Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Onko nykyään lapsia ja nuoria, jotka haluavat tehdä ne vapaaehtoisesti ja lukevat oppikirjansa omalla ajallaan jo etupainotteisesti tahtiin? Sen tiedän, että nykykoulu on melusaastetta ja sähläämistä. Jos ei itseään kiinnosta niin se opettajan opetusaika on suunnilleen 15 minuuttia/oppitunti jos luokassa on häiriötekijöitä.
On ja nykyisin niille lapsille on suorastaan erilaisia kannustimia koulussa. Esimerkiksi mun 10v ehti tehdä jo tunnilla kaikki äidinkielen tehtävät, joten sai sitten läksyksi tehdä "esseen" jostain haluamastaan eläimestä kun muut sai aukeaman. Ekaluokalla taas sai lukuläksyksi tekstipätkiä opettajan valitsemasta kirjasta eikä lukenut aapista juuri lainkaan.
Muistan omilta kouluajoilta, että oli suuri synti a)osata asiat ennen kuin ne oli opetettu ja b) tehdä yhtään mitään ekstraa koulun eteen. Olen niitä jotka ekalla ajatteli, että on reipasta olla kiinnostunut ja laskea vaikka matematiikan kirjaa eteenpäin ja sai sitten seuraavana päivänä huutia koulussa keulimisen takia.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.
Muistan lukeneeni yhden lääkärin haastattelun, jossa hän kertoi omasta opintaipaleestaan.
Oli pyrkinyt lääkkeen ja lukenut pää punaisena. Jälkeenpäin tarkisti, että kaikki näytti menneen oikein. Sisäänpäässeiden listasta ei kuitenkaan nimeä löytynyt.
Rupesi tutkituttamaan asiaa. Selvisi, että oli tosiaan saanut täydet pisteet, mutta jäänyt valitsematta. Tilalle oli valittu joku heikommin menestynyt, ilmeisesti suhteilla. Valituksen jälkeen pääsi sitten sisään.
Toisessa haastattelussa joka ei tähän liity, yksi lääkäri, joka opetti uusia, kertoi ihmeekseen tuntevansa henkilökohtaisesti kaikkien uusien opiskelijoiden perheet.
Vierailija kirjoitti:
Periaatteessa on samat mahdollisuudet, mutta kun jokaisen lapsen lähtökohdat ei ole samanlaiset. Tämä muutaman vuoden takainen sosiaalityöntekijän kirjoitus kiertää somessa, lukaise jos viitsit... erilaisista lähtökohdista ja mahdollisuuksista:
"Millaiset ovat sinun lähtökohtasi? Synnyitkö toivottuna, odotettuna? Terveenä ja elinvoimaisena? Tai ainakin turvallisessa paikassa, jossa sait tarvitsemaasi hoitoa? Sinulla ei ollut syntyessäsi vieroitusoireita, etkä ollut vaurioitunut äitisi raskaudenaikaisesta alkoholinkäytöstä, joka olisi kaventanut mahdollisuuksiasi koko elämäsi ajaksi jo kuukausia ennen syntymääsi?
Kun olit vauva, katsottiinko sinua, hymyiltiinkö? Juteltiinko, laulettiinko, pidettiinkö sylissä? Vaihdettiinko vaippasi? Sinua ei ravisteltu?
Olivatko vanhempasi niin hyvinvoivia, että he jaksoivat olla turvallisia aikuisia? Saitko ymmärrystä, lohdutettiinko sinua, kun itkit? Puha
Onko siis johtava sosiaalityöntekijä sitä mieltä, että tavallisessa kannustavassa perheessä kasvanut ei ole ansainnut menestystään. Vähän tuo loppukaneettinsa viittaa siihen.
Malliesimerkki siitä, että nykyisin pitäisi hävetä jo sitä jos on tavallisen perheen tavallinen lapsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Tiedän yhden, jonka vanhemmat maksavat kaiken asunnosta ripsienpidennyksiin ja perustelevat sen siten, että ehtiihän likka sitten myöhemmin maksamaan itse menonsa. Hän haki monta vuotta yliopistoon valmennuskurssit käyden. Lopulta sitten pääsi opiskelemaan. Hän ei ole tehnyt elämänsä aikana puolta päivääkään töitä.
Mielestäni tuolla kasvatustavalla aiheutetaan vahinkoa ihan siten, ettei nuori aikuinen osaa maksaa laskuja (vanhemmat maksavat ne), siivooja käy ja vaatteita voi pesettää pesulassa. En tiedä, mitä työnantajat ajattelevat hänestä sitten valmistumisen jälkeen. Nimekkäitä suosittelijoita hänellä kuitenkin on, koska toinen vanhemmista on oman alansa julkkis ja hänen verokostoihinsa kuuluu muita hyväosaisia ja julkkiksia. He voivat tehdä vastapalveluksen sen jälkeen kun he itse tulevat autetuksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Onko nykyään lapsia ja nuoria, jotka haluavat tehdä ne vapaaehtoisesti ja lukevat oppikirjansa omalla ajallaan jo etupainotteisesti tahtiin? Sen tiedän, että nykykoulu on melusaastetta ja sähläämistä. Jos ei itseään kiinnosta niin se opettajan opetusaika on suunnilleen 15 minuuttia/oppitunti jos luokassa on häiriötekijöitä.On ja nykyisin niille lapsille on suorastaan erilaisia kannustimia koulussa. Esimerkiksi mun 10v ehti tehdä jo tunnilla kaikki äidinkielen tehtävät, joten sai sitten läksyksi tehdä "esseen" jostain haluamastaan eläimestä kun muut sai aukeaman. Ekaluokalla taas sai lukuläksyksi tekstipätkiä opettajan valitsemasta kirjasta eikä lu
Muiden edellä oleminen tarjoaa hyviä muistoja. Se kriminalisoitiin omien kouluvuosien aikana ja lukion matematiikan kirjat korvattiin pilipalitason lisätehtävillä, joiden tekemättä jättö alensi arvosanaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Tiedän yhden, jonka vanhemmat maksavat kaiken asunnosta ripsienpidennyksiin ja perustelevat sen siten, että ehtiihän likka sitten myöhemmin maksamaan itse menonsa. Hän haki monta vuotta yliopistoon valmennuskurssit käyden. Lopulta sitten pääsi opiskelemaan. Hän ei ole tehnyt elämänsä aikana puolta päivääkään töitä.Mielestäni tuolla kasvatustavalla aiheutetaan vahinkoa ihan siten, ettei nuori aikuinen osaa maksaa laskuja (vanhemmat maksavat
Totta että tietyn tyylisille ihmisille tuollainen saattaa olla karhunpalvelus. Mutta onko se sitten tuon tytön syytä että vanhemmilla on halua ja resurssia tukea tuossa mittakaavassa ja pitääkö sitä jotenkin hävetä? Periaatteessa et voi tietää maksaako nuori itse laskujaan. Todennäköisesti ainakin jotain, sillä harva aikuinen haluaa kaikkia laskujaan vanhemmille esitellä.
Joissain tapauksissa tuo, että rahasta ei tarvitse murehtia auttaa keskittymään siihen kouluun ja oppimaan ne asiat. Eikä haittaa sitä laskujen ja asioiden hoitoa myöhemmin, koska ne tosiaan oppii hoitamaan myöhemminkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Lapseni UM-taustaisille kavereilleni matematiikka-, fysiikka- ja kemia-velholle ehdotettiin AMKia ja toiselle lääkiksen sijasta lähihoitajakoulua, koska hänen vanhempiensa kulttuuri on kuuluisaa ihmisläheisyydestään. Nyt ensin mainittu opiskelee pääasineenaan jotain noista kolmesta ja on hakenut seuraavana vuonna hakemaan toista kolmesta. Toinen puolestaan haki lääkikseen ilman pääsykurssin käymistä eikä päässyt, mutta opiskelee sairaanhoitajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Juttu oli maksumuurin takana, mutta oliko tässä perinteinen asettelu: korkeakouluopiskelijoiden (kohtalaisen) homogeenisestä taustasta syytetään keskiluokkaa tyylillä "lapset opetetaan ajattelemaan korkeakoulutusta ja he saavat hyvät eväät", sen sijaan, että uskallettaisiin keskittyä siihen oikeaan ongelmaan: miksi vähempiosaisten lapset eivät saa samaa mahdollisuutta kotoaan?
Tämä on mielestäni ihan nurinkurista; toiset kannustavat, tukevat ja mahdollisuuksien mukaan mahdollistavat rahalla, mutta siitä pitäisi tuntea jotakin huonoa omaatuntoa, kun naapurin yh:n lapset eivät saa samoja lähtökohtia ja yhteiskunnankin pitäisi jotenkin puuttua asiaan? Miksei uskalleta myöntää, että suuri osa tulevaisuudesta rakennetaan lapsuuden lähtökohdista, jossa suinkaan kalliilla harrastuksilla tai etelän lomilla ei ole merkittävää roolia, vaan kodin yleisellä ilmapiirillä ja suhtautumiselle koulutukseen, sivistykseen sekä käytökseen?
Mä oon se naapurin yh, akateemisesti koulutettu. Vanhempi lapsi opiskelee toista vuotta yliopistossa ja nuorempi on nyt abi ja hakee ensi keväänä yliopistoon hänkin. Älä sä ole meistä ja lasteni lähtökohdista huolissasi. Ennemmin mieti teidän kodin asenneilmapiiriä, se ei ehkä ole ihan terve jutuistasi päätellen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Lapseni UM-taustaisille kavereilleni matematiikka-, fysiikka- ja kemia-velholle ehdotettiin AMKia ja toiselle lääkiksen sijasta lähihoitajakoulua, koska hänen vanhempiensa kulttuuri on kuuluisaa ihmisläheisyydestään. Nyt ensin mainittu opiskelee pääasineenaan jotain noista kolmesta ja on hakenut seuraavana vuonna hakemaan toista kolmesta. Toinen puolestaan haki lääkikseen ilman pääsykurssin k
Vatunko väliä mitä ehotellaan, jokanen valittee iha ite mitä haluaa. Mulle lukiossa opo ehotti tehdashommia mutta finanssialalle menin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Miten se myöhemmin takasin maksettava laina estää köyhiä opiskelemasta? Sitä aletaan maksaa takas vasta ku on valmistunu ja töissä.
Sanna Marin ei uskaltanut ottaa opintolainaa ja kävi töissä. Valmistumisessa meni oman aikansa. Jos hän olisi tiennyt tämän päivän tuloistaan, olisi varmasti rohkeasti ottanut opintolainaa saadakseen opiskella enemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muiden edellä oleminen tarjoaa hyviä muistoja. Se kriminalisoitiin omien kouluvuosien aikana ja lukion matematiikan kirjat korvattiin pilipalitason lisätehtävillä, joiden tekemättä jättö alensi arvosanaa.
Muiden edellä oleminen on suuri synti ja vääryys tässä tasapäistämisen luvatussa maassa. Olen suorastaan hämmästynyt noista oman lapseni tehtävistä ja siitä, että opettaja tosiaan yrittää pitää myös lapseni mielenkiintoa koulua kohtaan yllä ja toisaalta saa opetettua myös opiskelutekniikan.
Itselleni koulu oli aina niin helppoa ettei oikeaa opiskelutekniikkaa syntynyt ja noiden pilapalitehtävien takia oppi nopeasti olemaan hiljaa jos sai kaiken valmiiksi. Ennemmin minäkin olisin palauttanut jotain projekteja tai esseitä, kuin suunnilleen sen saman aukeaman jonka jo tein, mutta monisteena.
Vierailija kirjoitti:
Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa.
Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Onko nykyään lapsia ja nuoria, jotka haluavat tehdä ne vapaaehtoisesti ja lukevat oppikirjansa omalla ajallaan jo etupainotteisesti tahtiin? Sen tiedän, että nykykoulu on melusaastetta ja sähläämistä. Jos ei itseään kiinnosta niin se opettajan opetusaika on suunnilleen 15 minuuttia/oppitunti jos luokassa on häiriötekijöitä.On ja nykyisin niille lapsille on suorastaan erilaisia kannustimia koulussa. Esimerkiksi mun 10v ehti tehdä jo tunnilla kaikki äidinkielen tehtävät, joten sai sitten läksyksi tehdä "esseen" jostain haluamastaan eläimestä kun muut sai aukeaman. Ekaluokalla taas sai lukuläksyksi tekstipätkiä opettajan valitsemasta kirjasta eikä lu
Tälläistä se on nykyään. Suuri synti edetä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa.
Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat
Ei tee. Ite ainaki komennan noita dippainssejä kun ei ne ite osaa mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Miten se myöhemmin takasin maksettava laina estää köyhiä opiskelemasta? Sitä aletaan maksaa takas vasta ku on valmistunu ja töissä.
Sanna Marin ei uskaltanut ottaa opintolainaa ja kävi töissä. Valmistumisessa meni oman aikansa. Jos hän olisi tiennyt tämän päivän tuloistaan, olisi varmasti rohkeasti ottanut opintolainaa sa
Eikö tosiaan ottanu? Todella erikoista. Koska opintolainasta sai sillon vähentää neljänneksen veroissa. Sai ilmasta rahaa kolmetuhatta euroa siis.
Ennen puhuttiin vain keskiluokasta. Nykyään kun multikulti on yleistynyt niin suvaitsevainen (tyhjän)toimittaja käyttää termiä 'valkoinen keskiluokka'. Kuin olisi nykyään suurikin rikos olla valkoinen Suomessa 🤡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Tiedän yhden, jonka vanhemmat maksavat kaiken asunnosta ripsienpidennyksiin ja perustelevat sen siten, että ehtiihän likka sitten myöhemmin maksamaan itse menonsa. Hän haki monta vuotta yliopistoon valmennuskurssit käyden. Lopulta sitten pääsi opiskelemaan. Hän ei ole tehnyt elämänsä aikana puolta päivääkään töitä.Mielestäni tuolla kasvatustavalla aiheutetaan vahinkoa ihan siten, ettei nuori aikuinen osaa maksaa laskuja (vanhemmat maksavat
No jaa. Mä tunsin yliopistolla monia varsin hemmoteltuja rikkaiden perheiden jälkeläisiä, ja he olivat yllättävän hyviä rahan kanssa. Saattoivat olla kiinnostuneita esim. asuntosijoittamisetsa, osakkeista tai yrittämisestä jo opiskeluaikana. Itse olin kodista, jossa ei periaatteessa aikuisille lapsille annettu mitään, ettei hemmotella pilalle. En nähnyt kyllä tästä mitään hyötyä niihin nähden, joita hemmoteltiin. Vain hidastetta elämän alkuun pääsyssä.
Kyllä köyhänkin lapsi pääsee pitkälle opinnoissaan, mutta se vaatii vanhemmalta vaivannäköä. Köyhän pitää olla jo alakoulussa kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä, käydä vanhempainilloissa ja ottaa selvää, mitä väyliä opintoihin voi ylipäätään päästä. Nyt esim. avoimen yliopiston kautta pääsee hyvin opiskelemaan vaikkapa kauppatieteitä ihan eri tavalla kuin ennen, ja opintoja voi nuori kustantaa hanttihommilla kaupan kassalla ennen tutkintoon hakua. Vanhemman pitää osata neuvoa nuorta ja tutkia, mitä realistisia mahdollisuuksia lapsella on päästä mihinkin opinahjoon. Hakutilastoja ja aiempia hyväksymispisteitä löytyy netistä ja Opintopolusta pääsyvaatimukset kaikkiin opintoihin. Verrata lapsen todistusta näihin tietoihin ja löytää ne paikat, johon on realistisia mahdollisuuksia. Ihan yksinkertaista matikkaa, joka onnistuu putkiasentajaltakin. Vielä pitää sen köyhän yh-vanhemman ottaa selvää, miten halpa opiskelija-asunto hommataan (solukin käy) ja mitä kämppään tarvitaan. Tarvikkeita pitää hankkia ajoissa kirppareilta ja kierrätyskeskuksista, jotta lapsella on eväitä kotoa muuttoon järkevästi ja turvallisesti. Ja kotona pitää lukea pienestä pitäen kirjoja (ihan kirjastosta) eikä tyytyä vanhempana katsomaan temppareita tai salkkareita töllöttimestä, kun lapsi on puhelimella kaiket illat. Lasta pitää myös kehua ja kannustaa, sillä hyvä itseluottamus on se paras perintö lapselle. Jos suoraan sanotaan, iso osa vanhemmista on älyttömän laiskoja lastensa suhteen ja sitten ihmetellään, että miten oma lahjakas lapsi päätyy ajamaan jakeluautoa. Ja se naapurin hitaalla käyvä pölhöpasi valmistuu jo diplomi-insinööriksi! Ennakoimalla, lasta kannustamalla ja neuvomalla olen saanut kolme lasta akateemisesti koulutettua ja kaikki hommattu laitoshuoltajan palkalla.
Mielenterveys oireilu karsii monen lahjakkaan oppilaan opintieltä. Se on köyhien ns. lasikatto, este menestyä elämässä. Minullakin ollut parhaimmillaan koulutodistuksessa 9,2 keskiarvo, mutta silti työkyvyttömyyseläkkeellä koko aikuisiän. Päivääkään en ole tehnyt oikeita töitä, ihmisresursseja hukataan ja suomikaan siten ei menesty. Kouluttamattomia henkilöitä on satoja tuhansia suomessa, ja koulutusastekin laskussa.