Vanhemmat voivat maksaa lasten opintovelat verovapaasti???

Siis voin maksaa vaikka puheluhuijarille 10000 euroa, mutta jos antaisin sen rahan lapselleni, niin siitä pitäisi rangaista ankarasti verottamalla?

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämän piiriin kuuluvat omat rintaperilliset ja omat vanhemmat, vaikka eivät enää asuisi samassa osoitteessa. 

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan myös yksityistoiminnassa, ei vain julkisessa.

Esim. "Asunnon vuokralle tarjoamista esimerkiksi lehti- tai internet- ilmoituksella ei pidettäisi yksityiselämän piiriin kuuluvana toimintana, ja niihin sovellettaisiin yhdenvertaisuuslakia." Toisen lainan poismaksaminen rinnastuu nähdäkseni tähän, koska silloin siihen sotketaan ulkopuolisia toimijoita mukaan.  Eriasia on, jos lahja annetaan perheen (samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kesken) sisällä. Täysi-ikäinen lapsihan ei ole enää perheenjäsen, ellei asu samassa taloudessa.

Silloin, kun maksetaan toisen henkilön opintolaina, on kysymys toiselle henkilölle tehdystä palvelusta. Lainan poismaksu on tällöin käytännössä julkinen palvelu, jota on tarjottava kaikille yhdenvertaisesti silloin kaikille joilla on opintolainaa, koska toisen puolesta tehty oikeustoimi kohdistuu julkista toimintaa harjoittavaan luotonantajaan. Sillä maksetaanko tästä palvelusta vastiketta vai ei ole yhdenvertaisuuslain näkökulmasta merkitystä.

"Yksityis- ja perhe-elämän piirillä säännöksessä viitataan jokaiselle ihmiselle kuuluvaan sellaiseen henkilökohtaiseen elämänpiiriin, jossa yksilöllä on oikeus elää omaa elämäänsä vapaana viranomaisten tai muiden ulkopuolisten aiheettomalta puuttumiselta ja joka nauttii perustuslain 10 :ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 8 artiklassa turvattua yksityis- ja perhe-elämän suojaa. Tällaisessa henkilökohtaisessa elämänpiirissä on keskeisesti kysymys perheen, suvun ja henkilön muun lähipiirin keskinäisistä suhteista ja toiminnasta tämän piirin sisällä tai puitteissa. Kun toiminta suuntautuu yksityis- ja perhe- elämän ulkopuolelle, sovelletaan yhdenvertaisuuslakia."

Sana puitteissa on sisällä sanan synonyymi, joten näissä on kysymys samasta asiasta.

Yhdenvertaisuuslain 23 :n mukaan: "Syrjinnän tai vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus saada hyvitys siltä viranomaiselta, työnantajalta tai koulutuksen järjestäjältä taikka tavaroiden tai palveluiden tarjoajalta, joka on tämän lain vastaisesti syrjinyt häntä tai kohdistanut häneen vastatoimia."

Ihmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan: "Jokaisella on oikeus nauttia yksityis- ja perhe-elämäänsä, kotiinsa ja kirjeenvaihtoonsa kohdistuvaa kunnioitusta. Viranomaiset eivät saa puuttua tämän oikeuden käyttämiseen, paitsi kun laki sen sallii ja se on välttämätöntä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen ja yleisen turvallisuuden tai maan taloudellisen hyvinvoinnin vuoksi, tai epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, tai muiden henkilöiden oikeuksien ja vapauksien turvaamiseksi."

Syrjintä on määritelty rikokseksi lisäksi syrjinnän kitkeminen on tarpeen moraalin suojaamiseksi. Näin ollen palvelu (lainan maksu toisen puolesta) ei kuulu hmisoikeussopimuksen 8 artiklan mukaan yksityis- ja perhe-elämän piiriin (sisälle).

Mikäli oikeuskäytäntö poikkeaa siitä, mitä lakiin ja hallituksen esitöihin on kirjattu, on oikeuskäytäntö tällöin luonnollisesti lainvastaista.

Tuo on nyt selvää paridiaa jo tuo leikkijuridiikka tuossa 😂

"Seurauksena vähemmän fiksu ja ahkera, mutta hyvän taustan omaava saattaa saada parempia arvosanoja ja päätyä parempiin töihin kuin se fiksumpi ja ahkersmpi köyhä nuori. Tähän vielä päälle vanhempien avustuksilla saadut harjoittelupaikat ja työpaikat, niin maatamme johtaa todellisuudessa aina jatkossakin raha."

En tiedä, millä alalla sinä olet töissä tai millä tasolla siellä, mutta minä en muista koko työurani ajalta kertaakaan, kenenkään olleen kiinnostunut yliopisto-ajan arvosanoistani. Enkä rekrytoivana esihenkilönäkään ole kertaakaan katsonut muuta, kuin että ihmisellä on tehtävään soveltuva tutkinto taka-taskussa, mutta arvosanoja en muista tarkistaneeni kertaakaan, keneltäkään.

Ihan oikeasti ei niillä arvosanoilla ole pa-s-kan väliä, mutta sillä on väliä että valittu ihminen on motivoitunut, halukas oppimaan ja luonteeltaan istuu työyhteisöön/tiimiin.

Vierailija kirjoitti:

Meritokratiakin sisältää ongelmia, kuten onko reilua, että hyvät älykkyysgeenit syntymässä saanut on automaattisesti eliittiä, vaikka ei ole geeniensä eteen mitään tehnyt. On se silti reilumpi järjestelmä kuin nykyinen, jossa hyväosaisuus periytyy ilman että yksilön omissa ominaisuuksissa mikään välttämättä puoltaisi tätä. Ikään kuin vanhempien menestys tai ahkeruus oikeuttaisi myös lasten menestyksen jotenkin, vaikka kyseessä eri ihmiset.

Onko joku joskus väittänyt, että elämä lähtökohtaisesti olisi reilua? Pohdintasi siitä, että onko oikein, jos sopivat geenit saanut on automaattisesti eliittiä. No, mietipä analogiana sitä, että luolamiesaikana heimoon syntyy kaksi lasta, toisella on ideaalit metsästäjän geenit ja toisella sattuu olemaan maailman parhaat geenit käsilläseisontaan. Mitä luulet, kumpaa osaamista heimo arvostaa korkeammalle, kun kyse on kuitenkin heimon selviämisestä? Ja vaikka nyt nykyaikana emme puhu enää niin konkreettisesti "heimon selviämisestä", niin ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaa silti primitiiviset vaistomme, halusit tai et.

Tietenkään täydelliseen reiluuteen ei päästä mitenkään, mutta asiaa ei auta, jos nyt verotuksessakin aletaan mahdollistamaan eriarvoisuuden kasvua ja omaisuuksien kasautumista. Päin vastoin pitäisi blokata tiukemmin näitä, koska jokainen vanhempi vaistomaisesti pyrkii silottamaan lapsensa tietä, ja se vääristää kilpailua resurssieroista johtuen, ja koituu lopulta makrotasolla vahingoksi.

Eihän tuo "muutos" oikeasti muuta yhtään mitään, se vain selkeyttää olemassa olevan lain tulkintaa. Olisi tämän voinut päättää toisinkin, mutta silloin asia olisi ollut helppo kiertää siten, että lapsi maksaa sitä lainaa itse, mutta vanhemmat antavat lahjaverosta vapaata avustusta elämiseen ts. maksaa esim. ruokakaupan laskuja yms. yms. yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Perhe-elämän piiriin kuuluvat omat rintaperilliset ja omat vanhemmat, vaikka eivät enää asuisi samassa osoitteessa. 

Yhdenvertaisuuslakia sovelletaan myös yksityistoiminnassa, ei vain julkisessa.

Esim. "Asunnon vuokralle tarjoamista esimerkiksi lehti- tai internet- ilmoituksella ei pidettäisi yksityiselämän piiriin kuuluvana toimintana, ja niihin sovellettaisiin yhdenvertaisuuslakia." Toisen lainan poismaksaminen rinnastuu nähdäkseni tähän, koska silloin siihen sotketaan ulkopuolisia toimijoita mukaan.  Eriasia on, jos lahja annetaan perheen (samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten kesken) sisällä. Täysi-ikäinen lapsihan ei ole enää perheenjäsen, ellei asu samassa taloudessa.

Silloin, kun maksetaan toisen henkilön opintolaina, on kysymys toiselle henkilölle tehdystä

Mitä ihmettä, yritätkö sanoa, että jos joku YKSITYISHENKILÖ maksaa jonkun läheisensä lainanlyhennyksen, kyse on JULKISESTA palvelusta, jota hänen pitäisi yhdenvertaisuuden nimissä tarjota kaikille velallisille? 

Joko ymmärsin pointtisi todella väärin, tai sitten olet ihan todella hakoteillä.

Eri, juridisen koulutuksen saanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa maksaa laina, niin mieluummin kannattaa antaa se raha suoraan. Laina ei ole mitään ilmaista rahaa, vaikka siitä saisi hyvityksenkin.

Sitten se ei ole enää verotonta.

"Verovapaus edellyttää, että vanhempi maksaa opintolainan lyhennyksen suoraan pankkiin eikä siirrä rahoja lapselleen. Verovapauden edellytyksenä ei ole, että lyhennyksen maksaa pankkiin lähisukulainen, vaan muutkin voivat maksaa toisen opintolainaa."

Ihan mielenkiinnosta, miten tuo käytännössä menee? Ainakin omat lainani ovat aina toimineet niin, että pankki vaan ottaa tietyltä tililtä  sovitun summan. Ei niistä mitään laskua erikseen tule eli miten se joku toinen voi maksaa sen suoraan pankkiin? 

Vierailija kirjoitti:

Siis voin maksaa vaikka puheluhuijarille 10000 euroa, mutta jos antaisin sen rahan lapselleni, niin siitä pitäisi rangaista ankarasti verottamalla?

Jos erehdyksen tai kiristyksen vuoksi maksat puheluhuijarille 10000 euroa, sinulla on oikeus vaatia perusteettoman edun palautusta tai vahingonkorvausta. Jos maksat tarkoituksella, se on joko puheluhuijarin saama lahja, josta hän on lahjaverovelvollinen, tai puheluhuijarin saamaa rikoshyötyä, joka tuomitaan kokonaan valtiolle menetetyksi (asianomistajan vahingonkorvausvaade menee valtion konfiskaatiovaateen edelle). 

Vierailija kirjoitti:

"Seurauksena vähemmän fiksu ja ahkera, mutta hyvän taustan omaava saattaa saada parempia arvosanoja ja päätyä parempiin töihin kuin se fiksumpi ja ahkersmpi köyhä nuori. Tähän vielä päälle vanhempien avustuksilla saadut harjoittelupaikat ja työpaikat, niin maatamme johtaa todellisuudessa aina jatkossakin raha."

En tiedä, millä alalla sinä olet töissä tai millä tasolla siellä, mutta minä en muista koko työurani ajalta kertaakaan, kenenkään olleen kiinnostunut yliopisto-ajan arvosanoistani. Enkä rekrytoivana esihenkilönäkään ole kertaakaan katsonut muuta, kuin että ihmisellä on tehtävään soveltuva tutkinto taka-taskussa, mutta arvosanoja en muista tarkistaneeni kertaakaan, keneltäkään.

Ihan oikeasti ei niillä arvosanoilla ole pa-s-kan väliä, mutta sillä on väliä että valittu ihminen on motivoitunut, halukas oppimaan ja luonteeltaan istuu työyhteisöön/tiimiin.

 

Arvosanojen merkityksestä tai merkityksettömyydestä vääntämisellä on hyvin vähän yhteyttä keskustelun varsinaiseen aiheeseen eli toisen puolesta suoritettujen maksujen verokohteluun. Yleisesti voi kuitenkin todeta, että jos haetaan vain "hyvää tyyppiä", jolla on tehtävään soveltuvan tasoinen koulutus, silloin ratkaisee aikaisempi työkokemus, jota ilman ei edes pääse hankkimaan työkokemusta. Jos sen sijaan on kyse aloista, joilla koulutuksen on tarkoitus antaa edes jonkinlaiset perustiedot ja perustaidot nimenomaan tulevaan ammattiin, silloin arvosanoilla on merkitystä ainakin ensimmäisten työpaikkojen tai jopa harjoittelupaikkojen saamisessa. 

Vierailija kirjoitti:

Laitettaisiinko vero, jos maksaa kulutusluottonsakin. Kuulostaa mainiolta idealta.

En oikeasti halua ymmärtää, vaikka maksaisin hyvää hyvyyttäni naapurin velan, niin miksi minua pitäisi siitä verottaa?

Ei tarvitsekaan ymmärtää, koska ajatus on järjetön. Jos maksaisit hyvää hyvyyttäsi naapurin velan, keskustelu käytäisiin siitä, verotetaanko naapuria. Todennäköisesti kyllä. Tai sitten naapuri voisi yrittää saada verotuspäätöksen kumotuksi ylemmissä oikeusasteissa vetoamalla siihen, että oli ottanut velkansa jo alun perin sellaisiin elinkustannuksiin, joita varten sivullisenkin antama elatuslahja olisi ollut verovapaa. Jäisi nähtäväksi, onnistuuko hän todistamaan sen ja keksisivätkö tuomioistuimet silti jonkin relevantin eron tämän tilanteen ja opintolainan välillä.

Vierailija kirjoitti:

4995 kolmen vuoden välein, oliko tuo summa oikein

4999,99 € kolmen vuoden välein.

Tuo arvosanoista vänkkäävä on ihan hakoteillä siinä, että vanhempien tuki auttaisi opinnoissa. Ei auta. Opintotuki lainoineen riittää kyllä siihen, että kuka vaan pystyy opinnot suorittamaan vaikka miten sukkelasti ja hyvin arvosanoin, jos ahkeruutta ja lukupäätä vaan riittää. Opintolainaa lyhennetään vasta valmistumisen jälkeen, ja tyypillisesti hyvin vähän kerrallaan. Ei se lainanlyhennys mitenkään haittaa myöskään työntekoa.

Se, mitä tuo kyllä tekee, niin lisää lapsen käyttörahoja tai muuta velanottokykyä, ja mahdollistaa esimerkiksi perhevapaalle jäämisen aika pian valmistumisen jälkeen. Eli lapsi on lujasti kunnon kansalaisen tiellä siinä. Ei ole tukien muodostamia kannustinloukkuja.

Tämähän on hieno asia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa maksaa laina, niin mieluummin kannattaa antaa se raha suoraan. Laina ei ole mitään ilmaista rahaa, vaikka siitä saisi hyvityksenkin.

Sitten se ei ole enää verotonta.

"Verovapaus edellyttää, että vanhempi maksaa opintolainan lyhennyksen suoraan pankkiin eikä siirrä rahoja lapselleen. Verovapauden edellytyksenä ei ole, että lyhennyksen maksaa pankkiin lähisukulainen, vaan muutkin voivat maksaa toisen opintolainaa."

Ihan mielenkiinnosta, miten tuo käytännössä menee? Ainakin omat lainani ovat aina toimineet niin, että pankki vaan ottaa tietyltä tililtä  sovitun summan. Ei niistä mitään laskua erikseen tule eli miten se joku toinen voi maksaa sen suoraan pankkiin? 

Se lainan numero on pankkitilin numero. Maksat sille tilille suorituksen, niin se suoritus lyhentää lainaa. Jos lainaa on vaikka 35 000 ja maksat sinne tilille 10 000, on lainaa huomenna jäljellä vain 25 000. Menee vähemmän korkoja ja laina on nopeammin maksettu kokonaan pois. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on varaa maksaa laina, niin mieluummin kannattaa antaa se raha suoraan. Laina ei ole mitään ilmaista rahaa, vaikka siitä saisi hyvityksenkin.

Kun sä et voi antaa rahaa toiselle ilman veroja kuin 5000€/3 vuotta.

Mutta voit kuitenkin halutessasi maksaa kaikki toisen elinkustannukset (ilman ylärajaa) eli juurikin ne menoerät joita opintolainalla on tarkoitus kattaa.

Vierailija kirjoitti:

Tuo arvosanoista vänkkäävä on ihan hakoteillä siinä, että vanhempien tuki auttaisi opinnoissa. Ei auta. Opintotuki lainoineen riittää kyllä siihen, että kuka vaan pystyy opinnot suorittamaan vaikka miten sukkelasti ja hyvin arvosanoin, jos ahkeruutta ja lukupäätä vaan riittää. Opintolainaa lyhennetään vasta valmistumisen jälkeen, ja tyypillisesti hyvin vähän kerrallaan. Ei se lainanlyhennys mitenkään haittaa myöskään työntekoa.

Opintolainalla ilman vanhempien taloudellista tukea opiskelleena olen täsmälleen samaa mieltä ainakin silloin, kun ei ole mitään terveysongelmaa, joka haittaisi opiskelua.

Vierailija kirjoitti:

Tällä pystyy suoraan hyvätuloiset maksamaan lapsensa opiskelut täysin, verotonta rahansiirtoa.

Se on hyvä asia.

Jos joku pystyy elättämään opiskelevaa lastaan, se on hyvä ja kannatettava asia.

Huomatkaa muuten, että tuon nuoren opintolainan saa maksaa verottomasti pois myös esim isovanhempi tai kummi. 

Suvun elatusvastuuta on oikein korostaa, jos heillä maksukykyä on. Sosiaaliturvansa kustantavat muuten ventovieraat veronmaksajat, kuten sinä. 

Minusta on aivan oikein, että mahdollisuus kustantaa opinnot on opiskelijan omilla läheisillä, eikä pelkästään meillä veronmaksajilla.

Tässä siis ehdottomasti kannattaa opiskelijan ottaa maksimimäärät opintolainaa, laittaa se vaikka korkeakorkoiselle tilille (jos haluaa ottaa varman päälle), valmistua ajoissa, saada opintolainahyvitys ja sitten vamhempien maksaa loppu laina pois. Eikö näin?

No, asumistukea ei enää vuoden päästä saa vaan asumislisää, jossa maksimi on 260 eikä sitä saa kesäkuukausina.

Vierailija kirjoitti:

No, asumistukea ei enää vuoden päästä saa vaan asumislisää, jossa maksimi on 260 eikä sitä saa kesäkuukausina.

Eli myös Helsingissä opiskelija saa vuoden päästä opintotukea 299 ja asumislisää 260.