Help! Osaako joku selittää miksi mieheni suku ei halua olla missään tekemisissä kanssani?
Olemme olleet mieheni kanssa kohta 7 vuotta yhdessä. Minua ei kutsuta minnekään ikinä.
Kyse ei ole minusta, koska anopin häiriköinti alkoi jo ennen kuin tapasimme. Miehen veli suhtautuu minuun vähintään epäkohteliaasti, eikä halua olla kanssani missään tekemisissä.
Ystäviä tai tuttuja näillä ihmisillä ei ole lainkaan. He suhtautuvat kaikkiin vieraisiin ihmisiin yhtä vihaisesti ja haluavat olla perheen kesken.
Mieheni viettää kaikki juhlapyhät perheensä kanssa ja minä lasteni ja ystävieni kanssa.
Mikä päävika aiheuttaa erakoitumisen?
Kommentit (113)
Se, että teidän vanhempanne ovat seniilejä, ei tarkoita että kaikki ovat.
Olet kuin veljeni vaimo. Välit laitettiin kokonaan poikki viime vuonna, kun pikkusiskon häissä oli ehdoton kuvauskielto, se perusteltiin ja jopa pappi siitä kirkossa erikseen muistutti. Ja mitä teki veljen vaimo: oli haukkana ottamassa kuvia sekä morsiamen kävelystä kohti alttaria että vihkimisen jälkeen kirkon ovella. Kun pikkusisko kysyi, että miksi ihmeessä piti kuvata, niin vastaus oli, että "ei mun kaverit muuten olisi saaneet teistä jo tänään kuvaa".
Nyt on täydellinen sulku meidän puolen kaikkiin juhliin ja tilaisuuksiin. Somessa tuo valittaa, että miksi hänet hylätään, miksi ei ole tervetullut. Siinäpä miettimistä.
Ompa outo suku, miehesi mukaan lukien. Oletko kysynyt mieheltäsi miksi menee yksin juhlapyhinä sukuloimaan.? Minä suuttuisin jos ei pyydetä mukaan perhettä. Ottaako miehesi lapsia isovanhemmille koskaa.?
Anopilla on epävakaa persoonallisuus
Jotkut epävakaasta persoonallisuudesta kärsivistä ovat vihaisia suuren osan ajasta. Osa taas tuntee vihaa, mutta he pyrkivät tarkasti peittämään sen muilta. Vihan alla on usein haavoittuneempia kokemuksia, esimerkiksi pettymystä, surua tai häpeää. Hyvin usein vihan alla on kohtaamattomia tunnetarpeita, joiden tunnistaminen on tärkeää.
Epävakaasta persoonallisuudesta kärsivät ovat synnynnäisen temperamenttinsa vuoksi sensitiivisiä eli alttiita reagoimaan pieniinkin ärsykkeisiin. Siksi heidän tunnereaktionsa viriävät herkästi. Heidän tunteensa ovat keskimääräistä voimakkaampia ja tunnereaktiot myös kestävät tavanomaista kauemmin. Tunteet voivat vaihdella hyvin nopeasti äärilaidasta toiseen, masentuneeseen, ärtyneeseen, ahdistuneeseen, epätoivoiseen tai vihaiseen mielialaan. Tunteet tuntuvat herkästi ylivoimaisilta ja kestämättömiltä, mistä johtuen niistä kehittyy helposti emotionaalisia kriisejä. Uusi kriisi voi saada alkunsa pian edellisen hiivuttua.
Persoonallisuushäiriöllä tarkoitetaan pitkäaikaista, joustamatonta ja syvälle juurtunutta käyttäytymismallia, josta aiheutuu vaikeuksia ihmiselle itselleen tai hänen lähipiirilleen. Persoonallisuushäiriöstä kärsivän sisäinen kokemus ja toiminta poikkeavat merkittävästi hänen kulttuurinsa normeista. Neljä osa-aluetta, joilla poikkeamaa voi ilmetä, ovat seuraavat:
Tiedollinen toiminta eli tapa havaita, tulkita, asennoitua ja muodostaa mielikuvia itsestään, muista ihmisistä ja tapahtumista
Tunne-elämä eli tunnereaktioiden kirjo, tunteiden voimakkuus, vaihtelevuus ja asianmukaisuus tilanteisiin nähden
Impulssikontrolli eli kyky säädellä toimintayllykkeitä (halua tehdä jotain välittömästi)
Ihmissuhteiden luonne ja toimintatapa muiden ihmisten kanssa, kuten kyky luoda ja ylläpitää läheisiä ja molemmin puolin tyydyttäviä ihmissuhteita, kyky ymmärtää toisten ihmisten näkökulmia ja kyky selviytyä ihmissuhderistiriidoista
Ihmisen kärsiessä mistä tahansa persoonallisuushäiriöstä vaikeuksia ilmenee kahdella tai useammalla yllä kuvatuista osa-alueista. Vaikeuksia on monissa eri tilanteissa ja useilla elämän osa-alueilla, esimerkiksi työssä ja ihmissuhteissa. Ongelmien laaja-alaisuus auttaa erottamaan persoonallisuushäiriön tilanteesta, jossa ihmisellä on vakaviakin ongelmia jossakin yksittäisessä tilanteessa tai tietyssä ihmissuhteessa. Persoonallisuushäiriöt alkavat varhain, usein jo lapsena ja viimeistään nuoruudessa tai nuoressa aikuisuudessa.
Jos soittelee yöt pitkät täysin vieraalle ihmiselle häiriköidäkseen, impulssikontrollin pitää olla olematon.
Vierailija kirjoitti:
Olet kuin veljeni vaimo. Välit laitettiin kokonaan poikki viime vuonna, kun pikkusiskon häissä oli ehdoton kuvauskielto, se perusteltiin ja jopa pappi siitä kirkossa erikseen muistutti. Ja mitä teki veljen vaimo: oli haukkana ottamassa kuvia sekä morsiamen kävelystä kohti alttaria että vihkimisen jälkeen kirkon ovella. Kun pikkusisko kysyi, että miksi ihmeessä piti kuvata, niin vastaus oli, että "ei mun kaverit muuten olisi saaneet teistä jo tänään kuvaa".
Nyt on täydellinen sulku meidän puolen kaikkiin juhliin ja tilaisuuksiin. Somessa tuo valittaa, että miksi hänet hylätään, miksi ei ole tervetullut. Siinäpä miettimistä.
Kerrotko mitä pahaa olen tehnyt? Enhän edes tapaa näitä ihmisiä, kuin hyvin harvoin ja silloin jossain mieheni sisaren lasten synttäreillä?!? ap
Vierailija kirjoitti:
Miten laitat sähköpostiin ja twitteriin estot? Ihmiselle, joka osaa tehdä uusia sähköposteja ja twitter -tilejä? ap
Mun sähköpostissa on toiminta jossa voi lukemattomat sähköpostit kipata suoraan roskakoriin. On myös estokin.
Mutta olenkin vaan tavallinen yksinkertainen ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Ompa outo suku, miehesi mukaan lukien. Oletko kysynyt mieheltäsi miksi menee yksin juhlapyhinä sukuloimaan.? Minä suuttuisin jos ei pyydetä mukaan perhettä. Ottaako miehesi lapsia isovanhemmille koskaa.?
Miksi hän ottaisi vaimonsa aikuiset lapset mukaansa kun vaimokin(avo) inhoaa hänen sukuaan? Eihän heillä yhteisiä eikä miehellä joka viiskymppisenä löytää eka naisen taida olla lapsia.
Ihanasti ihmiset haluaa ymmärtää miten ymmärtää. Tottakai vihaan ihmisiä, jotka ovat alusta asti vihanneet minua. Jo ennen ensitapaamista.
Tarina on oikeasti paljon sakeampi, kuin tässä on kerrottu. En saisi teitä uskomaan kaikkia käänteitä vaikka olisi mikä, kun ette usko tarinaakaan, josta on poistettu mahdollisimman monta yksityiskohtaa.
Jos minua ei kutsuta anopille, miksi minun aikuiset lapseni kutsuttaisiin anopille?
ap
Eniten hämmentää tämä:
"Mieheni viettää kaikki juhlapyhät perheensä kanssa ja minä lasteni ja ystävieni kanssa."
Mä en välittäisi pätkääkään, vaikkei miehen sukulaiset pitäisi minusta. Mutta mies sais hyvin äkkiä lähtöpassit, jos viettäisi juhlapyhät lapsuudenperheensä kanssa. Eikä oman perheensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olet kuin veljeni vaimo. Välit laitettiin kokonaan poikki viime vuonna, kun pikkusiskon häissä oli ehdoton kuvauskielto, se perusteltiin ja jopa pappi siitä kirkossa erikseen muistutti. Ja mitä teki veljen vaimo: oli haukkana ottamassa kuvia sekä morsiamen kävelystä kohti alttaria että vihkimisen jälkeen kirkon ovella. Kun pikkusisko kysyi, että miksi ihmeessä piti kuvata, niin vastaus oli, että "ei mun kaverit muuten olisi saaneet teistä jo tänään kuvaa".
Nyt on täydellinen sulku meidän puolen kaikkiin juhliin ja tilaisuuksiin. Somessa tuo valittaa, että miksi hänet hylätään, miksi ei ole tervetullut. Siinäpä miettimistä.
Kerrotko mitä pahaa olen tehnyt? Enhän edes tapaa näitä ihmisiä, kuin hyvin harvoin ja silloin jossain mieheni sisaren lasten synttäreillä?!? ap
Pilkkuvirheiden perusteella et ole saanut peruskoulun päättötodistusta.
Vierailija kirjoitti:
Eniten hämmentää tämä:
"Mieheni viettää kaikki juhlapyhät perheensä kanssa ja minä lasteni ja ystävieni kanssa."
Mä en välittäisi pätkääkään, vaikkei miehen sukulaiset pitäisi minusta. Mutta mies sais hyvin äkkiä lähtöpassit, jos viettäisi juhlapyhät lapsuudenperheensä kanssa. Eikä oman perheensä.
Ehkei hän ole tutustunut vaimonsa aikuisiin lapsiin tai he eivät pidä "isäpuolestaan." Eihön hän ole mitään sukua vaimonsa lapsille.
Tyttöystäväni isä ja äiti ei halua olla kanssani missään tekemisissä. Ne kuvitteli joskus että elän tyttöystäväni rahoilla koska olin työtön ja minä sanin niille että en minä köyhän naisen kanssa olisikaan.. Tyttöystäväni pyysi kuukauden tutustumisen jälkeen sen luokse muuttamaan. Ollaan oltu 12 vuotta yhdessä. En ole tavannut tyttöystäväni sukulaisia koskaan ja kerran sen vanhemmat.
No jopas jotakin. Aikamoinen soppa. Ehkä mä vaan vetäytyisin ja esittäisin kuollutta ja pyytäisin, että mies kertoisi meidän jo eronneen. Jos joku katoaa, se ei voi myöskään ärsyttää.
Mitä jos vaan ghostaisi nämä ihmiset. Olisi kuin ei olisikaan.
Vierailija kirjoitti:
1. Meillä ei ole yhteisiä lapsia. Minulla on aikuiset lapset.
2. Anoppi aloitti häiriköinnin kun sai tietää nimeni. Ei vasta silloin kun tapasimme ensimmäistä kertaa. Olen tehnyt kaksi rikosilmoitusta anopista aiheina kotirauhan rikkominen ja yksityissuojan rikkominen.
3. Onhan se vähintään erikoista, että ei ole mitään välejä. Miehelläni on hyvät välit minun sukuuni.
Mitä vikaa simun nimessäsi on anopin mielestä?
Vierailija kirjoitti:
Provo.
Olet ap päästäsi sekaisin. Mitähän paskaa olet vetänyt turpaasi vkonloppuna?
Etkä ole edes töissä, kun keskipäivällä oksennat tänne.
En minäkään hyvällä katselis luuseri miniää, jolla ei ole muuta koulutusta, kuin peruskoulu. Ei ammattia.
Antaa poikani elättää hänet, ja miniä makaa laiskana sohvalla päiväkaudet, sätkää vetäen ja Netflixiä katsoen.
Haista sinä nar sis ti vit tu!
Minä en nykyään enää edes halua viettää aikaa saati juhlapyhiä anoppilassa. Vietän ne mielummin mukavassa seurassa, jossa ei tarvi pelätä miten päin saa olla ja mitä uskaltaa sanoa. :)
Vierailija kirjoitti:
Anoppi oli vuosia työelämässä. Miksi kysyt? ap
Kysyn siksi, että jos on vaikea persoonallisuushäiriö, niin ne vaikeudet näkyvät kyllä myös työelämässä.
No moni 70-80 vuotias on työelämässään jo tottunut käyttämään tietokoneita ja kännyköitä, joten kyllähän tuo nyt moneltakin onnistuu teknisessä mielessä. Eikä tosiaan tarvitse olla kuin siinä 7-kympin korvilla, että lapsenlapset ovat jo aikuisia.