~♥ TAMMIKUISET vko 7 ♥~
Kommentit (80)
nyt on urakka ohi..jos täs yrittäs paremmin pysyä kärryillä.oisin kyl samaa mieltä ku mirabella??et jos pinot tehtäs vaikka joka toinen päivä tai joka kolmas päivä..täs ku lukee koko viikon pinon läpi nii loppuu aika sit kesken kaiken..
kuulumiset:
pikkumies pääseee nyt sit ens viikol tod näkösesti kottiin.siis jos ei tule takapakkeja.dialyysiletku jää paikalleen sen puhistusta pitää mennä harjottelemaan joku aamupäivä..hieman ongelmaa tuottaa tuo neiti 1wee 2kk..neitokainen kun pitää ottaa varmaan mukaan,hoitajia kun vapautuisi vasta iltasella..
no tästäpä lähetään taas lypsylle ja sitten eukolle ruokaa ja sänkyyn päikkäreille..viime yö oli taas kaaoottinen ku ukko ei ollu vieres koisimassa...
T:musta_kissa kera prinsessan 1wee2kk ja prinssin 2vko 6 pvä
kyllä meillä se käytössä on mutta just kaulan kans oon huomannut ongelmia. eli ei mene vetoketjut kiinni ylös asti. mut onneks on kypärämyssyä jne kaulaa suojaamassa. (ja toisaalta se läppä pitää tuttia paikallaan kun hermot meinaa reissussa mennä;)) kädet ja jalat musta menee ihan ok,
tänään käytiin lääkärineuvolassa. neidin mitat nyt: pituus 55,7cm(sp52cm)
ja paino 5100g(sp3980g) eli hyvin on neiti kasvanut:)
terkuin tigru ja simppis 6,5vko
Zatu: ois pitänyt käyvä kokeissa ennen jälkitarkastusta, mutta enhän mie muistanut, kun oli niin paljon muuta hulinaa. Pitäskin soittaa neuvolaan ja pyytää lähete, niin vois käyvä joku aamu labrassa. Luultavasti arvot ovat normaalit, kutina ainakin loppui muutama päivä synnytyksestä.
musta_kissa: miulta on ihan mennyt ohi, miksi tiedän poika on vielä sairaalassa. Toivottavasti saatte hänet pian kotiin! bd bd
Aamusella oltiin ekaa kertaa tyttöporukalla liikenteessä (muualla kuin leikkipuistossa), kun esikoisella oli aika hammashoitajalle. Vähän jännitti, miten myö keretään mihinkään, mutta ihan ajoissa oltiin. Kävelymatkaa on semmonen reilu kilometri ja esikoinen malttoi seistä laudalla melkein koko matkan. Kotimatkalla se ei sit suostunut laudalle vaan piti saada kävellä ja välilä kontata maassa. Tunti meni kotiinpäin! :) Lillukka nukkui koko matkan.
Joku (sori, en muista kuka) kyseli rotinoista. Meillä kävi työkaverit maanantaina ja toivat mukanaan pasteijoja ja mustikkapiirakkaa. Hyvää oli. :) Ihan kiva kun tuovat jotain, kun ei pahemmin ite kerkeä leipoa. Paitsi, että eilen leivottiin esikoisen kanssa maukkaita ja helppoja keksejä. Tässä ohje:
Välipala-cookies, n. 24 kpl:
4 dl Start Naturell -muromysliä (tai muuta vastaavaa)
3 dl vehnäjauhoja
1 dl fariinisokeria
½ dl sokeria
1 tl leivinjauhetta
1 dl suolapähkinöitä
2 munaa
2 dl juoksevaa margariinia
Sekoita kuivat aineet keskenään. Lisää munat ja margariini ja sekoita tasaiseksi. Nosta taikinasta melko suuria nokareita leivinpaperin päälle pellille ja tasoittele ne (halkaisija n. 6 cm). Jätä ympärille tilaa, sillä taikina leviää paistuessaan. Paista 200 asteessa n. 10 minuuttia.
Suolapähkinät voi korvata esim. kuivatuilla aprikoosinpaloilla tai rusinoilla. Jos tekee vähän isompia, niin keksi jää silleensä mukavan sitkeäksi. Nam :)
Meidän Lillukalla menee pylly ihan näppyiseksi ja punaiseksi d-vitamiinista. Ollaan vaihdettu Devitolista Deetippoihin ja masuvaivat ovat kyllä helpottaneet, mutta pyllyn iho on edelleen huonona. Pidin muutaman päivän taukoa noista vitamiineista ja iho parani huomattavasti ja alkoi taas punottaa kun aloitin vitamiinit uudestaan. Kuka se kirjoitteli, että voisi antaa oliko se nyt kalanmaksaöljyä d-vitamiinien sijaan? Onko kellään asiasta lisää tietoa?
Kaikki tammenterhot on nyt varmaan jo syntyneet. Näin se meidänkin odotusaika on ohi ja kylläpä se meni nopeasti. Muistan niin hyvin, kuinka miehen kanssa viime vappuna tehtiin raskaustesti ja se näytti plussaa! Ja nyt se plussan aiheuttaja tuhisee sylissä. :)
Esikoinen taitaapi kohta herätä päiväunilta. Pitää mennä kurkkaamaan.
Voikaahan hyvin!
T: Monttu ja Lillukka tasan 8 viikkoa tänään
kalanmaksaöljyä saa antaa vastasyntyneestä asti,määrä n.5ml/vrk imettäville. Näin siis meidän lastenlääkäri sanoi.
Meilläkään ei ole vielä alotettu mitää vitskua antamaan,ollut hieman maha ongelmia. Miten tuntuu kun vauva itkee että sitä kestää ikuisuuden,itkuiset hetket tuntuu miljoonakertaisesti pitemmiltä kun hiljaiset.. meillä siirryttiin nyt kokonaan korvike linjalle,neidin vatsavaivojen vuoksi,eräänä päivänäkin Iida huusi vaivaiset seitsemän tuntia,nukkui pari 20 minuutin pätkää siinä huudosta uupuneena.. oli ilmaa massu täys,kakka muuttu ihan vihreeksi ja neiti oli todella tuskainen. Heräsi nyt eli jatkan myöhemmin :)
T:Isa ja Iida 4vk 4vrk
nytkin vaan aika rientaa ihan siivilla, 2 keskimmaista ovat olleet sairaaana, ja eilen olivat sitten koulussa, mutta vanhimmainen sairastui sitten eilen ja nyt makaa tuolla alakerran sohvalla kuumeessa.
Minullekin kylla kummasti maistuu makea, vaikka yleensa en syo ollenkaan¿pitaa vierasvaraa leipoa ja kenenkahan suuuhun ne uppoavat, kun tuppaavat loppumaan. ¿paivittelee aimankakena¿
Puntarilla en oo kaynyt, mutta puolet enstisista housuista menee jo paalle, eikohan jotain oo tippunut, ainakin uloke tuosta keskivartalolta on havinnyt jonnekin, minnehan se tippui¿
Zatu: meillakin pikkuinen, (lue entinen kuopus ja lellivauva) ei halua milloinkaan pyyhkia ite, ku ei halua pesta kasia. tosin sanon, etta kaet pittaa pesta jokatappauksessa. ja oven laittaa lukkkoonn, jos olaan molemmat miehen kans kotona ja avaa vasta, kun aiti tuleee. ¿huoh¿ ei auta edes iskan aanen muutos ¿aitiksi¿. Mina yritan siis pikkuista kehoittaa pyyhkimkiseen, mutta tulokset ovat aika huonoja, tytto kylla aika hyvin osaakin pyyhkia¿¿ilmottautuu huonoksi kasvattajaksi¿
munki mies alkoi puhuun naimisiinmenosta jo kuukauden kuluttua seurustelun aloittamisesta ja naytti paivankin, mika ois hyva ja mina tietenkin, etta liian pian¿ei viela, mutta jotenkin heikkonahan sita oli, kun silloin mentiin naimisiin. Meian kohalla ukko vei ja mina tulin perasta enka tajunnut ja en oo vikissiiyt. ¿yha nakee ukkonsa sumuverhon lapi¿ ¿on se niin ihana¿. Tassa oiskin hyva kysymys, miten rakastuitte ja mitka on miehenne ihanimmat piirteet. siis vahan lovestorya paivien piristykseksi.
Taalla ei ole voinut nokkaa ulos laittaa, kun on ollut niin kylma ja hirmuinen viima. itse olen pari kertaa uskaltautunut uhmaamaan luonnonoloja. ja heti ensimmaisella kerralla lahti auto seuraan. Pysahdyin eraan talon kohdalle, missa oli nainen autotallissa ja odottelun jalkeen alys autokin lahtea yksinaisen mieskuskin kera¿
Meilla menee tuon sopon kanssa mainiosti, nyt neiti on parina yona nukkunut ensimmaisen patkan 5 tuntia ¿hyppii ylos ja alas innoissaan¿ ja on ruvennut ihan ajattelemaan, siis tuo neiti, kun on hymmyillytkin. siis on hokannut, kuinka mahottoman hassun nakoinen aiti on, aikas hyvat hoksottimet!! Ristiaiset pidetaan taalla sitten hhuhtikuussa, kun isa ja aiti tulevat kaymaan, saapi pappa kastaa, kun on muutkin kastanut. toivottavasti neiti vaan mahtuu ristiaiskolttuun!
Tulkaahan iltateelle joskus chattiin niin maa oon kaffeilla samaan aikaan.
on ollut puhetta nimien laitosta blogioin, voisko sinne laittaa myos semmoisten synnytyskertomukset, jotka ei halua ihan yleisesti kiertoon laittaa, mutta vois virtuaalikamuille kuitenkin kirjoittaa¿
Leperus ja B melkein 4 viikkoa
Vihdoinkin hetki aikaa... Miten se aika rientääkin niin nopeasti? Mun vastasyntynytkin on jo iso poika, kun maanantaina tulee 6 viikoa täyteen.
Kerrankin haluaisin ajan matelevan, että saisin sylitellä vauvaani tarpeeksi. Ihan liian vähän ehtii antamaan aikaa vauvalle, kun esikoinen tarvitsee omansa. Riittämättömyyden tunteet nousevat aika ajoin pintaan.
Nennille osanottoni * halaa*
Jaa, mutta taas täytyy mennä.
Taneli + poitsu 5 viikkoa ja 5 päivää
[color=009ACD]Me ollaan täällä pojun kanssa jo hereillä, mies vielä nukkuu. Ollaankin siirrytty jo tänne vieras/lastenhuoneen puolelle, missä meillä myös tietokone sijaitsee. Yö meni hyvin, poju nukkui ensin 4h, sitten söi ja nukkui 2h ja sitten söi ja nukkui vuorotellen, niin että unijaksot on lähes minuutilleen tunnin mittaisia. On se tarkka kuin kello toi poika ;)
Ariella kyseli siilihaalarin toimivuudesta. Minulla ei kyseistä haalaria ole, mutta samanmallinen samasta liikkeestä ostettu. Minä kyllä saan kädet hyvin, mutta kauluksen kanssa on samaa ongelmaa. Jätänkin sen yleensä hieman auki, sillä alla on kypärämyssä yms.
Minulla oli eilen eli perjantaina jälkitarkastus. Paikat oli synnytyksen jäljiltä kunnossa ja päädyin nyt ehkäisyasiassa niihin minipillereihin.
Eilen neuvolassa meidän th katsoi pojan silmiä ja sanoi niistä tulevan ruskeat! Kivaa, miehellä on ruskeat nappisilmät ja toivoin niitä kovasti myös pojalle.
Tästäpä päästäänkin sopivalla aasinsillalla leperuksen galluppiin miten rakastuttiin miehen kanssa ja mitkä on miehen parhaat puolet. Me tavattiin laivaristeilyllä ja noihin ruskeisiin silmiin juuri ihastuin ;) Olin kyllä vastikään (vuosi aiemmin) eronnut edellisestä pitkästä suhteesta, joten halusin edetä varovasti, mutta mies oli kuulemma myyty saman tien. Minulla oli myös kovat kriteerit seuraavalle mahdolliselle puolisolle, sillä edellisessä suhteessa oli paljon pielessä.
Tavattiin siis huhtikuussa ja joulukuussa mies muuttikin jo Turun suunnalta minun luo tänne pääkaupunkiseudulle. Ja täytyy sanoa, että tämä mies täytti kyllä lähes kaikki miehelle asettamani kriteerit. Miehen ehdottomasti parhaita puolia ovat huumorintajuisuus ja luotettavuus. Mies on myös tosi lämmin ja sosiaalinen persoona, eikä hänen seurassaan ole koskaan tylsää. On myös ensimmäinen mies minun elämässäni, joka osaa olla spontaanisti romanttinen. Ja huolehtivainen ja... näitähän riittäisi. Paras mies minulle! Ja nyt viime aikoina olen myös huomannut kuinka loistava isä hän on! :) Kertakaikkiaan mikä ylistyslaulu, no mut onneksi hän tietää myös itse, mitä hänestä ajattelen. Meillä ei säästellä kehuja eikä rakkaudentunnustuksia. Mutta se siitä.
Me ollaan muuten maanantaina lähdössä pojan kanssa kahdestaan junalla pohjanmaalle vanhempieni luo. Hieman jännittää, miten selviydyn tavarapaljoudesta, sillä mukaan pitää ottaa vaunut, turvakaukalo sekä vaatteita yms. meille molemmille.
Mut nyt tarttee lähteä pojun kanssa aamupesuille. Mukavaa viikonloppua teille terhot!
Sulina + Lukas 7vk ja 1pv
Pikkutytön kans ollaan heräilty ja nyt nukkuu jo vaunukopassa päikkäreitä. Ois pitänyt viedä ulos mut en raaskinut ruveta pukemaan kun nukahti syliin. Miehet nukkuu vielä ja isompi tyttö yökylässä kaverilla. Pitää kohta varmaan herätellä mies kun pitää lähtee viimeistelemään vanha kämppä myyntikuntoon. Ens viikol helpottaa kun ei tarvii enää ravata kahden kämpän väliä.
MYRTTI: Sinäkö se kyselit kapselista? Minulla on ollut kahdesti, tosi tyytyväinen olin. Menkat tuli n.1krt/v ja muutenkin helppo homma. Tosin siskolleni se ei käynyt, menkat tuli vissiin lähes 2vko välein, hän poistatti sen. Eli ei tiedä kuin kokeilemalla.
NENN: Osanottoni ja voimia koko perheelle!
ULKOILU: Vein Jennan ulos ekan kerran kun oli n. 1,5vko eli heti kun säät sallivat. Annoin nukkua koko päikkärit ulkona, eli 3h. Ei näyttänyt haittaavan.
HERÄTYS: Mie en ainakaan herätä tyttöä unilta, nukkuu putkeen 3-5h. Meillä isompi tyttö nukkui pienenä 5-6h unia enkä herättänyt silloinkaan
Hyvää viikonloppua kaikille terholaisille
birgit ja Jenna 3vko 3pvä
Ehdin sentään vielä tälle viikolle ja jopa lukea koko viestipinon.
Nennille ja perheelle osanotto ja iso halaus!
Siilihaalariasia jäi mieleen... Täällä kans yks haalariin tyytymätön. Ei meinaa käsiä saada hihoihin ja tosiaan vetoketjuja ei voi vetää ylös asti kiinni. Lisäks tuo kangas tuntuu imevän kaiken pölyn itseensä ja valkoinen haalari on aina ihan pölystä harmaa... Onneks oli toinen isompi ja parempi haalari varastossa.
Miehestä: oltiin eka viis vuotta kirjeen vaihdossa ja sit päätettiin tavata. Sepä oli sit siinä, kuukausi tapaamisesta asuttiin jo saman katon alla. samana vuonna kihloihin, seuraavana vuonna aloin oottaa ekaa lastamme. viime vuonna mentiin naimisiin ja nyt tuhisee tuo " pikku kakkonen" perheessämme myös =) Mie olin jo kirjeenvaihtoaikana ihan rakastunut mieheeni, mut en uskaltanut koskaan sitä kertoa hälle, kun meillä tätä ikäeroa 13 vuotta ja aattelin, että hää pitää minua ihan kakarana ja oikeestaan parempi näin. Tuli kirjeessä kertoiltua puolin ja toisin sellasia asioita, mitä ei muuten ois kerrottu. Nyt on siis saman katon alla asuttu 5 vuotta eli kaikenkaikkiaan 10 yhteistä vuotta =)
Nöttönen nukkuu tuossa vieressä sohvalla ja hikkailee. Hikka jatkuu monta kertaa päivässä näin masun ulkopuolellakin näköjään.
Edelleen tuo neiti valvottaa öisin ja nukkuu päivät. Mitenhän tuota rytmiä sais muutettua pikku hiljaa? Välillä on kyllä ihan yliväsynyt olo.
Eilen illalla vauva itki tunnin verran ja ei meinannut millään rauhoittua. Eilen tuli ekat kyyneleetkin. Masuvaivoja tuntuu olevan aina iltaisin ja öisin. Rela-tipat on käytössä ja th sanoi, että vois aloittaa myös cuplattomat tai ne toiset.. disflatylit(?). Omaa ruokavaliookin olen tässä jo miettinyt ja jättänyt ruisleivän, kaalit ja sipulin jo pois.
Nyt ei ajatus kulje. Poika höpöttää tauotta tuossa vieressä ja keskittymiskyky nollassa. Poika on ihan isäänsä tullut, samanlainen tarinoija =D Hiljaseks ei saa helposti!
-Tau- & " Nöttönen" 3vk
Eile oli pojan 1kk neuvola. Hurjasti oli poika taas kasvanut!
Mitat:
4880g (3535g syntymäpaino) 2 viikossa tullut 880g lisää
57,5cm (52cm) 5,5cm kuukaudessa lisää
py 39,2cm (37cm)
Neuvolan käyrien mukaan pituus harppoi +2 käyrällä ja paino pituuteen nähden taas -1 käyrällä. En ole antanut lisämaitoa ollenkaan kun kerran oma riittää ja yöt menee kahdella syötöllä. Poika vaan on nyt enemmän pituutta kasvanut....Th kysyikin että onko poika tyytyväinen.. Päivisin syö kyllä parin tunnin välein, mutta yhen pitkän pätkän nukkuu päivälläkin.
Masuvaivoja on jonkin verran ja tää meidän poju on kauhee piereskeleen! Cuplaton on nyt kokeilussa, katsotaan onko helpotusta.
Ristiäiset on meillä 25.2. Eli ens viikon sunnuntaina. Saatiin pappi näinkin nopeasti ja halutaan alta pois juhlat. Nimestä käydään vielkin kädenvääntöä. Minullas ois tosi hyvä nimi, mutta katsotaan sulattaako tuo ukko sen. Meinaa aina jäädä viimetinkaan. Tänään pitäis leipoo pikkuleipiä sinne ja kakkupohja valmiiks pakasteeseen.
Mut nyt täytyy poju mennä laittaan ulos nukkuun, täällä on melkeen nollassa. Tissitteli tässä samalla kun olen koneella. :) Nukkuu kivasti parisen tuntia vähintään ulkona. Saan sillä aikaa leipoa.
Palaan paremmalla ajalla....
mellum ja peukaloinen 1kk3pvää
Aloittelinkin jo eilen kirjoittelua jätkän iltatorkkujen aikaan, sitten systeri soitti ja turistiin tunti puhelimessa, samalla lusikoin siskonmakkarakeittoa naamaan eli olen oppinut tän viime kuukauden aikana tekemään monta asiaa yhtä aikaa.....Samoin onnistuu leivän voitelu ym. pikkuaskareet yhdellä kädellä....:)
**Kantoliina harkiten....**
SIILIHAALARISTA- meillä on se 62 cm ja sama ongelma kauluksen kanssa, ei mee tosiaankaan vetskari kiinni ellei halua että peittää puol naamaa! Ja hihatkin aika ongelmalliset, kädet saan just ja just taipumaan.... Ajattelin käydä ostamassa jonkun edullisen 68/70 cm haalarin ens viikolla tai sitten siirryn suosiolla jo äp haalariin....
TAMMENTERHOJEN NIMISTÄ- kannatan myös että tehdään lista blogiin!
" MITEN RAKKAUS ALKOI" G....- Tavattiin systerin parhaan kaverin (ja hänen mies on samalla mieheni paras kaveri!) grillijuhlissa kohta 8 v. sitten, minä olin ollut sinkkuna 3 v., mies juuri eronnut pitkästä suhteesta....
Rakkaus ei syttynyt silloin heti, mutta sitten tavattiin uudestaan viikon kuluttua systerin 30 v. juhlissa ja seuraavana päivänä mentiin porukalla ulkoilmakonserttiin/festareille ja silloin se oli menoa molemminpuolin!
Siitä alkoi kiihkeä seurustelu (lue: ei hetkeäkään erossa....), olin juuri myynyt kämppäni (=asunnoton....) eli viikon kuluttua tapaamisestamme muutin mieheni luokse, 3 kk kuluttua mentiin kihloihin ja seuraavan vuoden syksyllä naimisiin!
Erottiinkin ja muutettiin erilleen 1/2 vuodeksi mutta se vahvisti suhdettamme entisestään ja nyt sitten 7 vuotta myöhemmin saatiin täydellinen piste yhteiseloomme: yhteinen, todella hartaasti toivottu vauva!
Eli elämme tällä hetkellä kliseemäisesti onnellisesti kera punaisen tuvan ja perunamaan & löytyy koira, farmariauto muttei (luojan kiitos...!) samanlaisia tuulipukuja....;) Vaikka landella asustellaankin!
Neuvolassa käytiin eilen 1 kk mittauksissa ja mitat on kyllä lisääntyneet!
Paino oli 4860 g (3840 g)
pituus 57,1 cm (50)
py 39,7 cm (35)
Terkkari kirjoitti että: " Rauhallinen ja tyytyväinen vauva, upea kasvu. Hellää hoivaa saa!" Aika ihana lueskella kun kirjoittelee noin kivasti!
Eli ainakin maito riittää kun painoa tullut pojalle 2 viikossa 800 g!
Ja pituuskasvu kuulemma huitelee yläkäyrillä, paino taas keskikäyrillä.
Kävin äsken tunkemassa vaunut auton takakonttiin (mulla ei oo farmaria ja unohdin vaihtaa miehen autoon...) ku lähetään tonne systerin, broidin ja vanhempien luo hieman ulkoilemaan kun on niin ihana aurinkoinen ilma! Mun piti irrottaa 2 rengasta vaunuista että mahtuivat, kiva ängetä niitä sinne puol väkisin kun en oikeastaan sais edes vielä nostella muuta kun vauvaa vielä viikkoon.....
Mites muuten kun meidän pikkuiselle on ilmestynyt poskiin (ja vähän kaulaan) näppylöitä, onko ne nyt sitten niitä hormoninäppyjä? Kysyin kyllä eilen neuvolassa ja sanoi ettei niitä hirveesti ole, mutta pitäiskö niitä jotenkin rasvailla vai meneekö ihan itestään ohi?( sen unohdin kysyä kun on niin monta asiaa aina meneillään siellä käydessä....) Kertokaas kokeneemmat!
Nyt jatkan pyykkirumbaa kun pikkuinen vielä nukkuu aamutorkkujaan (tosin ähinästä päätellen taitaa olla jo nälkä taas eli torkut taitaa loppua lyhyeen....)
Mukavaa viikonloppua & voikaahan hyvin!
Pupina & " Pikku-K" 4 vko + 5 pv (näin ne " raskausviikkojen" merkinnät vaan jatkuu!)
ja tää tuli ihan puskista 2 h:n varoajalla..
eli nyt taietaan koko poppoo olla vauvantuoksuisessa arjessa kiinni..
T:ykskätinen musta_kissa
Musta_kissa: hienoa että poju pääsi kotiin ja voitte aloitella kotona vauvan tuoksuista arkea.
Nyt on ainakin nukuttu hyvin, tyttö nukahti illalla vähän jälkeen kymmenen ja kun heräsi syömään otin tissille ja katoin kelloa ja säikähdin, kello olikin jo 6.00 aamulla, eli nukuttiin 8 tuntia pötköön, sitten syötiin puolitoista tuntia ja nukahdettiin uudestaan ja herättiin vasta 10.30, eli levätty on. Mies oli lähtenyt vanhempien lasten kanssa mummolaan puuhommiin ja laskiaspullien leivontaan, niin saatiin rauhassa koisia aamulla. Nyt on sitten taas unilla.( luultavasti ensi yö sitten valvotaan).
En minäkään ole koskaan herätellyt vauvoja syömään, koska ovat kasvaneet hyvin, tämäkin neiti oli jo nyt yksiviikkoisena ylittänyt syntymäpainon. Osaisiko joku kertoa viisaampana voiko verensokerit laskea liian alas pitkillä yöunilla, jos on hyvin kasvanut ja syövä vauva?
Tapaamis G: Tapasimme miehen kanssa ravintolassa, mies kuulema ihastui heti, mutta minä olin varovaisempi. seurustelin silloin vielä toisen kanssa, tosin se oli vain tavan vuoksi seurustelua, no puoli vuotta tapaamisesta muutimme yhteen ja menimme kihloihin, naimisiin menimme vasta 7 vuoden päästä tapaamisesta ja nyt siitäkin on jo 8 vuotta aikaa ja kolme ihanaa tytärtä.
Eilen ulkoilimme ekakerran n. 1,5 tuntia ja hyvin tarkeni tyttö, tänään lähdetään myös iltapäivästä pihalle, jahka isotsiskot saapuvat ja päästään hiihtelemään tuohon pellolle. Loistava ulkoilukeli.
parin viikon sisällä onkin oikein juhlien viikot, kun vanhemmat tytöt täyttävät vuosia toinen keskiviikkona 21.2 ja toinen sitä seuraavana torstaina 1.3. Vanhempi halusi järjestää kaveri synttärit ja kutsuikin 9 kaveria juhliin, saan onneksi apua siskon tytöistä leikittään pieniä vieraita, etten ihan hädissäni joudu olemaan, ajateltiin askarrella ensin juhlahatut ja sitten tietty ongintaa ja pullonpyöritystä ja herkuttelua.
Hyvää viikonloppua!
Mamm@mia kera kolmen neitosen.
[color=darkviolet][b]Laatikosta pinnasänkyyn [/b]en yllättäen muista miten akan aikaan. Vaikka Kossi iso niin hyvin näyttää mahtuvan laatikkoon. Joten on siellä varmaan hyvän aikaa. . Kaveri ei laittanu ollenkaa, ku hänen lapsonen oli yli 4 kilonen syntyissään.
[b]Äityli [/b]kiva, että joku muukin " tunnustaa" herkuttelevan joka päivä ;) Minä myös minä myös!! Tosin oon normaalistikki sellanen, mut nyt tuntuu ettei pohjaa täs akassa oo :D
[b]Haalarista [/b]niin siilihaalaria ei oo, mut Name Itin haalari ja siinä mun mielestä kaulus samantapanen. Ei sitä kummiskaa ylös asti voi vetää, joten käännän alapuolelle pikku lepareen. Muuten haalari tosi hyvä :) ja vaikka koko 50/56 niin hyvin on tilaa. Kossihan syntyissään 53 senttiä.
[b]Mustakissa[/b] hienoa, että ootte saanu vaavinne kotiin :) Mulle vielä hämärän peitossa syy miksi on ollut sairaalassa. Toivottavasti ei mitään vakavaa. Kaikkea hyvää vauva-arkeen.
[b]Monttu [/b]mulla otettiin laitoksella parin päivän päästä sektiosta verikokeet ja oli hyvin lähteneet arvot laskuun. Varmaan puolella suurin piirtein tipahti :O Se on jännä kuinka tuo synnyttäminen parantaa " vaivan" .
[b]Leperus [/b]eilen kokeeksi annon akan pyyhkiä ite, ku Kossi oli tississä kiinni. No toiseen vessareissuun ehin just mukaan niin ei hyvä päivä. . .persposkia oli tainnu vaan akka pyyhkiä, koska sitä ihtiään oli kyllä :/ Joten en vähässä kummassa anna vielä omin päin hommaa harrastaa.
Ja kuten joku muukin sanoi, ei oikeen innosta ajatus saaha pitkin mökkiä pöpöjä. .
Siis mikä miekkonen sua on seurannu!!?? Hui kamalaa :/ Onko tuo kovinki yleistä?
[b]Miten rakastuin[/b] hmm, no me tavattiin kapakissa ja ukko hyökkäsi juttusille, koska meillä oli yhteinen tuttava. Tosin mulle ukko oli ihan outo, enkä muistanu ett samassa amiksessa oli joskus oltu.
Mut ensivaikutelmaa ku aattelee niin silmiin/katseeseen lumouduin :) Ja sittemmin on vieny jalat alta persoonallaan.
Luotettava ku kallio, huumori kukkii, tunteikas inttäjä, seksikäs pörröpää jne juuri oikee mulle :) Me tosiaan alettiin 5/97 oleen yhessä ja majoituin ukon kämppään tai vietin öitä siellä oikeestaan heti kohta alusta asti. Ukko oli saanu töitä yli 300 kilsan päästä mitä ei heti uskaltanu tunnustaa, koska aatteli säikyttävänsä mut tieheni sillä.
Mut tunteet vei ja 7/97 asuttiin jo yhteisessä kämpässä uuella paikkakunnalla.
Kitos [b]Leperukselle [/b]kysymyksestä, tuli ihania muistoja mieleen :)
Mökki ois imuroitu, ukko tuossa äskön poisti villakoiria. Huomenna moppailla rauhassa, ku ollaan Kossin kans kahestaan kotosalla. Akka menee jäärata-ajoihin ukon kans, joten vähä erilainen päivä tievossa. Ihan kiva :)
Mietin tuos herkuttelemista sen kunniaksi. En tiiä pitäskö käyä hampurilaisateria vetäsemässä :b
Nyt pitää keskittyä kaverin kans kirjotteluun.
Z ja Kossi 19vrk
Nyt menee kyllä hyvin! Paavon masuvaivat on ainakin tällä erää ohitse. Käytössä on Rela -tipat ja Disflatyl eikä poika juurikaan enää itkeskele, oikein tyytyväinen tapaus. Lisäksi Paavo näyttäis olevan tuttimiehiä eli nukuttaminenkin sujuu aika hyvin kun törkkäsee tutin suuhun. Tosin se tutti myös välillä sieltä suusta tipahtaa, mut se onkin jo toinen juttu... Oon tästä tutin syönnistä oikein erityisen onnellinen, koska meillä esikoinen ei koskaan huolinut tuttia, josta johtuen illat ja kauppareissut saattoi olla aika helvetillisiä, kun itku ei loppunut sitten millään... Ja koska tuo imemisentarve tuntuu vauvoilla olevan kova, niin esikko löysi sitten oman peukkunsa. Ja siitähän ei noin vaan päästä eroon eli syö sitä edelleen nukkumaan mennessä :( Tutin voi sentään viedä vaikka oraville tai lähettää joulupukille!
Paavolle saatiin vihdoin nimikin keksittyä, en paljasta sitä vielä mutta kolme nimeä poika tulee saamaan. Oon nyt jotenkin ihan yltiörakastunut tuohon pikkumieheen. Oon kyllä ollut haltioitunut siitä alusta asti, mutta vasta nyt iski oikein totaali RAKASTUMINEN, ihana pallero ja niin miehekäs kun piereskelee ja röhkii :D
Ihana galluppi tuo tutustumisgallup! Me tavattiin miehen kanssa 8 vuotta sitten, kun oltiin opiskelujen ohella samassa työpaikassa töissä. Se oli menoa saman tien, ei voinut mitään... Mies seurusteli silloin tahollaan ja siitä on vieläkin välillä kurjat fiilikset, mutta ei vaan kumpikaan voinut hillitä tunteitaan. Muutettiin yhteen lähes heti, naimisiin mentiin vajaa viisi vuotta sitten. Eka alamäki koettiin tässä pikkukakkosen odotusaikana, mutta siitä ollaan pikku hiljaa selviämässä... Mutta mihin ihastuin, niin ulkoisessa olemuksessa silmiin ja urheilulliseen kroppaan ja sitten kun oppi tuntemaan paremmin, niin IHAN KAIKKEEN. Tuntui vaan (ja yhä tuntuu), että ollaan luodut toisillemme!! Noita alamäkiä varmaan tulee joskus jatkossakin, mut eiköhän niistä taistella yli. Ainakin on kaksi erittäin hyvää syytä taistella, kun on nää lapsukaiset. Mun mies on varmaan maailman lapsirakkain mies, jos se siitä ois kiinni, niin oltais tehty lapset jo aikoja sitten ja niitä ois varmaan kymmenen ;)
Mut nyt irtokarssujen kimppuun, kun esikoinen nukahti...
ariella ja paavo melkein 5 vkoa
... siilihaalarin kaulus nimittäin. En mä saa pysymään sitä taitettuna vaan nousee aina ylös ja on sitten vauvan naaman päällä :( Johtuisko sit siitä, että on vielä reilua kokoa. Pöh, ehkä me kokeillaan sitä keväämmällä kun vähemmän vaatetustakin alla. Tuo esikoisen vanha äp-haalari kelpaa vallan mainiosti, brassaillaan sit niillä sisävaatteilla :D
ariella
menee yöt tosiaan meillä, mutta illalla onkin sitten ihan tuskainen hetki koittamassa.. onkohan jo isabellankin kotiin asti kuulunut meidän huutoset klo 22 tienoilla?? :( sama kaava ollu nyt 3iltana. tyttö on tyytyväinen ja rauhallinen päivät ja yöt. asioitaan pyytelee pienellä yninällä jne. mutta annas olla kun ilta tulee.. huutaa siis taukoamatta n.½-1h niin että korvia vihloo ja mikään ei kelpaa. (jos tissiä vilauttaakin huuto vaan yltyy). masua kiertää ihan selvästi, mutta miten se nyt sitten ihan yht`äkkiä aina iltasella tulee ja samaan aikaan yleensä? voi kun tämän esikoisen kohdalla tulee kaikkea pohdittua ja murehdittua " onko normaalia" .
ensi viikon keskiviikkona neuvola ja jännittää onko paino noussut mitenkä. jotenkin olen epäileväinen oman maidon riittävyydestä.. :/
tutustumisG: tapasimme jyväskylässä kirkkopuistossa -01. mies vei kahville ja siitä lähtien olimme ystäviä vuoden päivät (olinhan itse vielä alle 17v. ja mies 10v vanhempi) vuosi kun oli kulunut välillämme leimahti ja ystävyys muuttui rakkaudeksi.. ihastuneita oltiin jo pidempään ystävinä ollessa ;) kihloissa ollaan oltu v.-03 lähtien.
käytiin isyydentunnustuksessa ja ei kysellyt mitään sopimatonta. nimet vain alle ja ihasteltiin vauvaa :)
tyttö on kyllä syötävän suloinen ;) hänen nukkuessaan ei malttaisi ottaa katsetta irti hänestä ja hereillä ollessa tulee kaikki paikat nuuskutettua ja pusuteltua moneen otteeseen.. siitä puheen ollen lähdenpä kurkkaamaan pirpanellaani ;)
cec ja typykki 2vk 2pv
Synnytys meni utakuinkii näin:
27.1.07 n. klo 02 heräsin siihen että lapsvettä rupes
lorahteleen, annoin sitten komentoja markolle et vaatteet päälle NYT
mennään.menihän siinä aikaa kun piti Minnille pukee päälle
ja toimittaa tuohon 50 m päähän minun mummon luo,siitä sit
ajeltiin hissukseen sairaalaan,kaikki meni ihan kuin toisintona Minni
synnytyksestä.
joskus vaille kolmen oltiin KYS:llä siinä kätilö pisti
käyrään ja siinä markon kaa vitsailtiin
kaikenlaista.Kätilö oli joutunu menemään toisen äidin
kaveriksi.siinä kuunneltiin sykkeitä ja huomattiin sitten ite kun
sykkeet hidastu ja siten rupes meneen hirveetä kyytiä(kävi jopa
200)siinä marko sitten ihmetteli ääneen ja kätilö oli juuri
menossa synnytysvastaanoton verhon edestä,ol pyörähtäny
takasin ja tuli käyrää vilkaseen, soitti sit käyeän
nähtyään lääkärille et tulee kahtoon et ei tykkää
käyrästä(myöhemmin sano että hän aatteli vielä
siinä vaiheessa että synnytys on pidemmällä kuin kumpikaan
arvattiin)siinä sitten otti veri näytteitä hätä sektioo
varten JOS houdutaan siihen.no kätilö käski mun siinä
vaiheessa siirtyä toiselle kylelle et jos vauva vaan haluais paremman
asennon,rupesin kääntymään lääkäri tuli ja kätilö
huomas sitten että vuosin verta j marko totes vaan että ja
paljon.no lähtivät viemään mua johonkii synnytyssaliin että
laittaavat mulle spiraalin että saavat vauvan voinnista tarkemman
selon,spiraalin laittaminen epäonnistu ja sitten rupesin vuotamaan
tosi paljon verta ja kiidättivät mut hirveetä kyytiä
sektioon,muistan kun hissin ovet män kii ja kätilö kerkes
huikata ovien raosta et ilmottakaa isälle.seuraava muistikuva ol
että joku käski hypätä leikkauspöyvälle ja sitten sain
maskia naamalle.
Seuraavaksi muistan kun herään hirveeseeb paniikkiin ja ekana
tietysti itku kurkussa kyselen että missä marko,sanovat että
vauvan luona sitten rupesin kyselemään vauvan vointia,että onhan
elossa vastas siihen sitten että joo elossa on.huokasin helpotuksesta
ja jatkoin unia.
ytorkuin siinä sitten jokun aikaa ja välistä heräilin ja
kyttäsin kelloo.kauhee jano ol koko ajan ja hirveesti meinas ruveta
yskittämään.pääsin vasta illalla kahtomaan poikaa ekan kerran.
Poika oli syntyissään tosi heikossa kunnossa sykkeet vain 40 ja
vähän inisi muuten oli veltto.aivot kärsi kamalasti
hapenpuutteesta,suonia ei löytyny kokeilivat jalkaan saaha ilmeisesti
luuhun kanyylia sitten saivat napakanyylin ja täyttöjä sitten
punasoluja,jääplasmaa ym.
Napanuora oli kalvokiinnitteinen ja osa nuorasta ol kiinnittynyt
kohdunsuun päälle ja kun supparit alotti aukasemaan paikkoja se teki
napanuoraa repeemän mistä tuli pajon verta,pojasta päin.
syy miksi Poju oli niin kauan sairaalassa oli tuo kun munuaiset sano työsopimuksen irti vähäks aikaa ja joutu sitten olemaan dialyysi hoidossa missä korvataan munuaisten toiminta.ja sitten seurattiin aivoissa olevaa veren purkausta..
en tienny minne vien tuon synnytys tarinan nii toin sen tänne...
T:musta_kissa(tosiaan leikkasin ja liimasin tuon nii ei tarvinnu uuvelleen kirjotella,jotkun ehkä tunnistaakii kertomuksen tuolta yahoon puolelta)
eli morjens kaikille!!!
tosiaan poika syntyi 8.2. klo 11.51 ja ihan lähti iteksiään tulemaan, tosin kaksi yötä työsti itseään ennen kuin kunnolla käynnistyi torstaiaamuna synnytysalin ammeessa. kätilöksi sattui tutun tuttu immeinen ja oli kyl todella hyvä ja mukava ammatissaan. koeta kirjottaa synnytyskertomuksen kunhan saan sen aikaiseksi, on vaan ollu aika vähissä nää hetket kun pääsee/malttaa istua koneelle kun pieni mies on niin ihana ja on tissillä koko ajan ja jos ei sit sitä niin vanhemmat lapset vie huomion hyvin tehokkaasti;).
sen verran vielä sit oli uutisia et niin ollaan onnekasta sakkia et läytyi sit sama geenivirhe tästä uusimmasta perheenjäsenestä ku nuorimmasta kollista, eipähän asia tullu enää yllätyksenä ku tiedettiin et todennäköisyys oli kuitenkin se 50% et näin voi käydä ja meidän tuurilla just niin kävi! arvatkaa ostinko heti kasinon ku eka kerran menin kauppaan mut eihän siinä ollu ku 4,5e voitto... no pieni mies on ihana siltikin ja oon tosi onnellinen ku hänet saimme.
sit imetys on lähteny tosi hyvin käyntiin ja oon siitäkin tosi tyytyväinen ku edellisellä kerralla koko homma ei meinannu onnistua ollenkaan ja imeti silloin vain 2,5kk. nyt ekassa punnituksessa ke 14.pvä vauva painoi 3580g ku syntymäpaino oli 3490 ja lauantaina sairaalasta lähtiessä paino oli 3335. eli hyvin on maidot riittäny. huomenna onkin sit taas uus punnitus niin saa tietää kuinka ukko on kasvanu.
nennille piti laittaa pahoittelut myös lähisukulaisen poismenon johdosta, jaksamisia koko perheelle.
en nyt muista kaikkia galluppeja, joten koetan vain jatkossa pysyä kärryillä ja annan suosiolla vanhempien juttujen olla.
nyt lähden laittaa lapsille ruokaa kun tulivat sitä itse kyselemään...
hyvää laskiaista kaikille!!!
sapa
hirveesti jaksamisia sulle nenn*halaa*..
paljon viestejä luettavana tältä viikolta..olen vielä ihan alussa.
T:musta_kissa