Lue keskustelun säännöt.
HS: Miksi korkeakouluihin valikoituu silti lähinnä keskiluokkaisten, koulutettujen perheiden lapsia?
16.09.2024 |
https://www.hs.fi/suomi/art-2000010670441.html
Myös suhde ensikertalaiskiintiöihin on sidoksissa yhteiskuntaluokkiin. Keskiluokan nuoria ne eivät kiinnosta eivätkä painosta.
Eliittilukiolaisille ajatus korkeakoulupaikasta oli itsestäänselvä ja odotettu askel. Näin oli ylipäätään monilla nuorilla, joiden vanhemmat olivat vähintään keskiluokkaa.
Omiin mahdollisuuksiin uskottiin, olivathan usein vanhemmat ja sisaruksetkin opiskelleet korkeakoulussa. Lisäksi näitä nuoria kannustettiin, kotona ja koulussa.
Kun osa opiskelijoista saattoi nähdä itsensä jo kulkemassa yliopiston käytävillä kuin kalat vedessä, osalle omat mahdollisuudet päästä korkeakouluun näyttäytyvät hyvin epävarmoina.
Kommentit (428)
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juttu oli maksumuurin takana, mutta oliko tässä perinteinen asettelu: korkeakouluopiskelijoiden (kohtalaisen) homogeenisestä taustasta syytetään keskiluokkaa tyylillä "lapset opetetaan ajattelemaan korkeakoulutusta ja he saavat hyvät eväät", sen sijaan, että uskallettaisiin keskittyä siihen oikeaan ongelmaan: miksi vähempiosaisten lapset eivät saa samaa mahdollisuutta kotoaan?
Tämä on mielestäni ihan nurinkurista; toiset kannustavat, tukevat ja mahdollisuuksien mukaan mahdollistavat rahalla, mutta siitä pitäisi tuntea jotakin huonoa omaatuntoa, kun naapurin yh:n lapset eivät saa samoja lähtökohtia ja yhteiskunnankin pitäisi jotenkin puuttua asiaan? Miksei uskalleta myöntää, että suuri osa tulevaisuudesta rakennetaan lapsuuden lähtökohdista, jossa suinkaan kalliilla harrastuksilla tai etelän lomilla ei ole merkittävää roolia, vaan kodin yleisellä ilmapiirillä ja suhtautumiselle koulutukseen, sivistykseen sekä käytökseen?
Suomessa kaikilla on mahdollisuudet päästä korkeakouluun, perhetaustasta riippumatta. Koulutustaustan "periytyminen" ei johdu mahdollisuuksien puuttumisesta, mutta niiden käyttämättä jättämisestä.
Jutussa ei puhuttu eri väestöryhmien osaamiseroista. Kun esimerkiksi toisen polven somalintaustaiset ovat PISA-tuloksissa keskimäärin noin kolmea lukuvuotta vastaavan pistemäärän kantasuomalaisia jäljessä niin siltä pohjalta on aika vaikea, jos ei lähes mahdotonta pyrkiä lukioon ja eteenpäin korkeakouluun. Tietenkin jokaisessa ryhmässä löytyy myös kyvykkäitä yksilöitä, joilta tämä onnistuu.
Vierailija kirjoitti:
Olisi mielenkiintoista selvittää myös se, missä määrin vanhempien ammatti ja tausta/varallisuus vaikuttaa siihen, ketkä saavat akateemisia työpaikkoja yliopistoista. Oma havaintoni on se, että työväentaustaiset ovat niissä aliedustettuina, vaikka suorittaisivatkin tohtorintutkinnon.
Ehkä työväentaustaisia kiinnostaa raha enemmän ja siirtyvät yksityiselle heti väitöskirjan jälkeen, jos vaivautuvat ollenkaan tekemään jatko-opintoja.
(Aika väsynyttä hakea sitä syrjintää, vaikka kiven silmästä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Ovatko nämä "persulit" nyt täällä huoneessa meidän kanssa?
Kyllä. Päivystävät vauvapalstalla päivittäin 07-23, jos et ole huomannut.
Vierailija kirjoitti:
Juttu oli maksumuurin takana, mutta oliko tässä perinteinen asettelu: korkeakouluopiskelijoiden (kohtalaisen) homogeenisestä taustasta syytetään keskiluokkaa tyylillä "lapset opetetaan ajattelemaan korkeakoulutusta ja he saavat hyvät eväät", sen sijaan, että uskallettaisiin keskittyä siihen oikeaan ongelmaan: miksi vähempiosaisten lapset eivät saa samaa mahdollisuutta kotoaan?
Tämä on mielestäni ihan nurinkurista; toiset kannustavat, tukevat ja mahdollisuuksien mukaan mahdollistavat rahalla, mutta siitä pitäisi tuntea jotakin huonoa omaatuntoa, kun naapurin yh:n lapset eivät saa samoja lähtökohtia ja yhteiskunnankin pitäisi jotenkin puuttua asiaan? Miksei uskalleta myöntää, että suuri osa tulevaisuudesta rakennetaan lapsuuden lähtökohdista, jossa suinkaan kalliilla harrastuksilla tai etelän lomilla ei ole merkittävää roolia, vaan kodin yleisellä ilmapiirillä ja suhtautumiselle koulutukseen, sivistykseen sekä käytökseen?
Jutussa otettiin myös kantaa siihen, että rakenteellisesti ei keskiluokkaisia ohjataan väärin. Esim. mmuuttaja tyttöjä ei ohjata lääkäriopintoihin vaan hoitajiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Omilla vanhemmillani pelkkä kansakoulu käytynä. Kotona puhuttiin koulutuksesta negatiiviseen sävyyn, oikea osaaminen ja oikeat työt olivat ihan jotain muuta kuin yliopistosta saatava. Menin kyllä yliopistoon ja opiskelinkin paljon, mutta tutkinto jäi tekemättä. Itse yritän puhua kuitenkin lapsilleni opiskelusta myönteisesti ja kannustaa siihen. Lapselle/nuorelle voi yksittäisetkin negatiiviset sanotut asiat vaikuttaa päätöksiin. En yhtään tykkää, kun lasten isovanhemmat puhuu heille näistä asioista, koska vaikutus voi olla niin suuri. Jos ei ole positiivista sanottavaa, voi olla hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Juttu oli maksumuurin takana, mutta oliko tässä perinteinen asettelu: korkeakouluopiskelijoiden (kohtalaisen) homogeenisestä taustasta syytetään keskiluokkaa tyylillä "lapset opetetaan ajattelemaan korkeakoulutusta ja he saavat hyvät eväät", sen sijaan, että uskallettaisiin keskittyä siihen oikeaan ongelmaan: miksi vähempiosaisten lapset eivät saa samaa mahdollisuutta kotoaan?
Tämä on mielestäni ihan nurinkurista; toiset kannustavat, tukevat ja mahdollisuuksien mukaan mahdollistavat rahalla, mutta siitä pitäisi tuntea jotakin huonoa omaatuntoa, kun naapurin yh:n lapset eivät saa samoja lähtökohtia ja yhteiskunnankin pitäisi jotenkin puuttua asiaan? Miksei uskalleta myöntää, että suuri osa tulevaisuudesta rakennetaan lapsuuden lähtökohdista, jossa suinkaan kalliilla harrastuksilla tai etelän lomilla ei ole merkittävää roolia, vaan kodin yleisellä ilmapiirillä ja suhtautumiselle koulutukseen, sivistykseen sekä käytökseen?
Niin? Miten voit ola noin yksinkertainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa kaikilla on mahdollisuudet päästä korkeakouluun, perhetaustasta riippumatta. Koulutustaustan "periytyminen" ei johdu mahdollisuuksien puuttumisesta, mutta niiden käyttämättä jättämisestä.
Meinaat että se on valinta?
Oli kyllä rasistinen artikkeli. Pakko oli vetää ihonväri mukaan, vaikka nuorten muista taustatekijöitä pääosin juurtaa hakeutuminen korkeakouluopintoihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun ystävillä taitaa olla lähes toisinpäin.
Ihan muutama yliopistokoulutuksen saanut, lapset jatkaa yliopistoon. Asutaan Helsingissä, kotona voi asua, rahasta ei ole kiinni.
Kiva asua porukoilla yliopisto-iän. Siinä ei opi itsenäistymään eikä pitämään itsestään huolta. Eikä voi vastakkaisen sukupuolen kanssa...tiedäthän...
Miksikö? Johan on kysymys. Itse pyrin lääkikseen 1990-luvulla ja jo silloin oli valmennuskursseja pääsykokeisiin. En ottanut, minusta ne olivat kalliita (muistelen että reilu tuhannen markkaa?) ja minulla ei ollut ihan niin kova halu päästä sisään, enkä sitten päässytkään.
Mutta tuosta on aikaa jo 30 vuotta. Nykyään valmennuskurssi on käytännössä pakollinen ellei ole joku erityislahjakas joka kirjoittaa heti 5 tai 6 ällää. Kilpailu on kovaa. Vain parhaat pääsee, ja valmennuskurssin käyneet ovat tottakai etulyöntiasemassa. Ne vaan on kalliita ne kurssit. Kävin katsomassa, jeesus sentään ne on kalliimpia mitä kuvittelin. 1900, 2700, 3200 euroa siitä mahdollisuudesta, että pääsee opiskelemaan. En yhtään ihmettele että pienituloinen jää tuosta ulkopuolelle. Opiskelu itsessäänkin on kallista, ja jos pelkkä sisäänpääsy maksaa tuhansia euroja, ehkä kovin moni ei ilman vanhempien tukea lähde jos ei mitään muuta tuloa ole kuin opintoraha ja -laina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Keskiluokka on tänä päivänä niin venyvä käsite, että olisi pieni ihme ellei AMK ja yliopistopaikat menisi enimmäkseen keskiluokkaisille. Se olisi tilastollisesti epätodennäköistä, jos toimeentulotukiasiakkaat olisivat enemmistö.
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Satuin näkemään viime vuoden pääsykokeet AMK IT-insinööriopintoihin. Opiskelupaikka näytti irtoavan hämmästyttävän alhaisella pistemäärällä ottaen huomioon pääsykokeiden helppouden. Poika preppasi itsekseen kolme päivää ja ylitti pääsyrajan 10 pisteellä.
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Miten se myöhemmin takasin maksettava laina estää köyhiä opiskelemasta? Sitä aletaan maksaa takas vasta ku on valmistunu ja töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näitä asioita on tutkittu paljon ja täälläkin moni näyttää pitävän omaa kokemustaan faktana, joka ohittaa tutkimuksen ja tilaston.
Osa näyttää pitävän köyhiä jotenk7n laisko7na ja tyhminä. Ei "viitsitä", ei valita oikein, vaikka samat mahdollisuudet on.
Ei ole samat mahdollisuudet millään tasolla eikä ole sattumaa, että ei ole tasvertsisia mahdolliduuksia kouluttautua. Kohta on yhä vähemmän, kun ilmapiiri on koventunut ja opintotuki on lähinnä lainaa.
Satuin näkemään viime vuoden pääsykokeet AMK IT-insinööriopintoihin. Opiskelupaikka näytti irtoavan hämmästyttävän alhaisella pistemäärällä ottaen huomioon pääsykokeiden helppouden. Poika preppasi itsekseen kolme päivää ja ylitti pääsyrajan 10 pisteellä.
Koska tietotekniikan AMK-insinööri ei oo kovin kummonen tutkinto.
Vierailija kirjoitti:
Olipa typerä aloitus..koululla mitään väliä..tutkinnolla on! Revi siitä räkänokka perssuĺlli
Ei voi kuin ihmetellä vasemmiston sivistystason laskua. Joskus luulin, että siellä se lukeneisto on, mutta ei olekaan. Yhä enemmän täälläkin näkee tällaisia sairaita huonosti mirjoitettuja kommentteja, joiden päätavoite on loukata persuja. Ymmärtäisin, jos asiaa perusteltaisin järkevillä argumenteilla, mutta ei, pelkkää niitteltä ja haistattelua. Taitaa siis olla niin, että se luktaidoton aines on nykyään vasemmalla.
Ei romuta sitten mitenkään.