pitkän harkinnan jälkeen mies ei sit suostnut
pikkukakkoseen.......................olen todella rikki ja pettynyt.
Kommentit (114)
Sinä et, ainakaan jos pysyt tässä suhteessa, saa toista lasta, ihan niikuin miehesi ei saa onnellista vaimoa. Molemmat tilanteet johtuvat teidän omista mielipiteistänne lapsiluvun suhteen.
Kyllähän ihminen muuttuu elämän aikana monesti ja paljon. Ja kyllä, mielipidettä saa muuttaa myös lapsien lukumäärästä!
Sitten voi tietysti kysyä miten mies suhtautuu suruusi ja ottaa sen?
pidän kyllä itseäni ihan järkevänä ja vastuullisena sekä hyvänä äitinä esikoisellemme,masennuksestani huolimatta. ainoa toiveeni tässä maailmassa oli saada toinen lapsi....
tullut eilisen jälkeen. meillä on yksi Tyttö. En ole ajatellut puhkoa kumeja(emme edes käytä),enkä todellakaan halua lasta kuin miehen suostumuksella ja hänen kanssaan. juttu nyt on vain niin,että pitäiskö tässä nyt nuolla haavansa ja tehdä surutyö ja jatkaa elämää näin. olin silloin tuota juttua kirjottaessani juuri kuullut mieheltäni että ei käy enää,joten arvatenkin olin hieman kikkeli otsassa. edelleen se on suurin haaveeni,mutta kaikkea ei kai voi saada. onhan meillä kaunis koti,ihana lapsi,kisu ja paljon ystäviä. ja sitäpaitsi mieheni on aivan ihana isä ja aviomies. ehkä tämä masennuskin tästä hellittää,kun saan surutyön tehtyä. oisko jollain muuten neuvoja,miten sen tekisin?
Hoida oma pääsi kuntoon.
En jaksanut lukea kaikkea 10 sivua, mutta jos sinulla on hyvä mies niin pidä hänestä kiinni, niitä ei joka oksalla kasva! Toiseksi, sinulla on lapsi, nauti nyt hänestä ja anna hänelle rakkautesi vaikka sylisi huutaakin toista lasta. Tiedän kyllä täysin tunteesi, koska olen kokenut saman.
Älä vaan raskaudu " tahallaan" . Jos " onni" käy, niin olet ainakin siihen syytön.
Kun olet saanut itsesi kuntoon sitten puhu miehesi kanssa. Tee hänelle selväksi kuinka tärkeää toisen lapsen saaminen on. Sinulla on siihen oikeus, olet nainen!!! Silti en lähtisi helposti avioliittoa rikkomaan tuon takia. Ole kärsivällinen, kaikkea ei saa heti. Hyvä antaa yleensä odotuttaa itseään!
T: Jo kolmen lapsen äiti, joka on taistellut " luvasta" tehdä ensimmäinen ja sitten taas 3 vuoden taistelu " luvasta" tehdä toinen. Kolmas tuli täysin yhteisestä halusta! =D
tarkoittaako arvoisa 99 että kannattas erota ja ottaa uusi siitos-isä?
Entä se ensimmäinen lapsi? entä hänen oikeutensa?
Mutta AP, onko näin että nämä ongelmasi ovat alkaneet täytymättömistä lapsihaaveista vai oliko niitä jo aikaisemminkin jossain muodossa?
Minulla on myös ongelma. Olisin halunnut kolmannen lapsen, mutta mieheni kuoli. Minäkin olen nyt lähempänä neljääkymmentä... Vauvakuumeeni on jokapäiväistä, ja välillä, epätoivoissani, olen miettinyt noita kirjoittajien kauheita, moraalittomia, itsekkäitä ratkaisuja.
Ensinnäkin kaikille kirjoittajille kysymys, johon toivon myös vastausta. Millaisia epäitsekkäitä motiiveja keksitte lapsenteolle? Miettikääpä nyt oikein tarkkaan.
Ette päädy kuin sellaiseen vastaukseen, ettei niitä ole. Lapsentekeminen on aina itsekästä, jos sitä sanaa nyt halutaan käyttää.
Mielestäni on äärimmäisen typerää mieheltä kieltää naiselta lapsi. Mies pääsee kuitenkin lapsenteossa melko helpolla, eikö totta, verrattuna naiseen. Se näivertää parisuhteen parhaassa tapauksessa riekaleiksi, ja silloin ei voi mitenkään " vain hoitaa olemassaolevaa lasta ja keskittyä pitämään hyvä mies itsellä" . Mikä hyvä mies se sellainen onkaan? Anteeksi vain ap, joka niin väität. Loppuelämäsi tulet olemaan katkera menetetystä mahdollisuudesta - olen nähnyt hyvin läheltä tällaisen hirvittävän, julmuutta tihkuvan parisuhteen, jossa mies oli nimenomaan kieltänyt naiselta toisen lapsen.
Miten ap, hyvät kanssasisaret, voi heittää tämän biologisperäisen tarpeen itsestään? Kertokaapa. " Voi voi, nyt pitää vain tyytyä tähän mitä on ja keskittyä elämään." Käykö se niin helposti? Hänhän on moneen kertaa selittänyt, että kaipuu on rampauttanut hänet henkisesti täysin.
Onko tällainen henkisesti rampa, kaipaava ihminen hyväksi edes sille yhdelle lapselle?
Miettiikö mies sitä - ja vaimoaan - nauraessaan olohuoneessa jollekin elokuvalle, viis veisaten, että vaimo viereisessä huoneesssa kyynelehtii yksin tietokoneella - kun me täällä olemme ainoat, jotka häntä voivat elämän suuressa kriisissä tukea (mikä vastuu, hyvät kanssasisaret, mikä vastuu!)? Miehelle asia on nähtävästi kevyt, hänen mukavuudenhaluaan rajoittava - ei hän suo ajatustakaan sille, että vaimo paranisi ja saisi elämänilonsa takaisin.
Olen aina ihmetellyt, miten naiset täällä komppaavat aina miehiä - ja sylkevät kanssasisariensa päälle, edellyttävät naisilta korkeampaa moraalia kuin miehiltä.
mutta ihan yhtä kauan se lapsi asuu ja elää miehen kuin naisenkin perheessä, ellei sitten ero tule ja lapsi jää kokonaan toiselle. Onhan se tälläkin palstalla luettavissa mitä siitä seuraa kun naiset saavat vastahankaisen miehen hankkimaan lisää lapsia. Mies ei osallistu lapsenhoitoon eikä häntä kiinnosta mikään kasvattajan vastuu tms. ja nainen katkeroituu. Minä en edelleenkään ymmärrä minkä takia joku haluaa väkisin ylipuhua miehensä lapsen hankintaan ja vaatia jotain naisen oikeuksiaan. Ihan yhtälailla myös naisella on oikeus kieltäytyä niistä lapsista. Vai onko teidän mielestä ok jos mies jotenkin (en tiedä miten...) huijaisi naisen raskaaksi?
yritän välttää katkeroitumista,mutta vaikeaa on. tuntuu,että olet eka joka puhuu asiaa ja ymmärtää...kiitos siitä. ap
kyselee täällä, onko sen mies tosissaan ja muutenkin teksti on vähän omituista.
Mistäs helvetistä täällä kukaan tietää onko sun ukkos tosissaan, luultavasti on. Hoida sen kanssa asia, jos osaat.
kyllä ne mt-ongelmat tästä ovat lähteneet. osa teistä ei kyllä ymmärrä tästä asiasta yhtään mitään. lukekaa ne kaikki sivut,ennen kun tuutte neuvomaan. ap
arvot pahasti pielessä. Täytyy olla kamalan kylmä itsekäs ihminen.
lapsemme oli tosi helppo vauva,ja muutenkin kaikki meni hienosti. perhehuoneessa oltiin ja ihanaa aikaa oli,parasta aikaa elämässämme,siksi en tajua häntä....
Vierailija:
Ensinnäkin kaikille kirjoittajille kysymys, johon toivon myös vastausta. Millaisia epäitsekkäitä motiiveja keksitte lapsenteolle? Miettikääpä nyt oikein tarkkaan.
ei tässä lapsenteosta puhuta, vaan lapsen tekemisestä miehen tahdon vastaisesti. Viimeksi kun tarkistin, siinä oli vissi ero.
Mielestäni on äärimmäisen typerää mieheltä kieltää naiselta lapsi. Mies pääsee kuitenkin lapsenteossa melko helpolla, eikö totta, verrattuna naiseen. Se näivertää parisuhteen parhaassa tapauksessa riekaleiksi, ja silloin ei voi mitenkään " vain hoitaa olemassaolevaa lasta ja keskittyä pitämään hyvä mies itsellä" . Mikä hyvä mies se sellainen onkaan? Anteeksi vain ap, joka niin väität. Loppuelämäsi tulet olemaan katkera menetetystä mahdollisuudesta - olen nähnyt hyvin läheltä tällaisen hirvittävän, julmuutta tihkuvan parisuhteen, jossa mies oli nimenomaan kieltänyt naiselta toisen lapsen.
voi hyvänen aika.
No, vaikka sen lapsia haluamattoman miehen näkökulmallahan ei ole mitään väliä, kerronpa silti: se lapsen saaminen vastoin miehen todellista halua voi ihan yhtälailla näivettää ja tappaa sen suhteen. Miltä tuntuu joutua " vankilaan" vastoin tahtoaan? Taas elämään sen väsyneen, rupsahtaneen naisen kanssa, joka ei osaa muuta ajatella kuin kakkavaippoja ja tuttipulloja, joka on koko ajan väsynyt, lapsi herättää öisin, parkuu, sotkee, kiukuttelee... just ku on luullut että ne ajat on nyt takanapäin, niin taas vaimo haluaa aloittaa sen saman alusta. Aivan täysin piittaamatta miehensä toiveista. Aika julmaa minusta.
Toisin sanoen noi sun argumentit pätee myös siihen naiseen joka väkisin haluaa sen lapsen: kokeillaas näin päin:
Se näivertää parisuhteen parhaassa tapauksessa riekaleiksi. Mikä hyvä nainen se sellainen onkaan? Loppuelämäsi tulet olemaan katkera menetetystä mahdollisuudesta- mahdollisuus matkustaa, nauttia sen ainokaisen kasvamisen seuraamisesta ja kehittymisestä, mahdollisuus keskittyä täysillä sen ainokaisen hyvään hoitoon - olen nähnyt hyvin läheltä tällaisen hirvittävän, julmuutta tihkuvan parisuhteen, jossa nainen oli nimenomaan kieltänyt mieheltä valinnanvapauden elää vain yhden lapsen perheessä.
Onko tällainen henkisesti rampa, kaipaava ihminen hyväksi edes sille yhdelle lapselle?
Ei mun mielestä. Jos on noin kompulsiivinen tarve saada lisää lapsia, voi ehkä pysähtyä miettimään että mitä tyhjiötä yrittää sillä lapsella täyttää. Ei ole normaalia ollenkaan, ja kehottaisin jatkamaan terapiaa ja ottamaan esille sen, miksi tämä miehen toive vaikuttaa niin voimakkaasti ap:hen.
Miettiikö mies sitä - ja vaimoaan - nauraessaan olohuoneessa jollekin elokuvalle, viis veisaten, että vaimo viereisessä huoneesssa kyynelehtii yksin tietokoneella - kun me täällä olemme ainoat, jotka häntä voivat elämän suuressa kriisissä tukea (mikä vastuu, hyvät kanssasisaret, mikä vastuu!)? Miehelle asia on nähtävästi kevyt, hänen mukavuudenhaluaan rajoittava - ei hän suo ajatustakaan sille, että vaimo paranisi ja saisi elämänilonsa takaisin.
Kyllä suo aika varmasti paljonkin ajatuksia vaimon surulle: hän ei vaan halua lapsia, eikä se liity siihen vaimon elämäniloon mitenkään. Ihan yhtä lailla vaimo saattaa aiheuttaa miehelle 20 vuoden tuskan siitä että joutuu sen lapsen saamaan vastoin tahtoaan.
Toinen ei voi toista mt-ongelmilta pelastaa: kyllä se on ap:n itse tehtävä ja omat ongelmansa ratkaistava.
Olen aina ihmetellyt, miten naiset täällä komppaavat aina miehiä - ja sylkevät kanssasisariensa päälle, edellyttävät naisilta korkeampaa moraalia kuin miehiltä.
toi nyt oli ihan omituinen heitto, miten se nyt mihinkään liittyy? MOntako miestä tunnet jotka salaa saattavat naisensa raskaaksi saadakseen lapsia just niin paljon kuin he itse sattuvat haluamaan??
Vierailija:
toi nyt oli ihan omituinen heitto, miten se nyt mihinkään liittyy? MOntako miestä tunnet jotka salaa saattavat naisensa raskaaksi saadakseen lapsia just niin paljon kuin he itse sattuvat haluamaan??
Jos tänne tulisi joku mies retostelemaan, että puhkoin kondomit vaimon tietämättä tai vaihdoin e-pillerit pastilleihin, niin kuraa lentäisi päälle - ja paljon. Meidän kulttuurissamme naisen pakottaminen synnytyskoneeksi on halveksittava teko, mutta miehen pakottaminen siittämiskoneeksi ei sitä ilmeisesti ole.
Jos ei pääkoppa ole järjestyksessä, sanon senkin tässä että jos se ettei saa toista lasta aiheuttaa masennusta ja terpiassa pitää ravata asian takia, ei asiat ole ihan kunnossa.
Elämä on kokonaisuus eikä se onni ja tasapaino ole yhdestä asiasta terveellä ihmisellä kiinni.
haluan lapsen MIEHENI KANSSA VAPAAEHTOISESTI,en pakottamalla,tietenkään. ootte kyllä sanonko mistä.....
Jospa ensin surisit oikein suremalla tämän asian pois ja sitten miettisit muuta. Ei kannata heti hoputtaa itseään. Itke oikein kunnolla jos se helpottaa.