HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa. 

Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat

Ei tee. Ite ainaki komennan noita dippainssejä kun ei ne ite osaa mitään.

Ja mikä sä oot koulutukseltas?

Mä oon se naapurin yh, akateemisesti koulutettu. Vanhempi lapsi opiskelee toista vuotta yliopistossa ja nuorempi on nyt abi ja hakee ensi keväänä yliopistoon hänkin. Älä sä ole meistä ja lasteni lähtökohdista huolissasi. Ennemmin mieti teidän kodin asenneilmapiiriä, se ei ehkä ole ihan terve jutuistasi päätellen.

Akateemisesti koulutettu ja silti et osannut sisäänlukea viestiä johon vastasit, jonka sisältö oli suunnilleen: Miksi niiden perheiden jotka tukevat pitäisi hävetä vain siksi että jotkut ei tue?

T.eri

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.

Paitsi Hankenilla ja muissa ruotsinkielisissä kouluissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa. 

Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat

Ei tee. Ite ainaki komennan noita dippainssejä kun ei ne ite osaa mitään.

Ja mikä sä oot koulutukseltas?

Jos et osaa päätellä keskustelusta niin ehkä saat palata kouluun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa. 

Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat

Ei tee. Ite ainaki komennan noita dippainssejä kun ei ne ite osaa mitään.

Ja mikä sä oot koulutukselta

Et viitti ees sanoa haha. 

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveys oireilu karsii monen lahjakkaan oppilaan opintieltä. Se on köyhien ns. lasikatto, este menestyä elämässä. Minullakin ollut parhaimmillaan koulutodistuksessa 9,2 keskiarvo, mutta silti työkyvyttömyyseläkkeellä koko aikuisiän. Päivääkään en ole tehnyt oikeita töitä, ihmisresursseja hukataan ja suomikaan siten ei menesty. Kouluttamattomia henkilöitä on satoja tuhansia suomessa, ja koulutusastekin laskussa. 

Ei ole yksin mielenterveysongelmista tai ylipäätään esteestä kyse, jos köyhän lapsi jättää menemättä yliopistoon.

Tiedättekö: moni vähävarainen perhe voi olla normaali - ei mt-ongelmia, ei terveyshaasteita, ei muitakaan erityisongelmia.

Useissa tapauksissa kyse on siitä, että kasvaessaan lapset eivät välttämättä näe ylipäätään TARPEELLISEKSI käydä kouluja ja nähdä kovasti vaivaa omien opintojensa eteen. Hullu paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. 

Jos odotukset ja tavoitteet elämän suhteen eivät ole korkealla, ei silloin välttämättä nähdä korkeaa kouluttautumista tarpeellisena tai järkevänä. Enintään ammattikoulu on ok, sellaiselta alalta, että työpaikka löytyy. 

Monille ihmisille opiskelu ja työ eivät ole tärkeimpiä asioita elämässä. Heille riittää oikein hyvin pienempikin panostus, ja aikaa ja jaksamista jää mihin tahansa muuhun toimintaan enemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Teknikoiden koulutuksen poistaminen oli virhe joka oli työntekijän ja esim insinöörien välissä. Kaikilla insinööreillä ei ole käytännön tason ymmärrystä vaikka heillä koulutustason puolesta pitäisi olla kyky iplementoida jokin asia. Nykyään esim suunnittelija ja piirtäjä ei ole edes samassa yhteydessä valmistuksen kanssa ja se on voitu myös ostaa ja tilata muualta. Loppuen lopuksi työntekijä joutuu tekemään käytännön sovelluksen valmistuksessa ja hänellä ei välttämättä ole edes tietoa mitä hän valmistaa. 

Nykyään amk-insinöörit tekee teknikoidenki hommat

Ei tee. Ite ainaki komennan noita dippainssejä kun ei ne ite osaa mitään.

Et viitti ees sanoa haha. 

Tohtorin hattu on niin nolo että kuka kehtais myöntää

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Niinistöä ja Stubbia ei pahemmin kiinnostanut. Myöhemmin päätyivät kuitenkin peräti tasavallan presidenteiksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Niinistöä ja Stubbia ei pahemmin kiinnostanut. Myöhemmin päätyivät kuitenkin peräti tasavallan presidenteiksi.

 

Toinen kävi Helsingin yliopiston ja toinen amerikan eliittiyliopiston, niin ne on ollu koulunkäynnissä parasta viittä prosenttia tässä maassa. Niin tuo että niillä oli joskus alaluokilla meni joku koe huonosti on vaan tsemppauspuhetta puolijauhoisille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Niinistöä ja Stubbia ei pahemmin kiinnostanut. Myöhemmin päätyivät kuitenkin peräti tasavallan presidenteiksi.

Johtuukin siitä, ettei opintomenestys takaa osaamista ja sama toistepäin. Vaikka kovasti on jo 30v rummutettu koulutuksen olevan synonyymi anmattitaidolle ja osaamiselle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenterveys oireilu karsii monen lahjakkaan oppilaan opintieltä. Se on köyhien ns. lasikatto, este menestyä elämässä. Minullakin ollut parhaimmillaan koulutodistuksessa 9,2 keskiarvo, mutta silti työkyvyttömyyseläkkeellä koko aikuisiän. Päivääkään en ole tehnyt oikeita töitä, ihmisresursseja hukataan ja suomikaan siten ei menesty. Kouluttamattomia henkilöitä on satoja tuhansia suomessa, ja koulutusastekin laskussa. 

Ei ole yksin mielenterveysongelmista tai ylipäätään esteestä kyse, jos köyhän lapsi jättää menemättä yliopistoon.

Tiedättekö: moni vähävarainen perhe voi olla normaali - ei mt-ongelmia, ei terveyshaasteita, ei muitakaan erityisongelmia.

Useissa tapauksissa kyse on siitä, että kasvaessaan lapset eivät välttämättä näe ylipäätään TARPEELLISEKSI käydä kouluja ja nähdä kovasti vaivaa omien opintojensa eteen. Hullu paljon t

Tämähän on ihan huttua, että pienemmällä panostuksella kouluun saisi sitten huolettomamman ja helpomman elämän ja jäisi enemmän vapaa-aikaa. Iso osa hyvin maksavista työpaikoista ei vaadi sielun myymistä työlle. Isommalla palkalla pääsee helpommin reissuun, muuhun hemmotteluun ja on varaa ostaa esimerkiksi siivousapua.

Vierailija kirjoitti:

Korkeakouluissa on verraten vähän somaleja sekä feijoja. Miksi ihmeessä?

Tasoa ei ole vielä laskettu riittävän alas, että vaikeasti kehitysvammaisen tasolla siitä selviää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Niinistöä ja Stubbia ei pahemmin kiinnostanut. Myöhemmin päätyivät kuitenkin peräti tasavallan presidenteiksi.

 

Toinen kävi Helsingin yliopiston ja toinen amerikan eliittiyliopiston, niin ne on ollu koulunkäynnissä parasta viittä prosenttia tässä maassa. Niin tuo että niillä oli joskus alaluokilla meni joku koe huonosti on vaan tsemppauspuhetta puolijauhoisille.

Kummallakin meni yo-kirjoituksetkin huonosti. 

En tiedä, isä oli käynyt kansalaiskoulun, äiti keskikoulun, minä yliopston. Että siinä sitä keskiluokkaisuutta.

Voi se niinkin mennä että isovanhemmilla ei ollut mitään ammatillista koulutusta, vanhemmilla ammattikoulutausta, itsellä korkeakoulutausta ja lapset yliopistossa. 

Virikkeetön köyhä neukkukuutiolapsuus vaikuttaa rankasti kognitiiviisiin kykyihin.

Köyhyys tyhmentää!

Vierailija kirjoitti:

Se on varmaan kotikasvatuksesta kiinni miten koulutusta arvostaa. Jos ei koulunkäynti kiinnosta lapsena niin aika vaikea on korjata osaamispuutteita jos mieli muuttuu opiskelun suhteen.

Loppujen lopuksi Suomessa on erittän hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan ja siihen saa vielä tukea. Monessa muussa maassa opiskelu on maksullista, valtio tukee paljon vähemmän ja kilpailu on kovempaa suosituille aloille.

Suomessa päinvastoin opiskelemaan on vaikeaa päästä. Muissa maissa opiskelemaan mennään ilman vuosien hakurumbaa. Välivuodet on poikkeus, Suomessa taas tavallisempia kuin suoraan opiskelemaan pääsy. Sen takia Suomesta mennään usein muihin maihin opiskelemaan suosittuja aloja, kun Suomessa sisäänpääsy on vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.

On tiettyjä aloja. . .

Vierailija kirjoitti:

Kyllä köyhänkin lapsi pääsee pitkälle opinnoissaan, mutta se vaatii vanhemmalta vaivannäköä. Köyhän pitää olla jo alakoulussa kiinnostunut lapsensa koulunkäynnistä, käydä vanhempainilloissa ja ottaa selvää, mitä väyliä opintoihin voi ylipäätään päästä. Nyt esim. avoimen yliopiston kautta pääsee hyvin opiskelemaan vaikkapa kauppatieteitä ihan eri tavalla kuin ennen, ja opintoja voi nuori kustantaa hanttihommilla kaupan kassalla ennen tutkintoon hakua. Vanhemman pitää osata neuvoa nuorta ja tutkia, mitä realistisia mahdollisuuksia lapsella on päästä mihinkin opinahjoon. Hakutilastoja ja aiempia hyväksymispisteitä löytyy netistä ja Opintopolusta pääsyvaatimukset kaikkiin opintoihin. Verrata lapsen todistusta näihin tietoihin ja löytää ne paikat, johon on realistisia mahdollisuuksia. Ihan yksinkertaista matikkaa, joka onnistuu putkiasentajaltakin. Vielä pitää sen köyhän yh-vanhemman ottaa selvää, miten halpa opiskelija-asunto hommat

Tämähän se. Keskiluokka ja varakkaammat noin yleisesti arvostaa koulutusta, selvittää asioita, miettii miten saa pidettyä ns kaikki ovet avoinna ja panostaa siihen lapsensa kouluun.

Mikään tuosta ei vaadi rahaa pennin pyörylää, vaan aikaa ja kiinnostusta. Jos itse on peruskoulu drop-out mutta haluaisi tukea lastaan voi sitten vaikka kysyä ihmisiltä että miten homma toimii tai miten vaikka tiettyyn työhön pääsee. Suurin osa auttaa ihan mielellään.

Monilla duunareilla on vain ihme herraviha päällä kuin 1800-luvun torppareilla. Lasten koulunkäyntiin ei panosteta ja Amis on se ainoa oikea röimiehen koulu josta pääsee kunnon röihin. Lukio ja korkeakoulut on pelkkää jonninjoutavaa piiperrystä. 

Kodin asenne ratkaisee etenkin Suomessa hyvin pitkälle sen, millaiset lapsen mahdollisuudet ovat. Itse koulu eskarista tohtoriksi on mahdollista ihan kaikille suorittaa hyvin taustaan katsomatta jos vain äly ja kiinnostus riittää.