näkökulmasta.

Maksamisen lopettaminen ulkomaille voisi perustua siihen, että halutaan varmistaa, että eläkkeet käytetään ensisijaisesti Suomessa asuvien hyväksi. Toisaalta se voisi myös herättää kysymyksiä siitä, miten oikeudenmukaisesti kohdellaan niitä, jotka ovat eläneet ja työskennelleet Suomessa mutta ovat nyt muuttaneet ulkomaille.

Lainsäädäntö ja käytännöt vaihtelevat eri maiden välillä, ja Suomi on solminut sosiaaliturvasopimuksia monien maiden kanssa, mikä voi vaikuttaa kansaneläkkeen maksamiseen. On tärkeää huomioida, että muutokset tällaisissa käytännöissä vaativat huolellista harkintaa ja keskustelua eri sidosryhmien välillä.

Yhteenvetona voidaan todeta, että oikeus ja kohtuus veronmaksajia kohtaan ovat tärkeitä kysymyksiä, mutta niihin liittyy myös monia muita näkökulmia ja periaatteita, jotka on otettava huomioon

Kysyin tekoälyltä kiirehtimismahdollisuudesta:

Jos vahingonkorvausta Suomen valtiolta hakeva toisessa EU-maassa asuva henkilö on vanha, voiko hän kiirehtiä asiansa käsittelyä saadakseen ratkaisun elinaikanaan

Tässä vastaus:

Suomessa vahingonkorvausta hakevat henkilöt voivat esittää pyyntöjä asian käsittelyn nopeuttamiseksi, mutta asian käsittelyaikaan vaikuttavat useat tekijät, kuten asian monimutkaisuus, käsittelyssä olevat asiakirjat ja mahdolliset oikeudelliset kysymykset. Jos hakija on vanha ja hänellä on erityisiä syitä haluta asian nopeaa käsittelyä, hän voi esittää nämä syyt asian käsittelevälle viranomaiselle.

Suomessa on myös oikeusjärjestelmä, joka mahdollistaa kiireellisten asioiden käsittelyn, mutta tämä riippuu tapauskohtaisesti. Hakijan kannattaa ottaa yhteyttä asianajajaan tai oikeusaputoimistoon, jotta saa tarkempia neuvoja ja tietoa siitä, miten asian käsittelyä voisi mahdollisesti nopeuttaa

Kysyin tekoälyltä kansaneläkelain muutoksen tiedottamisesta eläkeläisille:

Onko kansaneläkkeen katkaisu EU-alueella ja noin 600.000 Suomessa asuvan henkilön kansaneläkkeen muuttaminen vähimmäisetuudeksi sen luokan muutos, että siitä tulisi laajasti uutisoida mediassa ja lähettää jokaiselle eläkeläiselle kirjallinen tieto hänen kansaneläkkeensä muutoksesta

Tässä vastaus:

Kansaneläkkeen katkaisu tai sen muuttaminen vähimmäisetuudeksi on merkittävä muutos, joka voi vaikuttaa moniin eläkeläisiin ja heidän taloudelliseen tilanteeseensa. Tällaiset muutokset ovat usein laajasti uutisoituja, sillä ne voivat herättää huolta ja keskustelua yhteiskunnassa. Jos kyseessä on noin 600 000 Suomessa asuvan henkilön kansaneläkkeen muuttaminen, on todennäköistä, että media kiinnostuu asiasta ja uutisoi siitä.

Lisäksi eläkeläisten tiedottaminen on tärkeää, jotta he ymmärtävät, miten muutos vaikuttaa heidän etuuksiinsa. Kirjallinen tieto jokaiselle eläkeläiselle on järkevä käytäntö, sillä se varmistaa, että kaikki saavat tarvittavat tiedot henkilökohtaisessa muodossa. Tämä voi auttaa välttämään väärinkäsityksiä ja antaa eläkeläisille mahdollisuuden kysyä lisätietoja tai tukea tarvittaessa.

Yhteenvetona, tällaiset muutokset ovat merkittäviä ja niiden tiedottaminen sekä mediahuomio ovat tärkeitä

Jatkokysymys:

Onko kela tehtäviensä tasalla, kun ei lähetä Suomessa asuville noin 600.000 kansaneläkeläiselle henkilökohtaisessa muodossa tietoa heidän kansaneläkkeensä muuttumisesta vähimmäisetuudeksi

Tässä vastaus:

Kela, eli Kansaneläkelaitos, on vastuussa sosiaaliturvaan liittyvistä tehtävistä Suomessa. Jos noin 600 000 kansaneläkeläiselle ei lähetetä henkilökohtaista tietoa heidän kansaneläkkeensä muuttumisesta vähimmäisetuudeksi, se voi herättää huolta tiedonvälityksestä ja asiakaspalvelun tasosta.

On tärkeää, että kansaneläkeläiset saavat ajankohtaista ja tarkkaa tietoa omasta taloudellisesta tilanteestaan ja etuuksistaan, erityisesti kun kyseessä on merkittävä muutos. Tiedon puute voi aiheuttaa epävarmuutta ja ahdistusta asiakkaille, jotka saattavat olla riippuvaisia näistä etuuksista.

Kelan tehtäviin kuuluu myös tiedottaminen ja asiakasneuvonta, joten jos tällainen tilanne on olemassa, se voi nostaa kysymyksiä Kelan toimintatapojen ja resurssien riittävyyden suhteen. On suositeltavaa, että kansaneläkeläiset ottavat tarvittaessa yhteyttä Kelaan saadakseen lisätietoja ja selvittääkseen omaan tilanteeseensa liittyviä kysymyksiä

Tämän päivän lehtitiedoissa käsiteltiin työeläkkeitä ja kansaneläkkeistä uutisoitiin, että niitä ei leikata. Entäs Takuueläke, siitä ei sanota mitään.??

Iltalehden artikkeli tänään:

Kansaneläkkeisiin ei kosketa

Nykyisin eläkkeitä korotetaan vuosittain työeläkeindeksillä, joka pohjautuu 20 prosenttisesti palkkojen kehitykseen ja 80 prosenttisesti inflaatioon eli kustannusten nousuun. Palkkakertoimella puolestaan korotetaan eläkekertymiin tehtäviä korotuksia. Siinä painotukset ovat toisinpäin eli 20 prosenttia tulee kustannusten noususta ja 80 prosenttia palkkojen kehityksestä.

Inflaatiovakauttaja estää sen, että jatkossa työeläkeindeksi nousisi kahtena peräkkäisenä vuotena enemmän kuin palkkakerroin.

Pienimpiin eläkkeisiin vakauttaja ei iske, sillä kansaneläkkeitä korotetaan jatkossakin kansaneläkeindeksillä. Se perustuu täysin hintojen kehitykseen. Näin ollen tilanteessa, jossa inflaatiovakauttaja iskisi työeläkkeisiin, olisivat kansaneläkkeet suojassa.

On kuitenkin muistettava, että poikkeuksellisessa tilanteessa kansaneläkeindeksi on hallituksen toimin mahdollista jäädyttää, jolloin korotukset voidaan jättää joko kokonaan tai osittain tekemättä.

Vuonna 2023 vain kansaneläkettä saavia oli 6 prosenttia eläkeläisistä. Sekä työ- että kansaneläkettä sai puolestaan 29 prosenttia eläkeläisistä. Molempia eläkemuotoja saavien kohdalla inflaatiovakauttaja leikkaa vain työeläkkeen korotuksia.

Uusi inflaatiovakauttaja tulee voimaan eläkeuudistuksesta saadun sopimuksen mukaan aikaisintaan vuonna 2030

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/5a0e324b-353f-4413-acc3-dd5db3940833

Kaikkea sitä joutuukin lukemaan. Leikataanhan kansaneläkkeitä EU-alueella 100 % ja Suomessakin niiltä, joille uuden vähimmäisetuusmallin mukaan lasketaan uudet eläkkeet. Heitä on yli 30.000 Suomessa asuvaa kansaneläkeläistä ja osalla tuo kansaneläke sitten laskee. Joiltain Ruotsissa asuvilta katkaisun lisäksi peritään vielä takautuvasti johonkin pykälätulkintaan vedoten maksettuja kansaneläkkeitä jopa takaisin pitkältäkin ajalta, sanoi Kelan asiantuntija radiohaastattelussa Ruotsalaisradiossa. Lisäksi Takuueläke jää käsittelemättä kokonaan, ikäänkuin mitään sellaista ei olisi Suomessa lainkaan. Koskee kuitenkin erittäin suurta joukkoa ihan varteenotettavia ja tasavertaisia yhteiskuntamme asukkaita. Iltalehden artikkeli on loukkaus kansaneläkeläisiä ja takuueläkeläisiä kohtaan.

Lehtitietojen mukaan tietosuojavaltuutetulla on 3 vuoden jono. Länsimaisen oikeuskäsityksen mukaan, jos viranomainen ei kykene toimimaan säällisessä ajassa, niin asia ratkeaa valittajan hyväksi. Viivästynyt oikeus ei ole mitään oikeutta. Toivottavasti tätä noudatetaan Suomessakin, kun joka käänteessä kuulutamme olevamme oikeusvaltio. EU-komissiolle voi hyvin ilmoittaa, että kansaneläkkeiden automaattipäätöksiä koskevien valitusten käsittelyjono on 3 vuotta. 

Kysyin tekoälyltä pitkistä käsittelyajoista:

Jos pitkä käsittelyaika koskee suurta määrää kansalaisia ja johtuu viranomaisen resurssien vähäisyydestä, vaarantuuko oikeusvaltioperiaate

Tässä vastaus:

Kyllä, pitkä käsittelyaika, joka koskee suurta määrää kansalaisia ja johtuu viranomaisen resurssien vähäisyydestä, voi vaarantaa oikeusvaltioperiaatteen. Oikeusvaltioperiaate edellyttää, että kaikilla kansalaisilla on pääsy oikeudenmukaiseen ja tehokkaaseen oikeudenkäyntiin kohtuullisessa ajassa. Pitkät käsittelyajat voivat johtaa siihen, että yksilöiden oikeudet ja intressit eivät tule asianmukaisesti huomioiduiksi, mikä voi heikentää luottamusta oikeusjärjestelmään ja viranomaisiin.

Kun viranomaisilla ei ole riittäviä resursseja käsitellä asioita ajallaan, se voi myös vaikuttaa oikeuden toteutumiseen ja kansalaisten mahdollisuuksiin puolustaa oikeuksiaan. Tämä voi johtaa epätasa-arvoiseen kohteluun ja oikeusturvan heikentymiseen, mikä on vastoin oikeusvaltioperiaatteen keskeisiä periaatteita

Hullu tekoälyspämmääjä vain jatkaa copypasteja. Ei tätä ketjua edes monologiksi voi sanoa, kun yhden ketjussa olevan henkilön viestit eivät ole edes hänen itsensä kirjoittamia!

Kansaneläkkeen katkaisun haviteltu säästö tuo mukanaan paljon yllättäviä muihin viranomaisiin kohdistuvia resurssien lisäyspaineita ja huomattavia kuluja. Ei selvästikään ole otettu huomioon kun on katsottu vain STM:n näkövinkkelistä kansaneläkkeiden katkaisun seurauksia. Ajatuksena laissa on sysätä kansaneläkeläisten toimeentulo toisten EU-maiden harteille ja kansaneläkkeiden katkaisun viranomaisille aiheutuvat lisätyöt ja kustannukset toisten ministeriöiden päänsäryksi. Näin ei STM:ssä tarvita tehostustoimia. Ja kaikki hurraavat, että hyvä idea.

Nuo 600.000 Suomessa asuvaa kansaneläkeläistä eivät voi lainkaan valittaa heidän vakiintuneen kansaneläkkeensä muuttamisesta vähimmäisetuudeksi kun he eivät saa mitään päästöstä asiasta.