Isovanhempien hyväksikäyttö

Vierailija kirjoitti:

Miksi pikkulapsiperheet ylipäätään tarvitsisi apua? Vanhemmathat ovat vielä korkeintaan keski-ikäisiä. On vanhemmanvapaat ja päivähoidot. 

Ja taas mennään

Vierailija kirjoitti:

Olen kyllä yllättynyt tästä vihamielisyyden määrästä tällä palstalla. Ja ei, kyseessä ei ole sisarkateus. Loppujen lopuksi kyse on siitä, että kaikilla olisi hyvä ja turvallinen ympäristö. Siitä se suru ja syytös syntyisi, jos taaperolle jotain kävisi. Jos kuvailemani ei ole hyväksikäyttöä, palvelujen haalimista ilman minkäänlaista haitan aiheuttamista eikä kompensaatiota, niin olen väärässä. Myös mainitsemani ja järjestämäni terapeutti sanoi, että lapsi ei saisi olla ikävuosiaan enempää erossa kodistaan / äidistään, mutta minä en ole ammattilainen enkä tiedä näistä asioista. Siksi etsin apua ammattilaisilta. Olisin toivonut hyviä viimeisiä pitkiä elinvuosia kaikille, mutta ehkä se on utopiaa. Kuten oma sairastumiseni on näyttänyt, elämä menee kulkuaan. Ja ei, kyse ei ole mt-ongelmista, vaikka kyllä pahat kivut mieltä rassaa. Edelleenkin kiitos mielipiteistänne.

Ap

Pakko siinä olla sisarkateutta (vaikket sitä myöntäisikään) koska jatkuvasti pyrit mustamaalaaman tätä sisartasi (tai veljeäsi) ja sitten kuvittelemaan, etteikö vanhempasi itse olisi innoissaan siitä, kun sisaresi vie lapsia hoitoon. 

Ja epäilen vähän tuota sun terapeutti-juttuasi. Tälläisissä tilanteissa OIKEA terapeutti ei koskaan lähtisi sanelemaan mitä jonkun muun vanhemman kuuluu tehdä, siis sellaisen, joka ei ole hänen kanssaan asiakkaana tai sanomassa omaa mielipidettään tilanteesta. Onkohan kyseessä sittenkin vain sairaanhoitaja jonka luona käyt juttelemassa sen sijaan, että ihan oikea terapeutti?

Tuntuu, että sulla on ehkä jopa pakkomielle muiden kontrolloimiseen ja muiden asioihin puuttumiseen. Sen sijaan että raahaat niitä muita henkilöitä sinne "terapiaan" niin suosittelisin oikeasti, että lähdet puhumaan siellä siitä että miksi et osaa irtautua vanhemmistasi ja vetää omia rajoja heidän väliin.

Tässä tarinassasi ongelma ei ole se, että siskosi vie lapsiaan vanhemmillesi vaan ettet sinä osaa päästää irti ja vetää omia rajojasi. 

Miten lasten vanhemmat perustelevat noin suurta avun tarvetta? 

Vierailija kirjoitti:

Olin lapsena ihan päivittäin isovanhemmillani hoidossa, kun minulle ei päivähoito kelvannut. Ei ollut ongelma kenellekään.

Voi luoja, taatusti olivat isovanhemmat kyllästyneet sinuun sydänjuuriaan myöten, eivät vaan kehdanneet sanoa, sinun vanhempasi olivat ää liöitä ja niinpä näytät olevan sinäkin saatanan idio otti. 

Vierailija kirjoitti:

Miten lasten vanhemmat perustelevat noin suurta avun tarvetta? 

Miksi ja kenelle se pitäisi perustella?

En minäkään ymmärrä, miten lapsia kehdataan viedä pitkiksi ajoiksi isovanhemmille. Kun omat lapseni olivat pieniä, kutsuin isovanhemmat meille. He saivat nauttia lasten seurasta, mutta minä ja mies hoidimme ruokailut, ulkoilut, nukuttamiset, vaippojen vaihtamiset ym.

Mutta et sinäkään, ap, voi olla enää vanhempiesi apua vailla. Olet aikuinen ihminen, jota yhteiskunnan pitää auttaa, jos et itse pärjää. 

Mikä ihmeen syytös syntyy jos jotain tapahtuu? AINA voi jotain tapahtua, ihan terveillekkin ja nuorille. Ja jos oikeasti AP kuvittelee, että vanhemmat on vaaraksi lapsille, niin miksi ei ole tätä kertonut niille lapsien vanhemmille? 

Tai jos oikeasti AP kokee, että vanhemmat eivät voi huolehtia itsestään, niin miksi ei lähde ajamaan heidän siirtämistä hoivakotiin? Tai miksi ei ole ottanut yhteyttä aikuisten/vanhuksien sosiaalihuoltoon?

Mä luulen, että mitään noista ei AP tee ja ongelma tässä on se, että AP vaan haluaa muiden tanssivan hänen pillinsä mukaan,jotta hänelle itselle tulisi hyvä ja turvallinen olo. Sillä ei ole väliä miten muut tuntevat. 

Valittavatko vanhemmat sinulle, että joutuvat hoitamaan liikaa? 

 

He ovat aikuisia ihmisiä ja vastuussa siitä, että vetävät itse omat rajansa. Voit rohkaista heitä sanomaan ei ja muistuttaa, että heidän ei tarvitse suostua jokaiseen avunpyyntöön. Enempää et oikein voi tehdä. Ovat vastuussa myös itsestään ja omasta jaksamisestaan. Vanhempasi ovat itse ottaneet sen hoitajan ja auttajan roolin ja kasvattaneet tämän aikuisen lapsen, joka heiltä jatkuvasti pyytää apua. 

 

Samoin kuin sinä olet itse vastuussa siitä, että autat vanhempiasi omien voimavarojesi rajoissa. Jos vanhemmat uuvuttavat itsensä lastenhoidolla, ei sinun ole pakko heitä auttaa, jos et jaksa. Heidän täytyy vähentää lastenhoitoa tai pyytää apua toiselta sisarukselta tai perheen ulkopuolelta, tai sinnitellä keskenään, jos sinä et jaksa auttaa.

Kuulostaa vähän siltä, että teidän perheessä tietty rajattomuus on vähän kaikkien ongelma.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä, miten lapsia kehdataan viedä pitkiksi ajoiksi isovanhemmille. Kun omat lapseni olivat pieniä, kutsuin isovanhemmat meille. He saivat nauttia lasten seurasta, mutta minä ja mies hoidimme ruokailut, ulkoilut, nukuttamiset, vaippojen vaihtamiset ym.

Mutta et sinäkään, ap, voi olla enää vanhempiesi apua vailla. Olet aikuinen ihminen, jota yhteiskunnan pitää auttaa, jos et itse pärjää. 

Meillä isovanhemmat ovat auttaneet lasten kanssa, en ymmärrä mitä kehtaamista siinä on. Muistan itsekin olleeni mummolassa kesäisin pitkiä aikoja ja ne on yksiä parhaimpia muistoja.

Kuulostaa oudolta että edes vauvan kanssa ei ole autettu. Meillä isovanhemmat ovat päästäneet meidät viettämään hetken parisuhdeaikaa vaikkapa ihan vain lounaan merkeissä. Tai nukkumaan, jos univelkaa on kertynyt.

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä, miten lapsia kehdataan viedä pitkiksi ajoiksi isovanhemmille. Kun omat lapseni olivat pieniä, kutsuin isovanhemmat meille. He saivat nauttia lasten seurasta, mutta minä ja mies hoidimme ruokailut, ulkoilut, nukuttamiset, vaippojen vaihtamiset ym.

Mutta et sinäkään, ap, voi olla enää vanhempiesi apua vailla. Olet aikuinen ihminen, jota yhteiskunnan pitää auttaa, jos et itse pärjää. 

Osalla meistä täällä asuvista on nollatoleranssi kommunismille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minäkään ymmärrä, miten lapsia kehdataan viedä pitkiksi ajoiksi isovanhemmille. Kun omat lapseni olivat pieniä, kutsuin isovanhemmat meille. He saivat nauttia lasten seurasta, mutta minä ja mies hoidimme ruokailut, ulkoilut, nukuttamiset, vaippojen vaihtamiset ym.

Mutta et sinäkään, ap, voi olla enää vanhempiesi apua vailla. Olet aikuinen ihminen, jota yhteiskunnan pitää auttaa, jos et itse pärjää. 

Osalla meistä täällä asuvista on nollatoleranssi kommunismille.

Meillä myös. Mieluummin perheessä autetaan toinen toisiamme, kuin pyydetään apua yhteiskunnalta.

AP ei välttämättä ehkä ymmärrä sitä, että kun sisko/veli kysyy saako lapset tulla hoitoon niin ne saattaa olle ne vanhemmat jotka ihan innoissaan sanovat, että: "Joo tulkaa vaan! Ihanaa että tulette"

Miten tässä tilanteessa sisko/veli osaisi sitten olla viemättä?

Meinaa itselläni oli aikalailla sama tilanne. Olin katkera siitä, että vanhemmat valittaa siitä, että veljeni vie lapsiaan heille hoitoon jatkuvasti. Luulin, että he valittavat samalla tavalla veljelle. Eivätpä valittaneet, vaan monta kertaa sitten todistin kun he oikein hihkuivat puhelimessa että ihanaa, että tulevat.. 

Silloin tajusin, että itseni pitää vain oppia olla välittämättä, koska he päättävät omasta elämästään. Jos heille jää vähemmän elinvuosia sen takia, että huolehtivat jatkuvasti veljeni lapsista niin tämähän on heidän päätös ja nimenomaan oikeus päättää itsenäisesti mitä tekevät. Ja he ovat nimenomaan oman tilanteensa valinneet.

70-vuotias tervekin henkilö on liian vanha huolehtimaan vauvoista ja taaperoista. 4-vuotiaan tai vanhemman kanssa voi mennä, jos rauhallinen lapsi kyseessä, joka leikkii välillä rauhassa itsekseenkin.

Isovanhempi ei useinkaan halua kieltäytyä, vaikka ei jaksaisi, kun kokee velvollisuudekseen auttaa.

Isovanhempi nauttisi yhteisestä ajasta yhdessä lastensa ja lastenlastensa kanssa niin että kaikki ovat koolla. Puuhailtaisiin ja seurustella isiin yhdessä. 

Miten sen voisi vielä selventää tai ehkä minun ei oikeasti tarvitsekaan. Kuvio on vaikea. Minä en ole se joka kontrolloi. Olen tähän asti pysynyt erossa ja seurannut sivusta. Nyt vain tuli mitta täyteen, että näin ei voi jatkua. Jotain on tehtävä, kun jouduin yllättäen elämään vanhempieni / taaperon isovanhempien elämää lähietäisyydeltä pari viikkoa. En myöskään ala retostelemaan ja kertomaan yleisellä palstalla yksityiskohtia, sanon vain, että kuvio on sairas. Jos hakemani apu ei tuo minkäänlaista selvyyttä, tiedän ainakin yrittäneeni. Jotenkin minusta tuntuu, että hyväksikäytön puolustajat ovat itsekin näitä hyväksikäyttäjiä tai vain muuten kapeakatseisia. Kuten olen sanonut, en vastusta auttamista, vaan liiallista uupumukseen saakka vievää hyväksikäyttöä.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Miksi pikkulapsiperheet ylipäätään tarvitsisi apua? Vanhemmathat ovat vielä korkeintaan keski-ikäisiä. On vanhemmanvapaat ja päivähoidot. 

Kyllä sitä joskus on kiva käydä puolison kanssa kahdestaan jossain. Ja kiva, jos on osallistuvia, HYVÄKUNTOISIA ja välittäviä isovanhempia.

Asia on erittäin vaikea, koska sairaille vanhemmillesi pienten lasten kanssa oleminen voi olla elvyttävä ilo eikä taakka. 

Mun yhdellä sukulaisella on vakava muistisairaus, joten lapsia hänen vastuulleen ei voi jättää, mutta pienten lasten näkeminen on hänelle iloista suurinta (jopa täysin vieraiden lasten). 

Sinänsä mietin että sisaruksesi puolisoineen on jotenkin vajaa, jos ei tajua että syöpäsairas ei jaksa viisi päivää viikossa hoitaa tasperoita... On muitakin tapoja tuoda lapset ja vanhukset yhteen... Mutta eri asia onko sulla mahdollisuutts puuttua tuohon kuvioon ilman että asia menee likaisemmaksi 

Vierailija kirjoitti:

Miten sen voisi vielä selventää tai ehkä minun ei oikeasti tarvitsekaan. Kuvio on vaikea. Minä en ole se joka kontrolloi. Olen tähän asti pysynyt erossa ja seurannut sivusta. Nyt vain tuli mitta täyteen, että näin ei voi jatkua. Jotain on tehtävä, kun jouduin yllättäen elämään vanhempieni / taaperon isovanhempien elämää lähietäisyydeltä pari viikkoa. En myöskään ala retostelemaan ja kertomaan yleisellä palstalla yksityiskohtia, sanon vain, että kuvio on sairas. Jos hakemani apu ei tuo minkäänlaista selvyyttä, tiedän ainakin yrittäneeni. Jotenkin minusta tuntuu, että hyväksikäytön puolustajat ovat itsekin näitä hyväksikäyttäjiä tai vain muuten kapeakatseisia. Kuten olen sanonut, en vastusta auttamista, vaan liiallista uupumukseen saakka vievää hyväksikäyttöä.

Ap

Ei, vaan  AP vaikutat olevan katkera siitä, että vanhempasi käyttävät aikaasi tähän sisareesi/veljeesi ja hänen lapsenlapsiinsa sen sijaan, että he käyttäisivät sinuun. Olet sanonut täällä jo sairastuneesi ja ehkä tarvitsisit heiltä extraapua ja tukea, mutta he eivät voi sitä sinulle antaa. 

Olet muovannut tilanteesta päässäsi tarinan josta et halua päästää irti. Muovaat myös kaikki kritisoijat ja toisenlaisen mielipiteen kuin omasi antavat ihmiset hyväksikäyttäjiksi. Tuo ei ole enää normaalia ja terveellistä. 

Olet jämähtänyt todella vahvasti siihen, että vain sinun näkemys asiasta on se ainoa oikea ja muiden väärä. 

Tosiasia on se, että et voi tehdä mitään, jos järkipuhe ei kerran vanhempiin auta.  Mutta se on mielestäni ainoa reitti, jota pitkin tilanteen voi muuttaa, joten yrittäisin sitä. Siskolle ei kannata puhua, ongelma on, että isovanhemmat ovat totuttaneet lapsensa tällaiseen palveluun ja siitä on vaikea päästä eroon, oli sitten isovanhemmilla syöpä tai ei. 

Miten vanhempasi valittavat sinulle, ja miten he reagoivat, kun yrität ehdottaa heille ratkaisua ongelmaan? Miksi kohtelevat tätä yhtä aikuista lastaan lellien? Mikseivät vaadi aikuiselta lapseltaa aikuismaista vastuunotto omasta elämästään? Isovanhemmilla on oikeus läheiseen suhteeseen lapsenlapsiin, tämän suhteen voi luoda ihan ilman hoitovastuun siirtämistä isovanhemmilekin.

Ilmeisesti kyse siskosta, koska ei ole sitä iänikuista veljenvaimon/miniän syyttelyä...

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti kyse siskosta, koska ei ole sitä iänikuista veljenvaimon/miniän syyttelyä...

Voi olla kyse esimerkiksi myös eronneesta veljestä, joka vie omalla hoitoviikolla olevat lapset vanhemille hoitoon.

Mutta eipä sillä väliä kuka se on. Tässä AP yrittää holtoha omia vanhempiaansa niin, että vanhempien pitäisi mennä hänen halujen ja mieltymyksen mukaan. Muussa tapaukessa on pakko olla hyväksikäytöstä kyse.