Voidaanko lasta pakottaa tapaamisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläkin on oikeus nähdä lastaan, joten noin pienen kohdalla et voi juuri mitään, ellei isä ole vaikka seksuaalirikollinen. Tapaamiset järjestetään alussa vaikka halustasi niin, että niissä on joku sosiaaliviranomainen mukana vaikka juuri siksi, ettei lapsi halua nähdä isäänsä eikä edes tunnista tätä itse. Lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa, halusit sinä sitä tai et, isällä myös oikeus niihin tapaamisiin.

Laki ei tunne isän oikeutta. Kyseessä on vain lapsen oikeus. 

Laki tuntee lapsen oikeuden vanhempiinsa, ja sitä on kummankin vanhemman osaltaan edistettävä. Käytännössä tämä siis kääntyy myös sen isän oikeudeksi. 

Mutta ei lapsen velvollisuudeksi. Vai meinaako isä että poliisi tulee hakemaan lapsen tapaamiseen, raahaa väkisin autoon ja vie pakolla isää tapaamaan? Mahtaisi olla mukava tapaaminen lapsen kannalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläkin on oikeus nähdä lastaan, joten noin pienen kohdalla et voi juuri mitään, ellei isä ole vaikka seksuaalirikollinen. Tapaamiset järjestetään alussa vaikka halustasi niin, että niissä on joku sosiaaliviranomainen mukana vaikka juuri siksi, ettei lapsi halua nähdä isäänsä eikä edes tunnista tätä itse. Lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa, halusit sinä sitä tai et, isällä myös oikeus niihin tapaamisiin.

Laki ei tunne isän oikeutta. Kyseessä on vain lapsen oikeus. 

Laki tuntee lapsen oikeuden vanhempiinsa, ja sitä on kummankin vanhemman osaltaan edistettävä. Käytännössä tämä siis kääntyy myös sen isän oikeudeksi. 

 

Se edistäminen tarkoittaa sitä, että sopimusten mukaan toimitaan eikä estetä. Tässä tilanteessa isä ei ole edes huoltaja eikä mitään sopimuksia ole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan pakottaa. 12-vuotias saa sitten sanoa oman mielipiteensä asiasta, mutta ei vielä nelivuotias. 

Lapsia tulee aina kuunnella. Yritätte aina käyttää hyväksi tätä typeryyttänne ja yritätte omistaa niitä lapsia koska pelkäätte että lapsihan voisi vaikka haluta sen toisen huoltajan luo. Sairaat ihmiset tekevät sairaita asioita.

Ketkä tässä ovat typeriä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläkin on oikeus nähdä lastaan, joten noin pienen kohdalla et voi juuri mitään, ellei isä ole vaikka seksuaalirikollinen. Tapaamiset järjestetään alussa vaikka halustasi niin, että niissä on joku sosiaaliviranomainen mukana vaikka juuri siksi, ettei lapsi halua nähdä isäänsä eikä edes tunnista tätä itse. Lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa, halusit sinä sitä tai et, isällä myös oikeus niihin tapaamisiin.

Laki ei tunne isän oikeutta. Kyseessä on vain lapsen oikeus. 

Laki tuntee lapsen oikeuden vanhempiinsa, ja sitä on kummankin vanhemman osaltaan edistettävä. Käytännössä tämä siis kääntyy myös sen isän oikeudeksi. 

Mutta ei lapsen velvollisuudeksi. Vai meinaako isä että poliisi tulee hak

Käytännössä lapsen isä voisi vedota tuomioistuimessa vaikkapa siihen, että äiti pelottelee lasta eikä edistä lapsen ja isän suhdetta. Jos lapsi ja isä eivät ole tavanneet, olisi hankala todistaa, että lapsen vastustus johtuu jostakin mitä isä on tehnyt. Neljävuotias voi vastustaa asioita mistä tahansa syystä, jokainen ymmärtää että aina sen ikäinen ei tiedä parhaiten. 

Mikäli ei ilmene mitään syytä vastustaa tapaamisia (vaikkapa huoli lapsen turvallisuudesta), tuomioistuin voi ajaa lapsen oikeutta vanhempaansa tämän vastustuksesta huolimatta. Tällöin tapaamiset järjestettäisiin esimerkiksi sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsia kuullaan heidän kehitystasonsa mukaisesti. 

Etkö sä AP voisi olla mukana tapaamisissa? Menette vaikka yhdessä kolmestaan syömään Heseen ja kävelylle ulos leikkipuistoon. Hyvähän se on, jos isä haluaisi alkaa tavata lasta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan pakottaa. 12-vuotias saa sitten sanoa oman mielipiteensä asiasta, mutta ei vielä nelivuotias. 

Tätä just mietin, että miten. Kuka tai mikä on se taho joka pakottaa? Ja miten tämä käytännössä tapahtuu?

Ap

Sossut järjestää ja valvoo tapaamisen. Tarvittaessa poliisi hakee. Mutta tähän tarvitaan oikeuden päätös ja jaksaako exäsi edes hakea sitä?

Turhaan alanuolitatte. Tiedän tapauksen jossa näin tehtiin. E tosin väsyi tapaamisiin jossa "sossut kyttäs".

Vierailija kirjoitti:

En antaisi lapsen tavata käytännössä täysin vierasta ihmistä. En siis tekisi asian hyväksi mitään.

Sen näkee sitten ottaako isä yhteyttä lastenvalvojaan ja tekeekö oikeasti mitään tapaamisten vuoksi vai onko kuvioissa vain joku nainen jolle pitää näyttää hyvää isää. Todennäköisesti isä ei tee mitään ja sanoo vain, että äiti on vieraannuttanut.

Niin, se isähän pysyy vieraana jos hän ei saa koskaan tavata lastaan. En ymmärrä mitä hyötyisit tuosta, mikset voi itse ehdottaa tapaamista lastenvalvojan kanssa? Toki jos et koskaan anna tavata, voit aina vedota toisen vanhemman vierauteen, mutten ole varma kuka siitä pidemmän päälle hyötyy. Pahimmassa tapauksessa lapsi saattaa kasvettuaan alkaa ihannoida isäänsä ja inhota sinua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isälläkin on oikeus nähdä lastaan, joten noin pienen kohdalla et voi juuri mitään, ellei isä ole vaikka seksuaalirikollinen. Tapaamiset järjestetään alussa vaikka halustasi niin, että niissä on joku sosiaaliviranomainen mukana vaikka juuri siksi, ettei lapsi halua nähdä isäänsä eikä edes tunnista tätä itse. Lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa, halusit sinä sitä tai et, isällä myös oikeus niihin tapaamisiin.

Laki ei tunne isän oikeutta. Kyseessä on vain lapsen oikeus. 

Laki tuntee lapsen oikeuden vanhempiinsa, ja sitä on kummankin vanhemman osaltaan edistettävä. Käytännössä tämä siis kääntyy myös sen isän oikeudeksi. 

Mutta ei lapsen velvoll

Käytännössä lapsen isä voisi vedota tuomioistuimessa vaikkapa siihen, että äiti pelottelee lasta eikä edistä lapsen ja isän suhdetta. Jos lapsi ja isä eivät ole tavanneet, olisi hankala todistaa, että lapsen vastustus johtuu jostakin mitä isä on tehnyt. Neljävuotias voi vastustaa asioita mistä tahansa syystä, jokainen ymmärtää että aina sen ikäinen ei tiedä parhaiten. 

 

Mikäli ei ilmene mitään syytä vastustaa tapaamisia (vaikkapa huoli lapsen turvallisuudesta), tuomioistuin voi ajaa lapsen oikeutta vanhempaansa tämän vastustuksesta huolimatta. Tällöin tapaamiset järjestettäisiin esimerkiksi sosiaalityöntekijän kanssa. Lapsia kuullaan heidän kehitystasonsa mukaisesti. 

Jos lapsi ei ole koskaan ollut tekemisissä isän kanssa on se "isä" käytännössä vieras ihminen lapselle. Tuomioistuin ei määrää lasta tapaamaan ventovieraita ihmisiä.

Isän on vähän turhaa vedota siihen että äiti ei ole edistänyt isän ja lapsen suhdetta, jos kerran isä itse ei ole ollut missään tekemisissä lapsen kanssa neljään vuoteen. Ei lapsen elämään niin vaan voi ilmestyä ja alkaa vaatia oikeuksia itselleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan pakottaa. 12-vuotias saa sitten sanoa oman mielipiteensä asiasta, mutta ei vielä nelivuotias. 

Lapsia tulee aina kuunnella. Yritätte aina käyttää hyväksi tätä typeryyttänne ja yritätte omistaa niitä lapsia koska pelkäätte että lapsihan voisi vaikka haluta sen toisen huoltajan luo. Sairaat ihmiset tekevät sairaita asioita.

Ketkä tässä ovat typeriä?

Olen vain rehellinen ja heti lähditte. Lapsi ei voi eikä saa olla niin suuressa vastuussa. Lopettakaa tuo narsisminne ja toimikaa oikein. Mikä helvetti siinä on niin saatanan vaikeaa nykyisin?

Christiiina kirjoitti:

Etkö sä AP voisi olla mukana tapaamisissa? Menette vaikka yhdessä kolmestaan syömään Heseen ja kävelylle ulos leikkipuistoon. Hyvähän se on, jos isä haluaisi alkaa tavata lasta. 

Ei missään nimessä pidä suostua tuollaiseen ennen kuin isä on virallisesti näyttänyt, että on valmis hoitamaan isyytensä ja ottanut yhteyden lastenvalvojaan ja järjestänyt lapseen tutustumisen ja tapaamissopimukset äidin kanssa. 

Lapsen kanssa ei leikitä ja olla isä silloin, kun isälle sopii. Isänä oleminen ei ole Hesburger - käynti silloin tällöin. 

Vierailija kirjoitti:

Christiiina kirjoitti:

Etkö sä AP voisi olla mukana tapaamisissa? Menette vaikka yhdessä kolmestaan syömään Heseen ja kävelylle ulos leikkipuistoon. Hyvähän se on, jos isä haluaisi alkaa tavata lasta. 

Ei missään nimessä pidä suostua tuollaiseen ennen kuin isä on virallisesti näyttänyt, että on valmis hoitamaan isyytensä ja ottanut yhteyden lastenvalvojaan ja järjestänyt lapseen tutustumisen ja tapaamissopimukset äidin kanssa. 

Lapsen kanssa ei leikitä ja olla isä silloin, kun isälle sopii. Isänä oleminen ei ole Hesburger - käynti silloin tällöin. 

Hese-käynti neljän vuoden välein.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En antaisi lapsen tavata käytännössä täysin vierasta ihmistä. En siis tekisi asian hyväksi mitään.

Sen näkee sitten ottaako isä yhteyttä lastenvalvojaan ja tekeekö oikeasti mitään tapaamisten vuoksi vai onko kuvioissa vain joku nainen jolle pitää näyttää hyvää isää. Todennäköisesti isä ei tee mitään ja sanoo vain, että äiti on vieraannuttanut.

Niin, se isähän pysyy vieraana jos hän ei saa koskaan tavata lastaan. En ymmärrä mitä hyötyisit tuosta, mikset voi itse ehdottaa tapaamista lastenvalvojan kanssa? Toki jos et koskaan anna tavata, voit aina vedota toisen vanhemman vierauteen, mutten ole varma kuka siitä pidemmän päälle hyötyy. Pahimmassa tapauksessa lapsi saattaa kasvettuaan alkaa ihannoida isäänsä ja inhota sinua. 

Isällä on vastuu hoitaa asiat kuntoon. Se ei ole äidin tehtävä. 

Nyt tarvitaan se yhteistyö. Lapsi saattaa päättää varhaisteininä että hänpä lähteekin isän mukaan ja silloin voit miettiä miten selität lapselle sen että olet eristänyt häntä omistushalussasi. Haistakaa paska kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Voidaan pakottaa. 12-vuotias saa sitten sanoa oman mielipiteensä asiasta, mutta ei vielä nelivuotias. 

Uteliaisuudesta mihin tämä väitteesi perustuu? 

Lapsella on käsitykseni mukaan, kuten sanottu oikeus tavata ja viettää aikaansa vanhempansa kanssa oli vanhempi huoltaja tai ei mutta mikään pakko tai velvollisuus se ei lapselle ole, johon lapsi voitaisiin esimerkiksi tuomioistuimen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksella lapsi pakottaa.

Kokonaan toinen juttu on esimerkiksi se, että toinen vanhemmista pyrkisi vieraannuttamaan laosen 2. vanhemmasta..

Mitä Ap voi tehdä? Hän voi odottaa, että 2  vanhempi hakeutuu -jos hän on fiksu- lastenvalvijan luo, joosa hän ja Ap yhdessä jos hyvin riidan haluinen/ tai viimekädessä niin oikeuteen, jossa  kumpaisessakin voidaan saada ratkaisu niin lapsen huoltajuuden osalta kuin lapsen tapaamisen järjestymisestä. - Ero on siinä, että tuomioistuin tekee päätöksen. Lastenvalvojan luona päätösvalta on asianosaisilla. 

Vailkka tuomioistuimen antamat ratkaisut ja lastenvalvojan luona tehdyt sopimukset ovat lähtökohtaisesti velvoittavia aina, niin vanhempi, jonka luona lapsi on päättää itse, miten toimii ja mikäli (yrittää) estää lasta tapaamasta ja viettämästä aikaansa 2. vanhemman kanssa.

Ja jos estää perusteettomasti, niin kantaa teostaan vastuun ja siten myös sen seuraukset. 

Uskovainen mies

Isä ei ole siis ikinä nähnyt lasta kasvotusten. Eron syynä oli arvaamaton käytös, isän halu yrittää kontrolloida elämääni. Hän esimerkiksi yritti määritellä kenen kanssa saan tai en saa olla tekemisissä. Hän myös hermostui mitä pienimmistä asioista, esimerkiksi jos jokin asia ei mennyt hänen mielensä mukaan. Se hermostuminen oli raivoisaa huutamista, ovien ja tavaroiden paiskomista, toisinaan taas mykkäkoulua ja syyllistämistä muita ihmisiä asioista mitä nämä eivät olleet tehneet. Varsinaista fyysistä väkivaltaa ei ollut minua kohtaan, mutta muita ihmisiä kohtaan kyllä. En vaan jaksanut enää elää varpaillani kaiken suhteen.

Isä ei olisi halunnut erota, mutta koska minä kuitenkin halusin, hän ei halunnut omien sanojensa mukaan olla tekemisissä lapsenkaan kanssa. Lapsi tuntee tai tietää isän lähinnä valokuvista, mutta ei esimerkiksi kutsu tätä isäksi, koska, kuten jo aiemmin kerroin, tämä isä ei ole kuulunut elämäämme millään tavalla. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voidaan pakottaa. 12-vuotias saa sitten sanoa oman mielipiteensä asiasta, mutta ei vielä nelivuotias. 

Uteliaisuudesta mihin tämä väitteesi perustuu? 

Lapsella on käsitykseni mukaan, kuten sanottu oikeus tavata ja viettää aikaansa vanhempansa kanssa oli vanhempi huoltaja tai ei mutta mikään pakko tai velvollisuus se ei lapselle ole, johon lapsi voitaisiin esimerkiksi tuomioistuimen tai lastenvalvojan vahvistaman sopimuksella lapsi pakottaa.

Kokonaan toinen juttu on esimerkiksi se, että toinen vanhemmista pyrkisi vieraannuttamaan laosen 2. vanhemmasta..

Mitä Ap voi tehdä? Hän voi odottaa, että 2  vanhempi hakeutuu -jos hän on fiksu- lastenvalvijan luo, joosa hän ja Ap yhdessä jos hyvin riidan haluinen/ tai viimekädessä niin oikeuteen, jossa  kumpaisessakin voidaan saada ratkaisu niin lapsen huoltajuuden osalta kuin lapsen tapaamisen järje

Tuomioistuimen päätöstään ei sellaisenaan tarkoita vielä mitään. Jos lapsi ei itse halua tavata vanhempaa, on tuomion täytäntöönpano käytännössä mahdotonta.

Vierailija kirjoitti:

Nyt tarvitaan se yhteistyö. Lapsi saattaa päättää varhaisteininä että hänpä lähteekin isän mukaan ja silloin voit miettiä miten selität lapselle sen että olet eristänyt häntä omistushalussasi. Haistakaa paska kaikki.

Eihän ap ole eristänyt. Isä on itse häipynyt lapsen elämästä. Isällä on mahdollisuus hoitaa asiat oikein, mutta voi olla lähes 100 varma ettei hoida. 

Lapsen kannalta se hesekäyntikin kerran vuodessa voi olla arvokas. Se on hänen isänsä, ja jos on nimenä ja kuvina ollut tiedossa, niin kai lasta jollain tapaa kiinnostaa. Isompana viimeistään. Siis ihan vain se, että tietää kuka on oma isä on kuitenkin hyvä asia.

Ei tuo kokonaisuutena kivalta tilanteelta kuulosta, mutta tosiaan joku tuollainen yhteinen tapaaminen voisi olla hyvä. 

 

Tuskin mies kovin ihmeellisiä voi alkaa vaatia jos sitä pelkäät ap.

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kannalta se hesekäyntikin kerran vuodessa voi olla arvokas. Se on hänen isänsä, ja jos on nimenä ja kuvina ollut tiedossa, niin kai lasta jollain tapaa kiinnostaa. Isompana viimeistään. Siis ihan vain se, että tietää kuka on oma isä on kuitenkin hyvä asia.

Ei tuo kokonaisuutena kivalta tilanteelta kuulosta, mutta tosiaan joku tuollainen yhteinen tapaaminen voisi olla hyvä. 

 

Tuskin mies kovin ihmeellisiä voi alkaa vaatia jos sitä pelkäät ap.

Kenen kannalta pelkkä yksi tapaaminen on hyvä? Tulee vain taas lapselle uusi hylkäyskokemus, jos isä vain hupitapailee. Isän pitää näyttää, että on tosissaan ja ottaa vastuu. 

Ei lasta voida pakottaa menemään käytännössä vieraan ihmisen luo.

 

Mies voi kyllä hakea tapaamisoikeutta ja saada aluksi mahdollisuuden esimerkiksi jonkinlaisiin valvottuihin tapaamisiin ja esimerkiksi videopuheluihin lapsen kanssa, jotta he voivat tutustua.