Isovanhempien hyväksikäyttö

Kiitos! Tuo helpotusta tietää etten ole yksin asian kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raahaat terapiaan? Ketkä kaikki? Siskon, vanhemmat, taaperon?

Vanhemmat sinne ainakin kannattaisi raahata jos he uuvuttaa itsensä jatkuvalla lastenhoitoavun antamisella. Ehkä heille vihdoin tekisi hyvää opetella sanomaan ei.

Vanhempani nyt ensi alkuun vien terapiaa. Heillä on käsittelemättömiä traumoja joiden luulen vaikuttavan taustalla.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Molemmat vanhemmat syöpäpotilaita ilman rankkoja hoitoja vaan napsivat lääkkeitä ja tilanne ollut sama jo pari vuotta?

Mitä sinä tiedät syöpälääkkeistä? Minun tablettini vastaavat vaikutuksiltaan sytostaattihoitoa. Tämä hoito on palliatiivista, joten turpa kiinni siellä.

Periaatteessa asia ei sinulle kuulu. Jos vanhempasi haluavat viettää aikaa lastenlasten kanssa niin miksi puuttua ? Jospa juuri siksi viettävät aikaa lastenlasten kanssa kun tietävät jo etteivät täällä ikuisesti ole. Oli ihminen sairas tai ei, niin elää niin kuin haluaa eikä niin kuin sinä haluat 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raahaat terapiaan? Ketkä kaikki? Siskon, vanhemmat, taaperon?

Vanhemmat sinne ainakin kannattaisi raahata jos he uuvuttaa itsensä jatkuvalla lastenhoitoavun antamisella. Ehkä heille vihdoin tekisi hyvää opetella sanomaan ei.

Vanhempani nyt ensi alkuun vien terapiaa. Heillä on käsittelemättömiä traumoja joiden luulen vaikuttavan taustalla.

Ap

Tosin et sä heitä sinne pysty viemään elleivät mene vapaaehtoisesti. Läheskään kaikki eivät halua käsitellä traumojaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei auta puhe sisarukselleni tai tämän puolisolleen, koska eivät vastaa mitään eivätkä ota vastuuta.

 

Vanhempiesi kuuluu ottaa vastuu. Oletko kysynyt vanhemmiltasi, miksi he hoitavat lapsia niin usein? Tiedätkö, ovatko vanhempasi edes yrittäneet kieltäytyä hoitamasta? Ovatko vanhemmat koskaan pyytäneet lapsen vanhemmilta vastavuoroista apua?

 

On toki hyvin kyseenalaista hoidattaa lapset jatkuvasti mummolassa, varsinkin kun kyse sairaista ihmisistä, mutta hyväksikäyttäjiä ja ajattelemattomia ihmisiä on maailma täynnä, ja niille pärjää yksinkertaisesti sanomalla ei. Sitä ei voi vanhempiesi puolesta kukaan muu tehdä.

 

Olen kysynyt ja tiedän, että heillä on taustalla käsittelemättömiä traumoja. Kun on avunpyytämisestä kyse, he pyytävät sitä minulta, koska "eihän nyt sisarustani voi rasittaa sellaisella". Ja jos pyytävät joskus esim. autokyytiä on vastaanotto yleensä aika nihkeä sisarukseni puolelta. Arvatenkin, koska minä vanhempana ja "viisaampana" olen ollut aina se ensisijainen auttaja jo lapsesta saakka.

Nämä käsittelemättömät traumat, itselläni ei siis ole muistoja isovanhemmistani, oletettavasti aiheuttavat nyt ylikompensointia ja sitä sisarukseni hyödyntää koko ajan enemmän ja enemmän. Olen yrittänyt kysellä ja selittää ettei noin pienelle, alle kaksi vuotta, jää vielä mitään fyysisiä muistikuvia vaikka mitä tekisivät. Oma ensimmäinen hatara muistoni on , kun olen kolme vuotias.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei auta puhe sisarukselleni tai tämän puolisolleen, koska eivät vastaa mitään eivätkä ota vastuuta.

 

Vanhempiesi kuuluu ottaa vastuu. Oletko kysynyt vanhemmiltasi, miksi he hoitavat lapsia niin usein? Tiedätkö, ovatko vanhempasi edes yrittäneet kieltäytyä hoitamasta? Ovatko vanhemmat koskaan pyytäneet lapsen vanhemmilta vastavuoroista apua?

 

On toki hyvin kyseenalaista hoidattaa lapset jatkuvasti mummolassa, varsinkin kun kyse sairaista ihmisistä, mutta hyväksikäyttäjiä ja ajattelemattomia ihmisiä on maailma täynnä, ja niille pärjää yksinkertaisesti sanomalla ei. Sitä ei voi vanhempiesi puolesta kukaan muu tehdä.

 

Olen kysynyt ja tiedän, että heillä on taustalla käsittelemättömiä traumoja. Kun on avunpyytämisestä kyse, he pyytä

Sinähän kitisit sitä, että sinä, aikuinen ihminen, et saa heistä enempää irti.

Näitä on valitettavasti. Minun sisarukseni imi sairailta vanhemmilta kaikki säästöt. Jatkuvasti oltiin vailla satasta ja kahta. Kun tämä toistuu useamman kerran kuukaudessa ja kuukaudesta toiseen. Toki todelliset summat selvisi minullekin vasta perunkirjoitusta tehtäessä. Tiesin,  että rahaa ollaan vailla, ja kun sanoin siitä aika napakastikin, niin olin inhottava ja ahdistava ihminen,ja P a s k a. No sitten vanhempien kuoleman jälkeen mulla olikin paska siivottavana, kun säästöjä ei ollut yhtään, ja kuolinpesä täynnä velkaa joka suuntaan. Siinä vaiheessa ei kyllä sisaruksia sitten näkynyt avuksi hautajausjärjestelyyn tai mihinkään. En ole enää tekemisissä sisarusteni kanssa, ja olen tehnyt testamentin, jolla varmistan, että sisarukseni eivät tule missään tilanteessa perimään minulta mitään.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä ap:een kohdistuvaa vihamielisyyttä. Pystyn hyvin kuvittelemaan tilanteen, jossa sisarus ryöstöviljelee yhteisten vanhempien vähäisiä voimavaroja. Tilanne on itsellenikin tuttu, joskin kevyemmässä mittakaavassa. 

Oma sisarukseni tyrkkää lapsensa äitimme hoitoon täysin itsestäänselvyytenä välittämättä siitä, onko mummi juuri ollut isossa leikkauksessa tai kysymättä, sopiiko ylipäätään hoitaa. Mummi ajattelee aina asiaa lapsenlasten näkökulmasta, eli suostuu hoitamaan, koska muuten lapset olisivat heitteillä (sisarukselleni ei ole ongelma jättää lapsia keskenään kotiin nyt, kun molemmat vihdoin ovat kouluikäisiä, joten se olisi sitten vaihtoehto, toki tilanne on ollut samanlainen koko lasten olemassaolon). 

Lapset ovat pitkälti mummin kasvattamia, hän on käynyt vanhempainilloissa, varmistanut, että molemmilla on säänmukaiset vaatteet jne. Olemme koko muu perhe täysin tietoisia, että jos mummi ei hoit

Oletteko koskaan miettineet, miksi sisarus on kykenemätön huolehtimaan vanhemmuuden perusjutuista? Kykenisikö hän huolehtimaan edes itsestään?

Lähipiirissäni on parikin aikuista, joita vanhemmat ovat paaponeet pitkälle aikuisikään, ja heillä on diagnosoitu vasta aikuisiällä esimerkiksi autismi ja ADHD. Hieno juttu, että ovat saaneet apua pärjäämiseen, mutta he olisivat hyötyneet enemmän siitä, että olisivat saaneet tukea ja ohjausta oman toiminnanohjauksen kehittämiseen sen sijaan, että läheiset tekivät asioita heidän puolestaan. Yksi läheinen sanoi joskus itse, että ei sen avun takia ollut edes mahdollisuutta oppia hoitamaan asioita itse. On saanut myöhemmin aikuisena ammattimaista tukea haasteisiinsa.

Olen lukenut kaikki vastaukset ketjuun ja huomannut, että se mikä loistaa poissaolollaan on näiden vanhempien mielipiteet, jotka vievät/ jättävät lapsensa pitkiksi ajoiksi isovanhemmilleen. Olisi hyvä kuulla myös tämä näkökanta, koska kuten olen sanonut, sisarukseni perhe ei suostu avaamaan juurisyitä tähän kuvioon. Ja kyllä, ymmärrä senkin ettei se minulle kuulu kuin välillisesti, koska kyseessä on vanhempani. Mikä tähän on johtanut?

Seuraan muutamaa tällaista tilannetta täysin eri perheissä. Kysymys ei ole ainoastaan lapsista, jotka laitetaan isovanhempien hoidettavaksi, vaan yhtä lailla se on lemmikit ja oman asumisen rahoittaminen jne. En yhtään ymmärrä miten kehtaavat. Mutta nämä ihmiset ajattelevat niin tyystin eri näkökulmasta: lasten ja lemmikin hoitaminen on isovanhemmille kivaa. Oman elämän rahoittaminen on ennakkoperintöä. Ei niissä nähdä mitään väärää. Voidaan ajatella että puolin ja toisin tässä autetaan toisiaan ja eläkeläisillä sitä aikaa on, ei se maksa mitään. Se mitä ei itse hahmoteta, on että auttaminen menee käytännössä yhteen suuntaan, ja lasten apu vanhemmille on hyvin minimaalista. Tai ajatellaan, että kyllä sitten myöhemmin autetaan kun vanhemmat ovat sen tarpeessa. Tämä katsantokanta on niin syvällä, etten usko sen muuttuvan jollain yhdellä keskustelulla. 

Vierailija kirjoitti:

Näitä on valitettavasti. Minun sisarukseni imi sairailta vanhemmilta kaikki säästöt. Jatkuvasti oltiin vailla satasta ja kahta. Kun tämä toistuu useamman kerran kuukaudessa ja kuukaudesta toiseen. Toki todelliset summat selvisi minullekin vasta perunkirjoitusta tehtäessä. Tiesin,  että rahaa ollaan vailla, ja kun sanoin siitä aika napakastikin, niin olin inhottava ja ahdistava ihminen,ja P a s k a. No sitten vanhempien kuoleman jälkeen mulla olikin paska siivottavana, kun säästöjä ei ollut yhtään, ja kuolinpesä täynnä velkaa joka suuntaan. Siinä vaiheessa ei kyllä sisaruksia sitten näkynyt avuksi hautajausjärjestelyyn tai mihinkään. En ole enää tekemisissä sisarusteni kanssa, ja olen tehnyt testamentin, jolla varmistan, että sisarukseni eivät tule missään tilanteessa perimään minulta mitään.

Yleinen tilanne. On tapahtunut minun suvussani ja todennäköisesti tulee tapahtumaan vielä jatkossa.

Miten ne lapset tai lemmikit laitetaan isovanhempien hoidettaviksi? Pudotetaan pihaan ja lähdetään menemään?

Olisko tuossa jo lasten kohdalla aihetta laskun ja eläinten kohdalla eöäinduojrluilmoitukseen?

Ap on kontrollifriikki, joka raahaa vanhempansa terapiaan, koska heillä on ap:n mielestä traumoja ja siksi eivät osaa vetää omia rajojaan?

Anna muiden elää omaa elämäänsä omien sääntöjen mukaan. Olisko mitään?

Vanhemmillesi et sinä enää ole niin rakas ja tärkeä. Nyt heille rakkaita ovat lapsenlapset. Kaikki ei enää pyöri oman napasi ympärillä. Siksi et voi ymmärtää heitä. Ja reagoit noin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Raahaat terapiaan? Ketkä kaikki? Siskon, vanhemmat, taaperon?

Vanhemmat sinne ainakin kannattaisi raahata jos he uuvuttaa itsensä jatkuvalla lastenhoitoavun antamisella. Ehkä heille vihdoin tekisi hyvää opetella sanomaan ei.

Vanhempani nyt ensi alkuun vien trapiaa. Heillä on käsittelemättömiä traumoja joiden luulen vaikuttavan taustalla.

Ap aika berswisseri narsistinen näkemys sinulla on.

 

 

Vierailija kirjoitti:

Anna ap asian olla. Ei kuulu sulle. Aikuisten pitää osata sanoa ei. Vaikutat siltä että aiheutat vaan riitaa.

Kyllähän asia kuuluu jokaiselle vastuulliselle, sillä ei ole taaperoikäisen lapsen etu olla jatkuvasti hoidossa yli 70v hoidossa, koska se vaarantaa lapsen turvallisuuden ja asettaa vaaraan. 

On lääketiett. fakta, yli 70v voimavarat, reagointikyky, näkö ja kuulo on pysyvästi heikentynyt, samoin liikkeet hidastuneet, refleksit hidastuneet, sairauskohtausten riski kasvanut jne. Ja siksi ovat suuri riski esim. liikenteessä ja siksi auton ajo-oikeus on yli 70v tarkistetaan ja sitä seurataan ja lääkäri tarkistaa ajokyvyn määräajoin jne. Ja poliisi ja lääkäri voi ottaa ajokortin milloin vain pois. Ja sen lisäksi yli 70v eivät voi enää turvallisuussyistä työskennellä esim. päiväkodissa tai terv.hoidossa, koska se katsotaan vaarantavan lasten ja potilas turvallisuutta.

Miksi edes kukaan antaa taaperoikäisen lapsen pitemmäksi ajaksi hoidettavaksi yli 70v ja heitteille ja asettaa vaaralle, jos toisin, se on lastensuojelullinen asia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Anna ap asian olla. Ei kuulu sulle. Aikuisten pitää osata sanoa ei. Vaikutat siltä että aiheutat vaan riitaa.

Kyllähän asia kuuluu jokaiselle vastuulliselle, sillä ei ole taaperoikäisen lapsen etu olla jatkuvasti hoidossa yli 70v hoidossa, koska se vaarantaa lapsen turvallisuuden ja asettaa vaaraan. 

On lääketiett. fakta, yli 70v voimavarat, reagointikyky, näkö ja kuulo on pysyvästi heikentynyt, samoin liikkeet hidastuneet, refleksit hidastuneet, sairauskohtausten riski kasvanut jne. Ja siksi ovat suuri riski esim. liikenteessä ja siksi auton ajo-oikeus on yli 70v tarkistetaan ja sitä seurataan ja lääkäri tarkistaa ajokyvyn määräajoin jne. Ja poliisi ja lääkäri voi ottaa ajokortin milloin vain pois. Ja sen lisäksi yli 70v eivät voi enää turvallisuussyistä työskennellä esim. päiväkodissa tai terv.hoidossa, koska se katsotaan vaarantavan lasten ja potilas turval

Ap räyhää siksi että ei itse saa nyhdettyä vanhemmistaan irti enempää.

Häntä vattujakaan kiinnostaa vanhukset tai lapset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekisin lastensuojeluilmoituksen jos lapsia jätetään vakavasti sairaalle tai muuten heikko vointiselle.

Tätä olen valitettavasti miettinyt. Kynnys lähteä näin rajuun toimenpiteeseen on valtava ja tiedän, että se tulisi rikkomaan suhteeni perheeseeni kokonaan. Nytkin kaikki on jo hiuskarvan varassa. Järkipuhe ei vain tehoa.

Esimerkkinä tässä yksi viikko. Alle kaksi vuotias taapero oli ensi 2 vuorokautta putkeen isovanhemmillaan, yön kotonaan, sitten kaksi yötä isovanhemmillaan ja tämän jälkeen isovanhemmat olivat päivän siellä lapsenvahtina tälle taaperolle ja alle vuodenikäiselle. Tämä ei minusta ole tervettä, varsinkin koska vanhempani ovat syöpäsairaita ja jaksavat aamusta iltaan lääkkeiden voimin. Ja kun puutun tähän saan valtavat haukut. Ei auta puhe sisarukselleni tai tämän puolisolleen, koska eivät vastaa mitään eivätkä ota vastuuta.

En vain

Teet nimettömänä huoli-ilmoituksen. Naapuritkin näkevät ja tietävät tilanteen.

Vanhemmillasi on oikeus sairastaa rauhassa, lapset voivat käydä heillä kylässä, mutta vanhemmat tietenkin hoitavat lapsensa. 

Vierailija kirjoitti:

Ap on kontrollifriikki, joka raahaa vanhempansa terapiaan, koska heillä on ap:n mielestä traumoja ja siksi eivät osaa vetää omia rajojaan?

Anna muiden elää omaa elämäänsä omien sääntöjen mukaan. Olisko mitään?

AP on narsisti. Bestwisser. Neiti ihminen selkeästi. 

Jos olisin syöpäsairas vanhus, valitsisin todellakin olla mahdollisimman paljon lastenlasten kanssa.