Isovanhempien hyväksikäyttö

Vierailija kirjoitti:

Tosin se on ihan eri asia, jos on keuhkosyöpä tai vaikka rintasyöpä levinnyt jo maksaan ja muihin elimiin, tai saattohoitovaiheen syöpä.

Että tähän ei oikeastaan voi kommentoida mitään, aiheesta syöpäsairas, ennenkuin tietää syövän laadun, ennusteen ja hoitoprosessin. Syöpiä ja syövässä olevia hoitovaiheita kun on niin monia/monta.

Tuskin saattovaiheessa oleva edes fyysisesti kykenisi hoitamaan edes itseään 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosin se on ihan eri asia, jos on keuhkosyöpä tai vaikka rintasyöpä levinnyt jo maksaan ja muihin elimiin, tai saattohoitovaiheen syöpä.

Että tähän ei oikeastaan voi kommentoida mitään, aiheesta syöpäsairas, ennenkuin tietää syövän laadun, ennusteen ja hoitoprosessin. Syöpiä ja syövässä olevia hoitovaiheita kun on niin monia/monta.

Tuskin saattovaiheessa oleva edes fyysisesti kykenisi hoitamaan edes itseään 

Niin. Tässä ei varmaan ole kysymys saattovaiheessa olevista isovanhemmista. Ehkä positiivisempi kohtalo on isovanhemmilla. Onneksi.

Vierailija kirjoitti:

Onko syöpä joku melanooma, joka on onnistuneesti raaputettu pois? Onko isoisän syöpä eturauhassyöpä, ei aggressiivinen, joka ei "kehity mihinkään suuntaan 20 v" aikana? Ehkä vanhempasi ovat terveempiä kuin uskotkaan? Ja nauttivat täydestä elämästä lastenlastensa kanssa.

Siinä tapauksessa ala sinäkin nauttia. Olet täti ja tärkeä sisaresi lapsille.

Aggressiivinen eturauhassyöpä, joka on levinnyt muualle kehoon. Kiukutteli minulle ettei varmaan näe kevättä. Tuollaisen kiukuttelun kestän ja ymmärrän mistä se kumpuaa. Olen ainoa kuka sen kestää ilmeenkään värähtämättä, niin olen turvallinen kohde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko syöpä joku melanooma, joka on onnistuneesti raaputettu pois? Onko isoisän syöpä eturauhassyöpä, ei aggressiivinen, joka ei "kehity mihinkään suuntaan 20 v" aikana? Ehkä vanhempasi ovat terveempiä kuin uskotkaan? Ja nauttivat täydestä elämästä lastenlastensa kanssa.

Siinä tapauksessa ala sinäkin nauttia. Olet täti ja tärkeä sisaresi lapsille.

Aggressiivinen eturauhassyöpä, joka on levinnyt muualle kehoon. Kiukutteli minulle ettei varmaan näe kevättä. Tuollaisen kiukuttelun kestän ja ymmärrän mistä se kumpuaa. Olen ainoa kuka sen kestää ilmeenkään värähtämättä, niin olen turvallinen kohde.

Eikös se tuossa tilanteessa olisi ymmärrettävää, että haluaa olla lastenlastensa lähellä?

Edustan niin vanhaa aikaa, että mun ei varmaan kannata edes kommentoida. Mun suvussa lapsi on annettu kokonaan toiselle perheenjäsenelle. Aikana kauan ennen Suomen sosialisoimista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko syöpä joku melanooma, joka on onnistuneesti raaputettu pois? Onko isoisän syöpä eturauhassyöpä, ei aggressiivinen, joka ei "kehity mihinkään suuntaan 20 v" aikana? Ehkä vanhempasi ovat terveempiä kuin uskotkaan? Ja nauttivat täydestä elämästä lastenlastensa kanssa.

Siinä tapauksessa ala sinäkin nauttia. Olet täti ja tärkeä sisaresi lapsille.

Aggressiivinen eturauhassyöpä, joka on levinnyt muualle kehoon. Kiukutteli minulle ettei varmaan näe kevättä. Tuollaisen kiukuttelun kestän ja ymmärrän mistä se kumpuaa. Olen ainoa kuka sen kestää ilmeenkään värähtämättä, niin olen turvallinen kohde.

Eikös se tuossa tilanteessa olisi ymmärrettävää, että haluaa olla lastenlastensa lähellä?

Tuskinpa haluaa hoitaa vauvaa ja kaksivuotiasta.

Oletteko koskaan miettineet, miksi sisarus on kykenemätön huolehtimaan vanhemmuuden perusjutuista? Kykenisikö hän huolehtimaan edes itsestään?

Lähipiirissäni on parikin aikuista, joita vanhemmat ovat paaponeet pitkälle aikuisikään, ja heillä on diagnosoitu vasta aikuisiällä esimerkiksi autismi ja ADHD. Hieno juttu, että ovat saaneet apua pärjäämiseen, mutta he olisivat hyötyneet enemmän siitä, että olisivat saaneet tukea ja ohjausta oman toiminnanohjauksen kehittämiseen sen sijaan, että läheiset tekivät asioita heidän puolestaan. Yksi läheinen sanoi joskus itse, että ei sen avun takia ollut edes mahdollisuutta oppia hoitamaan asioita itse. On saanut myöhemmin aikuisena ammattimaista tukea haasteisiinsa.

En halunnut tunnistettavuuden pelossa lisätä sisarukseni diagnoosia tarinaan, jota kommentoit, mutta kyllä, tilanne on samankaltainen kuin noilla lähipiirisi aikuisilla. En tosin sanoisi, että sisarustani olisi mitenkään paapottu aikuisikään, kyllä hän pystyy itsestään huolehtimaan. Mutta lapset ovatkin sitten toinen juttu. Hän on monella tavoin oikein hyvä vanhempi, mutta vastuun kantaminen ihan loppuun asti omien menojen ja mielihalujen kustannuksella ei onnistu, ja kumppaniksi valikoitui tietenkin toinen ihan samasta puusta veistetty tapaus. 

Anna olla ap. Miksi sulle on tärkeetä tekohengittää näitä "hiuskarvan varassa" olevia suhteita muutenkaan? Toiset ihmiset haluu hyväksikäyttää ja toiset olla hyväksikäytettäviä. Lopuksi kaikki syyttää sua, jos jotain tapahtuu - koska sä haluut olla syntipukki dysfunktionaalisessa perheessäsi. Ainoa, joka sua voi auttaa olet sinä itse. Anna noiden olla ja elä omaa elämääsi.