Lue keskustelun säännöt.
Onko mielestänne reilu tapa hankkia asunto puoliksi
16.09.2024 |
Siten, että toinen ottaa omaan puolikkaaseensa lainan ja toinen kuittaa oman puolensa pois perinnöllä?
Tää lainaa ottava maksaa myös puolet kaikista kuluista ja tulot riittää juuri ja juuri, mutta mihinkään ylimääräiseen ei jää. Perintöä saanut harrastaa kalliita harrastuksia ja tekee kavereidensa kanssa reissuja. Kerran vuodessa maksaa koko perheelle risteilyn tms pienen matkan.
Kommentit (115)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ratkaistu niin, että asunto on minun. Testamentinjättäjän tahto oli, että puolisoilla ei ole oikeutta perintöön. Juoksevat kulut maksetaan sitten puoliksi. Vuokraa en peri.
Kuka ihme nyt kodista vuokraa edes tulee ajatelleeksi periä puolisoltaan? Aivan sairas ajatus! Jos perit vuokraa, maksat myös verot niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on lapsia, ei ole reilua!
Olisi hyvä kustantaa osuudet lapsille perintörahoilla. Silloin sinun osuus jäisi pienemmäksi.
Elämä ei ole reilua kultaseni, eikö äiti niin opettanut. Perinnön saajan ei ole pakko kustantaa yhtään mitään perheelleen. Viisainta olisi laittaa rahat varmaan talteen ja tehdä testamentti vaikka Korkeasaaren hyväksi. Siinä jäisit katkeraksi lopun ikääsi.
Perijä ostaa asunnon itselleen kokonaan ja köyhä muuttaa jonnekin itsemurhayksiöön vuokralle tai haluaa hurjaksi heittäytyä niin ostaa sellaisen asunnon. Silloin molemmilla maksukyvyn mukainen asumismuoto.
En kyllä suostuisi pienituloisena itse järjestelyyn, jossa perheen sisällä on noin isot elintasoerot ja asuminen haukkaisi tuloistani kaiken. Asunto tai omistusprosentti on mitoitettu väärin sinun tuloihin, jos mihinkään ylimääräiseen ei jää.
Pienempään muutto tai puoliso lunastaa omiin nimiinsä isomman osan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa taloudelliselta väkivallalta, eikä tasaveroiselta suhteelta.
Reilumpaa olisi, jos rikkaampi omistaisi asunnosta isomman osuuden tai jopa kokonaan ja toisellekin jäisi omista tuloista jotain käyttöönkin.
toi ei mee ihan noin helposti. meillä minä maksoin käteisellä pois komanneksen asunnosta, ja loppu laina puoliksi. Kuitenkin avovaimo omistikin yhtä paljon, ja jos minä olisin halunnut omistaa maksuosuuteninmukaisen osan, olisin joutunut maksamaan siitä lahjaveroa. Siis omilla rahoillani maksetusta. Nyt kun meni puoliksi, niin kukaan ei joutunut maksamaan veroja... Ei mennyt mun jakeluun.
Siis miten toi oikein meni? Kuka sanoi, että olisit joutunut maksamaan maksamastasi kolmasosasta lahjaveroa. Eikö teillä kauppakirjaan merkitty, että sinä omistat 2/3 ja avokki 1/3?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa taloudelliselta väkivallalta, eikä tasaveroiselta suhteelta.
Reilumpaa olisi, jos rikkaampi omistaisi asunnosta isomman osuuden tai jopa kokonaan ja toisellekin jäisi omista tuloista jotain käyttöönkin.
toi ei mee ihan noin helposti. meillä minä maksoin käteisellä pois komanneksen asunnosta, ja loppu laina puoliksi. Kuitenkin avovaimo omistikin yhtä paljon, ja jos minä olisin halunnut omistaa maksuosuuteninmukaisen osan, olisin joutunut maksamaan siitä lahjaveroa. Siis omilla rahoillani maksetusta. Nyt kun meni puoliksi, niin kukaan ei joutunut maksamaan veroja... Ei mennyt mun jakeluun.
Sinua on vedetty höpölästä ystävä hyvä. Avokkisi kätevästi otti osuutensa sinun maksamasta osuudesta. Pitää olla tarkkana, mihin nimensä laittaa.
Pitää lukea ajatuksella tämä ketju vielä. Meillä on sellainen tilanne että ollaan ostamassa yhteistä asuntoa. Mulla on omaa rahaa 250 tuhatta, kumppanilla paljon vähemmän. Ollaan ajateltu että budjetti olis max. 500 tuhatta. Kannattaako meidän tehdä niin että ostetaan puoliksi, minä ostan oman puoliskoni käteisellä ja kumppani ottaa sitten lainaa omaansa. Niinhän siinä sitten käy että ollaan taloudellisesti ihan eri tilanteissa kun toinen maksaa lainaa ja toinen ei. Herättääkö se sitten katkeruutta kumppanissa.
En ole perinyt mitään vaan ihan säästämällä ja lainani maksamalla olen rahani saanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea ajatuksella tämä ketju vielä. Meillä on sellainen tilanne että ollaan ostamassa yhteistä asuntoa. Mulla on omaa rahaa 250 tuhatta, kumppanilla paljon vähemmän. Ollaan ajateltu että budjetti olis max. 500 tuhatta. Kannattaako meidän tehdä niin että ostetaan puoliksi, minä ostan oman puoliskoni käteisellä ja kumppani ottaa sitten lainaa omaansa. Niinhän siinä sitten käy että ollaan taloudellisesti ihan eri tilanteissa kun toinen maksaa lainaa ja toinen ei. Herättääkö se sitten katkeruutta kumppanissa.
En ole perinyt mitään vaan ihan säästämällä ja lainani maksamalla olen rahani saanut.
Ette te aio 50 vuotta olla yhdessä? Me olimme, kaikki oli yhteistä, asunto, ruoka, lapset, rahat ja velat. Se maksoi kellä oli rahaa. No ehkä niin, mies auton menot , minun kontolla enemmän lasten vaatetus.
Olisi ollut kammottavaa elää jatkuvassa erittelyssä, toi on mun juusto, älä koske siihen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea ajatuksella tämä ketju vielä. Meillä on sellainen tilanne että ollaan ostamassa yhteistä asuntoa. Mulla on omaa rahaa 250 tuhatta, kumppanilla paljon vähemmän. Ollaan ajateltu että budjetti olis max. 500 tuhatta. Kannattaako meidän tehdä niin että ostetaan puoliksi, minä ostan oman puoliskoni käteisellä ja kumppani ottaa sitten lainaa omaansa. Niinhän siinä sitten käy että ollaan taloudellisesti ihan eri tilanteissa kun toinen maksaa lainaa ja toinen ei. Herättääkö se sitten katkeruutta kumppanissa.
En ole perinyt mitään vaan ihan säästämällä ja lainani maksamalla olen rahani saanut.
Ette te aio 50 vuotta olla yhdessä? Me olimme, kaikki oli yhteistä, asunto, ruoka, lapset, rahat ja velat. Se maksoi kellä oli rahaa. No ehkä niin, mies auton menot , minun kontolla enemmän lasten vaatetus.
Olisi o
No me ollaan sen ikäisiä että ei ole enää 50 vuotta jäljellä. Lisäksi molemmilla on omaa jälkikasvua, joka pitää myös huomioida näissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö ole järkevämpää asua erillään ja vaan riiailla jos on jälkikasvut jo ennestään ja elämää ei haluta yhdistää kuin sängyssä kuitenkaan? Muusta taulukkolaskentaa ja riitaa.
Vierailija kirjoitti:
En kyllä suostuisi pienituloisena itse järjestelyyn, jossa perheen sisällä on noin isot elintasoerot ja asuminen haukkaisi tuloistani kaiken. Asunto tai omistusprosentti on mitoitettu väärin sinun tuloihin, jos mihinkään ylimääräiseen ei jää.
Lokki sanoo krääk krääk
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ole järkevämpää asua erillään ja vaan riiailla jos on jälkikasvut jo ennestään ja elämää ei haluta yhdistää kuin sängyssä kuitenkaan? Muusta taulukkolaskentaa ja riitaa.
Halutaan yhteinen elämä kun lapset lähtee pian omilleen. Ei kai siinä mitään väärää ole.
Mitä mieltä itse siis olet? Että minä laitan tuon 250 tonnia kiinni asuntoon ja otetaan toinen 250 tonnia yhteisenä lainana?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on ratkaistu niin, että asunto on minun. Testamentinjättäjän tahto oli, että puolisoilla ei ole oikeutta perintöön. Juoksevat kulut maksetaan sitten puoliksi. Vuokraa en peri.
Kuka ihme nyt kodista vuokraa edes tulee ajatelleeksi periä puolisoltaan? Aivan sairas ajatus! Jos perit vuokraa, maksat myös verot niistä.
Ai että jos olen ostanut asunnon laittamalla siihen kiinni rahaa 370 000 euroa, niin mies saa muuttaa siihen ilmaiseksi asumaan?
Ei kiitos sellaisia lokkeja tänne.
Jokainen maksaa oman osuutensa puoliksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pitää lukea ajatuksella tämä ketju vielä. Meillä on sellainen tilanne että ollaan ostamassa yhteistä asuntoa. Mulla on omaa rahaa 250 tuhatta, kumppanilla paljon vähemmän. Ollaan ajateltu että budjetti olis max. 500 tuhatta. Kannattaako meidän tehdä niin että ostetaan puoliksi, minä ostan oman puoliskoni käteisellä ja kumppani ottaa sitten lainaa omaansa. Niinhän siinä sitten käy että ollaan taloudellisesti ihan eri tilanteissa kun toinen maksaa lainaa ja toinen ei. Herättääkö se sitten katkeruutta kumppanissa.
En ole perinyt mitään vaan ihan säästämällä ja lainani maksamalla olen rahani saanut.
Sinun pitää nyt samantien lahjoittaa miehellesi 200 000 euroa. Muuten hänelle voi tulla paha mieli.
toi ei mee ihan noin helposti. meillä minä maksoin käteisellä pois komanneksen asunnosta, ja loppu laina puoliksi. Kuitenkin avovaimo omistikin yhtä paljon, ja jos minä olisin halunnut omistaa maksuosuuteninmukaisen osan, olisin joutunut maksamaan siitä lahjaveroa. Siis omilla rahoillani maksetusta. Nyt kun meni puoliksi, niin kukaan ei joutunut maksamaan veroja... Ei mennyt mun jakeluun.