Miten kertoa opettaja vanhempainillassa, että on kristitty?
Moikka!
Olen varhaiskasvatuksenopettaja ja minulla on tulossa vanhempainilta. Mikä olisi paras tapa kertoa vanhemmille, että olen kristitty? Olen mukana organisaatiossa joka tekee lähetystyötä, olen aktiivinen seurakunnassa ja teen myös vapaehtoistyötä seurakunnalle. En haluaisi hyppiä kenenkään varpaille ja tiedän että tämä on herkkä aihe monille.
Jumalan siunausta kaikille!
Kommentit (378)
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et pysty kirjoittamaan edes otsikkoa, etkä ole realiteeteissa.
Realiteeteillä tarkoitetaan... Mitä?
Söpöä muuten miten kaikki kielipoliisit aina hyökkää kun uskonnosta puhutaan. Ns. Kaikki aseet heti käyttöön
No niin, sieltähän se asenne alkaa jo pilkistää.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä nyt taas??? Eihän se sinun hihhulointisi mitenkään kuulu työpaikallesi?
Eli, parempi jättää kertomatta?
Uskonto ja BDSM seksi on sellaisia asioita kun voi jättää työpaikan ulkopuolelle.
Jokainen puhuu mistä tahtoo.
Vierailija kirjoitti:
Uskonto on asia joka ohjaa minua. Rakennan koko moraalisen ja eettisen ajattelutapani kristinuskon ympärille. Siitä syystä laitoinkin tämän ketjun pystyyn, koska ajattelin hiukka kokeilla kepillä jäätä.
Tiesitkö muuten, että on myös olemassa semmoinen asia kun uskonnonvapaus? Sekä myöskin se, että uskonnon takia ketään ei saa syrjiä? Minä tiedän tasan tarkkaan mitä laissa ja varhaiskasvatuksensuunnitelmassa lukee uskonnosta. Ja toimin niiden mukaan. En tuo uskotoa työhöni, mutta mikään ei muuta sitä tosiasiaa, olen uskossa ja aktiivinen kirkossa. Siksi kyselen, koska tämä on iso osa elämääni ja ohjaa minua.
(eri vastaa) Jos kerran et tuo uskontoa työhösi niin miksi koko avaus?
SIllä miten merkityksellinen asia sinulle on, ei ole merkitystä sen suhteen mitä säädökset ja ohjeet työn tekemisen osalta määrittelevät. Jos ne olisivat ristiriidassa, joutuisit etsimään uuden työn, koska uskonnonvapaus ei tarkoita sitä että sen verukkeella voisi tehdä asioita vastoin määräyksiä.
Suosittelen käyttämään työhön budjetoidun ajan ja energian oikeasti työhön liittyvien asioiden parissa, ei oman sielunmaisemasi kelaamiseen ja sen miettimiseen heijastuuko sisäinen maailmasi jotenkin ulospäin vai ei. Jos uskot että vakaumuksesi heijastuu positiivisella tavalla työhösi, hienoa, mutta se silloin riittää, eikä sinun tarvitse miettiä sitä pitäisikö sinun jotenkin erikseen kertoa siitä mihin sinä uskot. Sen teet vapaa-ajallasi.
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Uskossa oleminen on ihan normaalia ja toivottavaakin. Ei tarvinne kertoa. Risti kaulassa voisi olla hyva vinkki. Ehka tarvitsisi kertoa jos olet jokin rikollinen joka on suorittanut rangaistuksensa tms. Ehka myos jos olet vaihtanut tai siis esiinnyt toisena sukupuolena kuin omasi. Tuli kirjoitettua hieman sarkastisesti mutta noin se vaan minusta on.
Ole siunattu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä helvettiä nyt taas??? Eihän se sinun hihhulointisi mitenkään kuulu työpaikallesi?
Eli, parempi jättää kertomatta?
Uskonto ja BDSM seksi on sellaisia asioita kun voi jättää työpaikan ulkopuolelle.
Jokainen puhuu mistä tahtoo.
Ei viranhaltija. Tulee potkut.
Nuorisobarometri kai kertoi etta nuoret ovat sita mielta etta usko saa nakya. Ahdasmieliset vanhemmat voisivat ottaa oppia!
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et tietenkään kerro lainkaan. Miksi sinulla on tuollainen tarve kertoa maailmankatsomuksestasi vanhemmille? Eiköhän sen vanhempainillan tarkoitus ole ne mukulat ja teidän kaikkien yhteistyö.
Jos sinulla olisi lapsi, haluaisitko kuulla hänen vaka-opettajalta suoraan että hän on uskossa, vai haluaisitko kuulla sen huhupuheiden kautta kun olet juttelemassa muiden vanhempien kanssa?
Miksi asia nousisi "huhupuheeksi"? Ei normaaleja aikuisia kiinnosta kertoa "huhupuheita" toisista aikuisista ellei kyseessä ole jotenkin ongelmallinen tilanne.
Oletko nyt ihan varma tästä? Vauva foorumilla vielä? Someaikakaudella? Koko yhteiskuntahan oikein odottaa milloin tulee seuraava, mehukas juoru josta puhua.
Siis tarkoitat että olisi jotenkin ok alkaa tuntemattoman lapsen vanhemmalle kertoa että hei ootko kuullu tosta opesta..??? Meneekö nyt vähän reaalimaailma ja lööppijulkkikset sekaisin sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidat olla se sama ihminen, joka sai aikaan pitkän keskustelun aiheesta "ette usko, miten vaikea minun on olla ottamatta Jeesusta puheeksi ryhmäni lasten kanssa".
Tuo ketju ei saanut kovin hyvää vastaanottoa. Sen aloittaja oli paljastui hihhuliksi, jolla ei ollut minkäänlaista koulutusta alalle. Ketju poistui, kun paikalle ilmestyi uskonveljiä, jotka selvästi olivat harjaantuneet jyräämään väärät mielipiteet alleen.
En ole sama tyyppi ja minä olen yliopiston käynyt, eli saanut alani koulutuksen.
Voi olla, että kyseessä oli joku toinen. Hän esittäytyi kasvatustieteen kandiksi, vaikkei selvästi sitä ollut. Ruotsinkielinen. Kova halu oli päästä kertomaan lapsille uskonnosta. Ketjun lopussa hän pohti sitä, miten hän voisi kertoa lasten vanhem
"Mistä sinä tiedät, onko joku toinen keskustelija kandi vai ei?"
Tuo keskustelija ei tiennyt yliopisto-opiskeluista yhtään mitään. Kyllä sen huomaa.
Ketään ei kiinnosta mitä olet vapaa-ajallasi. Ei varsinkaan vanhempia. Hyvä jos viitsivät opetella nimesi
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Silti monet niistä puhuvat.
Asioissa, ja siinä miten niistä puhuu, on eroja.
On eria asia kertoa neutraalisti ja luontevasti osana keskustelua olleensa baarissa, kirkossa tai poliittisessa kokoontumisessa kuin kertoilla suureen ääneen röhönauraen kännioksenteluista ja seksihurjasteluista, käännyttää työkaveria uskoon tai paasata suu vaahdossa poliittisia mielipiteitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Silti monet niistä puhuvat.
Asioissa, ja siinä miten niistä puhuu, on eroja.
On eria asia kertoa neutraalisti ja luontevasti osana keskustelua olleensa baarissa, kirkossa tai poliittisessa kokoontumisessa kuin kertoilla suureen ääneen röhönauraen kännioksenteluista ja seksihurjasteluista, käännyttää työkaveria uskoon tai paasata suu vaahdossa poliittisia mielipiteitään.
Uskonto ja politiikka eivät kuulu työpaikalle.
Edelleen on epäselvää että miksi asiasta pitäisi kertoa??
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Miten politiikka ei kuulu opettajien keskusteluihin? En minä ainakaan haluaisi olla päiväkodissa/koulussa, jossa ei saisi politiikasta puhua.
Vierailija kirjoitti:
Siunausta Sinullekin!
Miten pystyt työskentelemään nykykoulussa, missä Setan propaganda on osa opetusta? Ja muutenkin opetetaan sateenkaariaatteen ja evoluutioteorian mukaisesti?
Itse en pystyisi.
T. Uskova
Ei hän missään koulussa opeta. Hän on päiväkodin täti, joka ei ole realiteeteissa kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Silti monet niistä puhuvat.
Asioissa, ja siinä miten niistä puhuu, on eroja.
On eria asia kertoa neutraalisti ja luontevasti osana keskustelua olleensa baarissa, kirkossa tai poliittisessa kokoontumisessa kuin kertoilla suureen ääneen röhönauraen kännioksenteluista ja seksihurjasteluista, käännyttää työkaveria uskoon tai paasata suu vaahdossa poliittisia mielipiteitään.
Uskonto ja politiikka eivät kuulu työpaikalle.
Se on sinun mielipiteesi.
Se, mikä on uskontoa, tai mikä on politiikka, on kuitenkin erittäin vaikeaa määritellä.
Onko horoskooppien lukeminen uskontoa? Onko väittely siitä, pitäisikö kylänraitille tehdä suojatie, politiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen on epäselvää että miksi asiasta pitäisi kertoa??
Koska on hyvä olla avoin asiasta, joka on monille herkkä aihe?
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen opettaja ja vuodikymmeniä työelämää takana. Ryyppyreissut, uskonto ja politiikka ja ylipäätään henk koht asiat ei kuulu edes sinne kahvipöytään.
Miten politiikka ei kuulu opettajien keskusteluihin? En minä ainakaan haluaisi olla päiväkodissa/koulussa, jossa ei saisi politiikasta puhua.
Tämä linjaus löytyy ihan peruskäytösoppaista.
Tulikohan ap keksitty aloitus, oletko hurskaus pisteitä hakemassa?
Uskonto ja BDSM seksi on sellaisia asioita kun voi jättää työpaikan ulkopuolelle.