Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei ikinä kosinut
21.09.2024 |
Kokeilen voisiko täällä saada asiallista keskustelua aiheesta. En varmasti ole ainoa tässä tilanteessa. Yhteistä elämää on rakennettu yhteisellä innolla jo vuosia, mutta kosintaa ei ole kuulunut. Sitoutumisesta parisuhteeseen ja perheeseen ei ole tarvinnut epäillä, mutta se virallinen sinetti liitolle on jäänyt puuttumaan. Kosinta nyt vaan edelleen mielletään kuuluvan yleensä miehelle. En tarkoita mitään spektaakkelia missä pitää polvistua sormusrasian kanssa, mutta kyllä olen odottanut keskustelunavausta että mies haluaisi minut ihan virallisesti vaimokseen. Tunnen olevani vähän epäonnistunut, mikä meidän suhteessa on erilaista kuin muilla lähipiirissämme, miksi juuri me emme ole naimisissa? Tuntuu aina pieni pisto sydämessä kun mies juttelee "Pekan vaimosta" ja minusta puhuessaan vieraammille ihmisille olen vain joku "Tiina", en vaimo.
Kokemuksia ja mietteitä aiheesta? Jos haluat vain tulla sanomaan että olen vain varavaihtoehto paremman puutteessa, niin itse tiedän kyllä suhteemme tilan paremmin. En minä avioliitosta haaveilisi jos epäilisin meitä. Joku tässä vaan on mennyt vinksalleen.
Kommentit (90)
81/90
|
21.09.2024 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
Sellasta se on kun elää omin neuvoin. Peuhataan miten peuhataan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En jaksa lukea vastauksia, voi olla että tähän on jo otettu kantaa:
Olet väärässä siinä, että kosimisen mielletään kuuluvan miehelle. Ai kuka mieltää? Ehkä kaikista vanhoillisimmat, mutta ei 80-luvulla ja sen jälkeen jälkeen syntyneet pääsääntöisesti ainakaan.
Kosi siis itse!
Tästä tulee mieleen Ylen jutut, joissa vakuutellaan, että kesän kuumin trendi miesten keskuudessa on hameiden tai kukkaseppeleen käyttö ja vain kaikkein junteimmat ja vanhoillisimmat miehet eivät tästä innostu. Todellisuudessa jokainen tietää, että kyse on marginaali-ilmiöstä, johon normaalit ihmiset suhtautuvat huvittuneesti tai säälien.
70%:ssa avioeroista aloitteen tekijä on Suomessa nainen ja muutenkin varmaan suurin osa avioliitoista päättyy eroon jokatapauksessa, joten miksi nähdä miehen näkökulmasta vaivaa ja hankaloittaa todennäköistä tulevaa eroa menemällä naimisiin?
Ainut järki on mennä naimisiin miehen näkökulmasta on jos nainen on rikkaampi ja ilman avioehtoa erotessa hyötyy taloudellisesti.
Sun pitäisi puhua avioliittoasiasta miehesi kanssa. Ettekö ole puhuneet yleiselläkään tasolla avioliitosta? Ei tarvi kosia, vaan puhua asiasta ylipäätään edes jollain tasolla ensin. Vaikka kyllä voi itsekin ehdottaa asiaa tai tehdä muuten omat toiveet hienovaraisemminkin ja muuten ihan hyvässä hengessä tiettäväksi.
Turha asiaa on itsekseen hautoa ja kerryttää pahaa mieltä. Miksei mies tiedä, että avioliitto olisi sulle olennaisen tärkeä asia, vai tietääkö?
Jos teillä on niin hyvä suhde kun kerrot, niin etteköhän tastäkin pysty puhumaan keskenänne. En ihan ymmärrä mitä haet tällä keskustelunaloituksella täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mies kosii, jos haluaa. Oltiin exän kanssa 8v yhdessä, asuttiin yhdessä. Ei kosinut. Eron jälkeen meni puolitoista vuotta ja mies oli naimisissa toisen kanssa. En ollut hänelle oikea kumppani, joten ei kosinut. Simple as that.
Tämä on kyllä niin totta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Komppaan kaikkia edellisiä, näistä asioista pitää puhua! Me puhuttiin kaikesta, siitä että molemmat haluaa naimisiin, mikä olisi aikajänne, mitä ajatellaan kosimisesta, haluaako mies kosia perinteisesti jne. Kyllä se kosinta oli silti ihan yllätys, vaikka kaikesta oli puhuttu.
Ystävälläni on 3 lasta avomiehen kanssa. He eivät ole ikinä puhuneet naimisiinmenosta mitään. Nainen haluaa kovasti naimisiin, mutta ei ole sanonut mitään miehelleen kun odottaa että miehen pitäisi se jostakin arvata. En tajua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samme erän kanssa nuorena lapsen, niin minä ehdotin että meidän olisi mentävä naimisiin, menimmekin, olimme yhdessä 16v.
Kosinnassa ja avioliitossa pitäisi olla joku hyöty jotta ko. taloudellinen sopimus olisi mielekäs.
Terv. Mies