HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Vierailija kirjoitti:
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.
Nyt ei ole kyse 60 -luvusta.
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Ovatko nämä "persulit" nyt täällä huoneessa meidän kanssa?
Itse olen aina ollut matalapalkkainen pätkätyöläinen. Lapsi pääsi ammattikoulusta ammattikorkeaan eka yrityksellä. Kannustusta vaan niin kyllä köyhänkin lapsi innostuu opiskelemaan ja pääsee elämässä eteenpäin.
No miksiköhän?, sellaisissa perheissä varmaan panostetaan lasten koulunkäyntiin esim. vaatimalla, että läksyt pitää tehdä ja koulussa käydä.
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Tänä päivänä juuri koululla on väliä, kun suurin osa kouluista on rupusakin temmellyskenttiä. Hih hih, ilmankos koulukuvauskin kiellettiin :D
Jokainen lastaan ajatteleva ei suin surminkaan päästä lastaan rupupäiväkotiin tai rupukouluun.
Kyllä Suomessa pääsee köyhänkin lapsi kouluun tai yliopistoon, jos on tarpeeksi osaamista.
Meillä ainakin köyhässä duunariperheessä käskettiin lukea läksyt ja vahdittiin murrosiässäkin, että numerot pitää pysyä tietyllä tasolla, että pääsee jatko-opintoihin ja parempiin töihin aikoinaan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.
Nyt ei ole kyse 60 -luvusta.
Ei se tilanne siitä muutu. Se millä on väliä on korkeakoulutukseen kannustava koti.
Suomessa on edelleen se hieno puoli, ettei pääsykokeissa anneta pisteitä sukunimestä.
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Varmasti. Ensin kuitenkin pitää päästä tohtorikoulutettavaksi ja kirjoittaa mintti väitöskirja. Ei siihen sakkiin aina professorin kaverin lapsia satu.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Sehä on huonopalkkanen työpaikka olla tutkija
Tuo juttu oli outo. Lahdessa on eliittilukio, mutta se ei ole lyseo vaan yhteiskoulu. Lyseossa on urheilulukio. Olisivat voineet kertoa senkin, että Gaudiaan menevät ne, jotka eivät muualle pääse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Sehä on huonopalkkanen työpaikka olla tutkija
Palkka ei tainnut liittyä tähän.
Mikähän meni pieleen kun meistä kahden tohtorin lapsista toinen meni ammattikouluun ja valmistui sieltä toinen yliopistoon.
Mutta missäpä olemme nyt 20 vuotta myöhemmin? Minä yliopistosta valmistunut elän pätkätyöläisen arkea ikisinkkuna. sisarukseni taas on vuosia ollut vuosia ollut vakituisessa työsuhteessa ja elelelee perheineen omakotitalossa lapsiensa ja puolisonsa kanssa. Hänellä on tuskin on kovin kiire hakeutua jatkamaan opintojaan kun palkkansa hänellä on suurempi kuin meistä kenellekään. - Ja ennen kuin joku rääkäiseen, että mitäs opiskelitte yliopistolla kaikki "vääriä aloja" niin täsmennän, ettei kukaan meistä yliopistosta ole suorittanut opintojaan ns. "käsien heiluttelualalta".
Kaduttaako minua yliopisto-opintoni? - Ei kaduta tai harmita. Mutta se vähän harmittaa, että välillä tuntuu, että osa ei arvosta mitään muuta kuin sitä miten hyvin menestyy taloudellsiesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.
Nyt ei ole kyse 60 -luvusta.
Keskustelu ei ole leipälajisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Sehä on huonopalkkanen työpaikka olla tutkija
Palkka ei tainnut liittyä tähän.
Se romuttaa salaliittoteorian nepotismista
Ymmärtävätkö nämä nuoret hävetä ihonväriään tarpeeksi?
Isä oli käynyt kiertokoulua 11 päivää, äiti kansalaiskoulun ja ammattikurssin. Minä menin yliopistoon, koska vanhemmat arvostivat koulutusta. Heillä itsellään ei ollut siihen mahdollisuutta.