Lue keskustelun säännöt.
Kun mies ei ikinä kosinut
21.09.2024 |
Kokeilen voisiko täällä saada asiallista keskustelua aiheesta. En varmasti ole ainoa tässä tilanteessa. Yhteistä elämää on rakennettu yhteisellä innolla jo vuosia, mutta kosintaa ei ole kuulunut. Sitoutumisesta parisuhteeseen ja perheeseen ei ole tarvinnut epäillä, mutta se virallinen sinetti liitolle on jäänyt puuttumaan. Kosinta nyt vaan edelleen mielletään kuuluvan yleensä miehelle. En tarkoita mitään spektaakkelia missä pitää polvistua sormusrasian kanssa, mutta kyllä olen odottanut keskustelunavausta että mies haluaisi minut ihan virallisesti vaimokseen. Tunnen olevani vähän epäonnistunut, mikä meidän suhteessa on erilaista kuin muilla lähipiirissämme, miksi juuri me emme ole naimisissa? Tuntuu aina pieni pisto sydämessä kun mies juttelee "Pekan vaimosta" ja minusta puhuessaan vieraammille ihmisille olen vain joku "Tiina", en vaimo.
Kokemuksia ja mietteitä aiheesta? Jos haluat vain tulla sanomaan että olen vain varavaihtoehto paremman puutteessa, niin itse tiedän kyllä suhteemme tilan paremmin. En minä avioliitosta haaveilisi jos epäilisin meitä. Joku tässä vaan on mennyt vinksalleen.
Kommentit (90)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avovaimona sinulla ei ole mitään oikeuksia siinä vaiheessa, kun mies esimerkiksi makaa tiedottomana sairaalassa tai kuolee. Se muodollisuus, paperinpala, ei tosiaan vaikuta normaalissa tilanteessa elämäänne juurikaan, mutta sitten kun jotain tapahtuu, sillä on paljonkin merkitystä oletteko avo- vai avi
Nykyään voi käydä OmaKannassa laittamassa luvat kuntoon. Voitte myös tehdä tarpeen tullen voimaantulevan molemminpuoleisen edunvalvontasopimuksen.
Niin. Voihan sitä tehdä monta paperinpalaa, ettei tarvitse hankkia sitä yhtä paperinpalaa...
Avoparit, muistakaa myös tehdä testamentti jos teillä on yhteinen asunto. Muuten tulevat toisen puolison omaiset jaolle ja avoleski saa lähteä.
Meillä avioliittoon vaikutti suuresti yhteinen noin 300 000e arvoinen asunto jonka omistamme puoliksi.
Jos emme olisi naimisissa ja minä kuolisin, ilman testamenttia minut perisi ahne veljeni joka ei aikailisi vaan saapastelisi kotiimme ja vaatisi miestä nykäisemään hihasta 150k ja ostamaan hänet ulos tai asunto menisi myyntiin välittömästi.
Testamentinkin voi aina riitauttaa, mutta jopa siinä tapauksessa että testamentti on vedenpitävä ja mies perisi minut täysin, ilman avioliittoa asunnonpuolikkaasta mätkähtäisi 35 000e.
Avioliitossa taas hän perii minut ilman erillistä testamenttia (kummallakaan ei ole lapsia), ja perintövero asunnonpuolikkaasta on 3 500e. Se "paperinpala" siis säästää paitsi byrokratiaa myös kymmenkertaisen määrän perintöverotuksessa.
Jos periaatteellisen avioliittovastustuksen takia haluat aiheuttaa rakkaallesi hankalan tilanteen kuolemasi sattuessa, niin voitko todella sanoa rakastavasi täydestä sydämestäsi? Vai onko teille "avioliitto ei merkitse mitään" ihmisille todellakin puolisonne tilanne täysin yhdentekevä kun teistä aika jättää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt sit naiset oikeesti.. Mies kyllä kosii, jos haluaa kosia. Ei ne ole mitään lapsia, jotka eivät tajuaisi tai ajattelisi kyseistä asiaa jossain vaiheessa. Älkää alentuko itse kosimaan, ei ole teidän homma.
Tilanne on tulkittavissa niin, että olette kumppanit vain elämän myötämäissä. Ikävistä jutuista kumpikin suoriutuu yksin omien voimavarojensa mukaisesti 👍
Meillä avioliittoon vaikutti suuresti yhteinen noin 300 000e arvoinen asunto jonka omistamme puoliksi.
Jos emme olisi naimisissa ja minä kuolisin, ilman testamenttia minut perisi ahne veljeni joka ei aikailisi vaan saapastelisi kotiimme ja vaatisi miestä nykäisemään hihasta 150k ja ostamaan hänet ulos tai asunto menisi myyntiin välittömästi.
Testamentinkin voi aina riitauttaa, mutta jopa siinä tapauksessa että testamentti on vedenpitävä ja mies perisi minut täysin, ilman avioliittoa asunnonpuolikkaasta mätkähtäisi 35 000e.
Avioliitossa taas hän perii minut ilman erillistä testamenttia (kummallakaan ei ole lapsia), ja perintövero asunnonpuolikkaasta on 3 500e. Se "paperinpala" siis säästää paitsi byrokratiaa myös kymmenkertaisen määrän perintöverotuksessa.
Jos periaatteellisen avioliittovastustuksen takia haluat aiheuttaa rakkaallesi hankalan tilanteen kuolemasi sattuessa, niin voitko todella sanoa rakastavasi täydestä sydämestäsi? Vai onko teille "avioliitto ei merkitse mitään" ihmisille todellakin puolisonne tilanne täysin yhdentekevä kun teistä aika jättää?
Meillä taas kävisi ilman avioliittoa niin, että minut heitettäisiin ulos miehen omistamasta asunnosta ilman että saisin mukaani kuin omat tavarani ja anoppi hautaisi miehen vastoin hänen omaa toivettaan "kotipaikkakunnalle" viidensadan kilometrin päähän. Anopin sisko teki saman avovävylleen, eikä anoppi nähnyt toimintatavassa mitään ihmeellistä, koska onhan veri sentään vettä sakeampaa.
Mulla on varmaan jäänyt joku geeni puuttumaan, kun mun mielestä avioliitto on yhdentekevä. Juridisista syistä järkevä, mutta muuten ei vaikuta minuun millään lailla, että olenko avo- vai avio-.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meillä avioliittoon vaikutti suuresti yhteinen noin 300 000e arvoinen asunto jonka omistamme puoliksi.
Jos emme olisi naimisissa ja minä kuolisin, ilman testamenttia minut perisi ahne veljeni joka ei aikailisi vaan saapastelisi kotiimme ja vaatisi miestä nykäisemään hihasta 150k ja ostamaan hänet ulos tai asunto menisi myyntiin välittömästi.
Testamentinkin voi aina riitauttaa, mutta jopa siinä tapauksessa että testamentti on vedenpitävä ja mies perisi minut täysin, ilman avioliittoa asunnonpuolikkaasta mätkähtäisi 35 000e.
Avioliitossa taas hän perii minut ilman erillistä testamenttia (kummallakaan ei ole lapsia), ja perintövero asunnonpuolikkaasta on 3 500e. Se "paperinpala" siis säästää paitsi byrokratiaa myös kymmenkertaisen määrän perintöverotuksessa.
Jos periaatteellisen avioliittovastustuksen takia haluat aiheuttaa rakkaallesi hankalan tilanteen kuolemasi sattuessa, niin
Juurikin näin. Avoliitossa jäljelle jäänyt puoliso on täysin edesmenneen sukulaisten hyväntahtoisuuden varassa. Raadollisimmillaan voi lähteä koti alta, sukulaiset voivat vaatia että saat ottaa yhteisestä kodista mukaan ainoastaan sellaiset tavarat ja huonekalut joista pystyt kuiteilla todistamaan että olet ostanut ne. Vainajan sukulaiset päättävät hautaamisesta ja hautajaisista ja jos välit ovat tulehtuneet, voivat kieltää avopuolisoa pääsemästä koko hautajaisiin.
Täällä on listattu paljon asioita joiden ottaminen esille parisuhteessa on tärkeää.
Kuten joku sanoikin: pelkkä avoliitto kuulostaa siltä, että jaetaan yhdessä hyvät ajat mutta kumpikin saa selviytyä huonoista ajoista itsekseen.
Joskus jotkut myös perustelevat avioliittovastaisuuttaan sillä, että eroaminen tulee työlääksi. Tämä on toki täysin validi pointti: jos olet suhteessa jossa suunnittelet jo eroamista valmiiksi, niin tietenkään silloin ei kannata mennä naimisiin. Mutta jos molemmat ovat sillä asenteella että yhdessä pyritään pysymään loppuun asti, on enemmän syitä piipahtaa maistraatissa kuin olla piipahtamatta. Tietenkin elämässä voi tapahtua mitä tahansa ja ero voi kohdata ketä tahansa, mutta suhteen tulevaisuuteen vaikuttaa silti suuresti asenne jolla siinä ollaan: ollaanko tosissaan vai tiedetäänkö jo valmiiksi syvällä sydämessä, että tämän ihmisen kanssa tuskin tulee jaettua loppuelämää vaikka just nyt onkin yhdessä kivaa.
Järkisyiden lisäksi mua aina turhauttaa lukea tunnesyiden vähättelyä ja jopa pilkkaamista. Avioliitto tekee pariskunnasta virallisesti yhteiskunnan silmissä perheyksikön ja yleensä perhe kulkee saman sukunimen alla. Sukuihin on kautta historian liitetty todella paljon merkityksellisyyttä ja identiteettiä. Avioliitto on MYÖS sosiaalinen instituutio ja on täysin luonnollista ja sallittua haluta olla osa sitä. Yhteenkuuluvuuden ja perheeseen kuuluvuuden tunne nivoo ihmisiä yhteen myös psykologisella tavalla jota ei kannata aliarvioida ja joiden ylenkatsominen on lähinnä lapsellista oikuttelua.
Ap: älä tunne hetkeäkään syyllisyyttä siitä, että kaipaat mieheltäsi kosintaa ja avioliittoa. Älä myöskään tunne huonommuutta siitä, että tätä ei ole (vielä) tapahtunut. Mutta pelkän odottelun sijaan istu alas miehesi kanssa ja aloita keskustelu aiheesta ja siitä mitä miehesi ajattelee esimerkiksi tässä ketjussa eritellyistä pointeista.
Älä painosta äläkä vertaile suhdettanne muiden suhteisiin joissa on kosittu nopeammin, mutta voit silti kertoa rehellisesti mitä avioliitto sulle merkitsee ja miksi se olisi sulle tärkeä, ja tunnustaa ääneen että olisit todella onnellinen jos mies kosisi jos/kun jossain vaiheessa tuntee olevansa valmis tähän askeleeseen yhdessä.
Onnea matkaan!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko puhuneet avioliitosta ollenkaan?
Kun tarkoituksena on olla yhdessä elämän loppuun asti, niin väjäämättä toinen tulee kuolemaan ensin. Tietenkin se vaikuttaa onko teillä lapsia vai ei, mutta pelkän avopuolison asema on toisen kuollessa melko heikko, kun taas aviopuoliso on paremmin turvattu.
Kannattaa muistaa myös, että aviopuolisoina olette virallisesti toistenne lähiomaisia. Pelkälle avopuolisolle sairaala ei lähtökohtaisesti saa antaa tietoja esim toisen tilasta ja ennusteesta, jos toinen vaikkapa onnettomuuden seurauksena päätyy teholle tajuttomana.
Avioliitto ei ole pelkkä romanttinen hömpänpömppä tai "vain paperi", vaan sillä on oikeasti puolisoa turvaavia laillisia vaikutuksia tilanteessa, jossa jotain ikävää sattuu yllättäen.
Siksi kannatan, että avaat keskustelun aiheesta miehesi kanssa. Moni ei yksinkertaisesti ajattele näitä asioita ennenkuin on liian myöhäistä.
Tämä ei ole totta, tosi usein annamme tietoja "puolisolle" tai "tyttöystävälle" tai "kaverille". Lähiomaisen saa ihan itse valita.
Kosin vaimoa 10 vuoden seurustelun jälkeen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mennisin mielelläni sinun kanssasi naimisiin. Koska sinulle sopii parhaiten?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko puhuneet avioliitosta ollenkaan?
Kun tarkoituksena on olla yhdessä elämän loppuun asti, niin väjäämättä toinen tulee kuolemaan ensin. Tietenkin se vaikuttaa onko teillä lapsia vai ei, mutta pelkän avopuolison asema on toisen kuollessa melko heikko, kun taas aviopuoliso on paremmin turvattu.
Kannattaa muistaa myös, että aviopuolisoina olette virallisesti toistenne lähiomaisia. Pelkälle avopuolisolle sairaala ei lähtökohtaisesti saa antaa tietoja esim toisen tilasta ja ennusteesta, jos toinen vaikkapa onnettomuuden seurauksena päätyy teholle tajuttomana.
Avioliitto ei ole pelkkä romanttinen hömpänpömppä tai "vain paperi", vaan sillä on oikeasti puolisoa turvaavia laillisia vaikutuksia tilanteessa, jossa jotain ikävää sattuu yllättäen.
Siksi kannatan, että avaat keskustelun aiheesta miehesi kanssa. Moni ei yksinkertaisesti ajattele näitä
Ei muuten todellakaan anneta tietoja kenelle tahansa jonka suhteesta potilaaseen ei ole mitään merkintää potilastiedoissa.
Räikein mitä meidän osastolla on tapahtunut, että tajuttoman potilaan luokse pyrki vierailemaan ja ennustetta sekä onnettomuuden tapahtumakuvausta kyselemään henkilö joka kovasti väitti olevansa potilaan kihlattu. Vartija joutui saattamaan hänet ulos ja sittemmin potilaan oikeat omaiset kertoivat, että kyseessä oli ex jolla oli lähestymiskielto ja jolle ei missään nimessä tule kertoa yhtään mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei Rakkautta. Ei Jumalan Siunausta koskaan. Ihanan miehen kanssa.
Mies kyllä kosii, jos haluaa vaimon.
Ei maksa mitään. Kaksi todistajaakin järjestetään, jos ei löydy.
SE TOINEN - EI RAKASTA - SINUA.
"Keisisklousd"
Vierailija kirjoitti:
Jätä se 🐷
#miesvihanäkyväksi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Nainen on yksin onnellisimmillaan ja elää silloin pidempään."
Jep, saisivat vihdoin alkaa olee onnellisia ja voisivat lopettaa miesten kiusaamisen.
Valheellinen paskapää. Ikuisesti kaapissa, håmå tai bii. Ehkä eläimetkin kelpaa.
Onnekx pääs eroon.
Nyt on rakastava mies.
NAM. 🌻
Vierailija kirjoitti:
Alkuhuuma kestää ensimmäiset 3v. Sen biologinen tarkoitus on saada naaras astutettua. Tyypillisesti tällöin naaraalle herää ajatus naimisiinmenosta ja sikiämisestä ja hän aloittaa niistä mankumisen.
Keski-iässä on avioeropiikki, jolloin vaihdetaan nuorempaan poljettavaan ne ketkä voivat. Lisääntyvien miesten määrä on pienempi kuin lisääntyvien naisten määrä.
JUU. Miehet munaa. Niillä ei seiso. Se uusi nainen jättää.
Yksinäinen vanhuus.
🍄🍌🍆🥒🥖🐖🐽🐷💩💩💩💩💩💩💩💩💩
🤣😂😅🤭🤣😂😅🤭🤣🎼🎵🎼🎵🎼🎵🎼🎵🎼
Vierailija kirjoitti:
Nainen voi kosia karkauspäivänä, eli seuraavan kerran 29.2.2028. Herääkin kysymys, miksi et käyttänyt mahdollisuuttasi tänä vuonna, jos asia on sinulle noin tärkeö?
Nainen ei ole mies.
Vierailija kirjoitti:
Ei Rakkautta. Ei Jumalan Siunausta koskaan. Ihanan miehen kanssa.
Mies kyllä kosii, jos haluaa vaimon.
Ei maksa mitään. Kaksi todistajaakin järjestetään, jos ei löydy.
SE TOINEN - EI RAKASTA - SINUA.
"Keisisklousd"
Avoparit, muistakaa myös tehdä testamentti jos teillä on yhteinen asunto. Muuten tulevat toisen puolison omaiset jaolle ja avoleski saa lähteä.