Miten kertoa opettaja vanhempainillassa, että on kristitty?
Moikka!
Olen varhaiskasvatuksenopettaja ja minulla on tulossa vanhempainilta. Mikä olisi paras tapa kertoa vanhemmille, että olen kristitty? Olen mukana organisaatiossa joka tekee lähetystyötä, olen aktiivinen seurakunnassa ja teen myös vapaehtoistyötä seurakunnalle. En haluaisi hyppiä kenenkään varpaille ja tiedän että tämä on herkkä aihe monille.
Jumalan siunausta kaikille!
Kommentit (378)
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että trolli ei vieläkään ole keksinyt järkevää syytä miksi tässä tarinassa hänen pitäisi kertoa asiasta vanhemmille :D
Jännää, miten he jotka vastaa, ei ole keksinyt yhtään järkevempää syytä kun minä, miksi ei kertoa.
Minä opetan alle 6v lapsia työkseni, 8 tuntia päivässä. Minä perustan arvoni ja moraalikäsitykseni kirkonoppeihin. Tämä vaikuttaa suoraan työhöni siten, että teen valintoja sen mukaan. Ihan kuten joku, joka on ateisti, feministi, post-strukturalisti taikka liberalisti tekee valintoja sen mukaan, mikä on hänelle tärkeää.
Olen pienessä kunnassa, alle 10.000 asukasta. Eli kaikki tuntee toisensa ja vanhemmat tekevät juttuja yhdessä vapaa-ajallaan. Siksi on mielestäni ihan fiksua, kertoa mitkä arvoni ovat.
Kukaan ei ole muuten vieläkään kertonut missä kohtaa valtakunnan vasussa taikka varhaiskasvstukse
Ainakaan suomen kielioppi ei ole sinulla hallussa.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita risti kaulaan ja kerrot sen edustavan arvojasi. Siunausta!
Tämä onkin hupaisaa, että kristityt ovat ottaneet sadistisen kidutusvälineen tunnuksekseen. Itselle ei tulisi mieleenkään ottaa mitään ristiä, giljotiiniä tai muutakaan väkivaltaa edustavaa välinettä ihanteeksi.
Käytämme ristiä, koska Jeesus kärsi siinä meidän puolesta. Käytämme ristiä, koska pahuuden taakka on tajuttoman iso, mutta Jeesus on kärsinyt meidän puolesta ristillä, helpottaakseen meidän taakkaa. Se on kidutusväline, kyllä. Käytämme sitä siksi, että meidän ei tarvitse kiduttaa itseämme turhilla taakoilla.
Jos olisi hirtetty, niin kirkkojen katoilla olisi nyt hirttosilmukoita.
Jep, luultavasti.
Vierailija kirjoitti:
Miksi se pitää kertoa? Se ei vaikuta opetukseen. Ja jos vaikuttaa, olet väärällä alalla. Enhän minäkään kertonut Postilla, että olen animisti, kun se ei vaikuttanut postien jakamiseen.
Siksi.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä että trolli ei vieläkään ole keksinyt järkevää syytä miksi tässä tarinassa hänen pitäisi kertoa asiasta vanhemmille :D
Jännää, miten he jotka vastaa, ei ole keksinyt yhtään järkevempää syytä kun minä, miksi ei kertoa.
Minä opetan alle 6v lapsia työkseni, 8 tuntia päivässä. Minä perustan arvoni ja moraalikäsitykseni kirkonoppeihin. Tämä vaikuttaa suoraan työhöni siten, että teen valintoja sen mukaan. Ihan kuten joku, joka on ateisti, feministi, post-strukturalisti taikka liberalisti tekee valintoja sen mukaan, mikä on hänelle tärkeää.
Olen pienessä kunnassa, alle 10.000 asukasta. Eli kaikki tuntee toisensa ja vanhemmat tekevät juttuja yhdessä vapaa-ajallaan. Siksi on mielestäni ihan fiksua, kertoa mitkä arvoni ovat.
Kukaan ei ole muuten vieläkään kertonut mis
Totta, mutta eikös sinulta puutu pilkku tuossa lauseessa? "Ainakaan suomen kielioppi, ei ole sinulla hallussa" Kielipoliisit korjatkoon jos olen väärässä.
Että miten kerrot aikuisille ihmisille, että sinä uskot satuolentoihin ja sinut olisi silti otettava vakavasti?
Vierailija kirjoitti:
Että miten kerrot aikuisille ihmisille, että sinä uskot satuolentoihin ja sinut olisi silti otettava vakavasti?
Miten sinä kysyt tuollaisen kysymyksen ja oletat että sinut otetaan vakavasti?
Kristitty ope kirjoitti:
Jos opettaja kertoo olevansa jonkun tietyn uskonnon, ideologian tai poliittisen suuntauksen kannattaja, vanhemmat olettavat että hän aikoo tuputtaa aatteitaan heidän lapsilleen. Tästä ei ymmärrettävästi pidetä. Paras olla hiljaa noista asioista. Oletat ilmeisesti että kristinusko on jonkinlainen positiivinen ja sallittu poikkeus, mutta ei se ole.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Jos opettaja kertoo olevansa jonkun tietyn uskonnon, ideologian tai poliittisen suuntauksen kannattaja, vanhemmat olettavat että hän aikoo tuputtaa aatteitaan heidän lapsilleen. Tästä ei ymmärrettävästi pidetä. Paras olla hiljaa noista asioista. Oletat ilmeisesti että kristinusko on jonkinlainen positiivinen ja sallittu poikkeus, mutta ei se ole.
Tästä syystä minusta on tärkeä olla avoin. Muuten kylällä voi käydä tämmöinen keskustelu:
1: "Näin muuten Kallen ja Villen opettajan kirkossa, otti siellä porukkaa vastaan kun oli serkun konfirmaatio. Kuulemma joka sunnuntai siellä ja lukee myös Raamattua jumalanpalveluksissa"
2: "Mitä v***ua? Onko se joku hihhuli? Yrittääkö se aivopestä meidän lapsia?"
1: "Varmaan, näin kans ku se jutteli papin kanssa! Kuuntelin mistä puhuvat ja ilmeisesti miettivät mitä tekstiä ope lukee parin sunnuntain kuluttua!"
2: "Aivan älytöntä! Eihän se sovi että meidän Villeä opettaa joku lahkolainen!"
Ja tämä ei ole yhtään kaukaa haettua, kun asuu alle 10.000 ihmisen kunnassa.
Ja vielä kerran. Töissä seuraan vasua. Kertominen/mainitseminen vanhemmille, kun lapset ovat kotona, ei ole sama asia kun saarnaaminen, tuputtaminen, paasaaminen taikka aivopesu.
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita risti kaulaan ja kerrot sen edustavan arvojasi. Siunausta!
Tämä onkin hupaisaa, että kristityt ovat ottaneet sadistisen kidutusvälineen tunnuksekseen. Itselle ei tulisi mieleenkään ottaa mitään ristiä, giljotiiniä tai muutakaan väkivaltaa edustavaa välinettä ihanteeksi.
Käytämme ristiä, koska Jeesus kärsi siinä meidän puolesta. Käytämme ristiä, koska pahuuden taakka on tajuttoman iso, mutta Jeesus on kärsinyt meidän puolesta ristillä, helpottaakseen meidän taakkaa. Se on kidutusväline, kyllä. Käytämme sitä siksi, että meidän ei tarvitse kiduttaa itseämme turhilla taakoilla.
Ei, vaan kyseessä on väkivaltakultti. Jos yhtään olet lukenut Raamattua, se on läpeensä täynnä väkivaltaa ja sen uhkaa. Sillä tavoin kontrolloitiin muinaista kansaa ja näemmä nykyistäkin.
Vierailija kirjoitti:
Voithan itsesi esitellessä kertoa miten vapaa-aikaasi vietät ja sitten mainita, että sinun maailmankatsomuksestasi huolimatta päiväkotiryhmässä käsitellään tätäkin aihetta varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti.
Halutessasi voit vinkata, että tarpeen tullen sinulta voi kysyä apua myös hengellisissä asioissa mutta mainitse myös, ettet itse ota aihetta tämän enempää esille oma-aloitteisesti.
Ainakin meidän pienehkössä kaupungissa voisi epämiellyttävät huhut lähteä liikkeelle ja epäilys alkaisi kasvaa vanhemmissa. Ette uskokaan, miten monesta aiheesta päiväkotilasten vanhemmat keksivät valituksiaan tehdä!
Hyvä yritys anonyymisti, ope :D
Tai siis tosi huono.
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Jos opettaja kertoo olevansa jonkun tietyn uskonnon, ideologian tai poliittisen suuntauksen kannattaja, vanhemmat olettavat että hän aikoo tuputtaa aatteitaan heidän lapsilleen. Tästä ei ymmärrettävästi pidetä. Paras olla hiljaa noista asioista. Oletat ilmeisesti että kristinusko on jonkinlainen positiivinen ja sallittu poikkeus, mutta ei se ole.
Tästä syystä minusta on tärkeä olla avoin. Muuten kylällä voi käydä tämmöinen keskustelu:
1: "Näin muuten Kallen ja Villen opettajan kirkossa, otti siellä porukkaa vastaan kun oli serkun konfirmaatio. Kuulemma joka sunnuntai siellä ja lukee myös Raamattua jumalanpalveluksissa"
2: "Mitä v***ua? Onko se joku hihhuli? Yrittääkö se aivopestä meidän lapsia?"
1: "Varmaan, näin kans ku se jutteli papin kanss
öö.. oikeasti toi tarina menee niin että ketään ei kiinnosta jos olet hyvä ja pidetty työntekijä.
Pyöritteleekö kaikki uskovaiset tällaisia päässään, että pitääkö kertoa vai eikö kertoa?
Vaikuttaa tosi rasittavalta meiningiltä henkisesti.
Vierailija kirjoitti:
Pyöritteleekö kaikki uskovaiset tällaisia päässään, että pitääkö kertoa vai eikö kertoa?
Vaikuttaa tosi rasittavalta meiningiltä henkisesti.
Eivät pyörittele - harvemmat ennemminkin. Suurin osa ei koe tuskia mistään ristiriidasta ammatillisten perusperiaatteiden ja henkilökohtaisen vakaumuksen välillä. Uskovainen ei joudu mihinkään vakaumukselliseen ristiriitaan esimerkiksi noudattaessaan kasvatuksesta ja opettamisesta voimassaolevaa lainsäädäntöä ja opetussuunnitelmia. Sen kaltaiset ristiriidat, jotka tulevat ajatuksista velvollisuudesta evankelioida uskoon "kaikki vastaantulevat" perustuvat ammattihenkilön omaan maailmankuvaan, eivätkä realistisesti suhteudu hänen työtehtäväänsä, ja ongelma tulisi ratkaista joko sielunhoidon tai psykologian alan avuin.
Vierailija kirjoitti:
Kristitty ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita risti kaulaan ja kerrot sen edustavan arvojasi. Siunausta!
Tämä onkin hupaisaa, että kristityt ovat ottaneet sadistisen kidutusvälineen tunnuksekseen. Itselle ei tulisi mieleenkään ottaa mitään ristiä, giljotiiniä tai muutakaan väkivaltaa edustavaa välinettä ihanteeksi.
Käytämme ristiä, koska Jeesus kärsi siinä meidän puolesta. Käytämme ristiä, koska pahuuden taakka on tajuttoman iso, mutta Jeesus on kärsinyt meidän puolesta ristillä, helpottaakseen meidän taakkaa. Se on kidutusväline, kyllä. Käytämme sitä siksi, että meidän ei tarvitse kiduttaa itseämme turhilla taakoilla.
Ei, vaan kyseessä on väkivaltakultti. Jos yhtään olet lukenut Raamattua, se on läpeensä täynnä väkivaltaa ja sen uhkaa. Sillä
Aiotko vaan skippaa ihan täysin uuden testamentin ja Jeesuksen opit?
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin opettele suomen kieli ja vasta sitten järjestä vanhempainilta. Laskin tekstistäsi ainakin viisi vakavahkoa kielioppivirhettä.
Samaa ajattelin. Joten epäilen opettajuuttasi, kun kielioppi noin pahasti tökkii. Ja sitähän sinun pitäisi niille oppilaillesi opettaa.
Entä miksi ( jos oletetaan, että todella olet opettaja ) sitä uskossaolemistaan pitäisi kenellekään kertoa? Tuskin siitä kukaan on kiinnostunutkaan.
Jos kysyvät, sano, että olet uskossa. Ja se siitä. Ei niitä omia vakaumuksiaan tarvitse missään muussakaan ammatissa erityisemmin tuoda julki. Ellet ole pappi, paitsi että papiltakaan sitä tuskin kysytään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöritteleekö kaikki uskovaiset tällaisia päässään, että pitääkö kertoa vai eikö kertoa?
Vaikuttaa tosi rasittavalta meiningiltä henkisesti.
Eivät pyörittele - harvemmat ennemminkin. Suurin osa ei koe tuskia mistään ristiriidasta ammatillisten perusperiaatteiden ja henkilökohtaisen vakaumuksen välillä. Uskovainen ei joudu mihinkään vakaumukselliseen ristiriitaan esimerkiksi noudattaessaan kasvatuksesta ja opettamisesta voimassaolevaa lainsäädäntöä ja opetussuunnitelmia. Sen kaltaiset ristiriidat, jotka tulevat ajatuksista velvollisuudesta evankelioida uskoon "kaikki vastaantulevat" perustuvat ammattihenkilön omaan maailmankuvaan, eivätkä realistisesti suhteudu hänen työtehtäväänsä, ja ongelma tulisi ratkaista joko sielunhoidon tai psykologian alan avuin.
Jos näillä viitataan meikäläiseen, on erittäin selkeää että minun kirjoituksia tänne ei ole luettu.
Ja kaikki uskovaiset eivät ole yhtä näyvässä roolissa kun minä mitä tulee uskontoon, vapaehtoistyöhön seurakunnassa taikka evankelisti työhön.
Summa summarum, suurimmalla osalla uskovaisia ei ole samaa dilemmaa kun minulla. Jos olisin postissa töissä, minun ei tarvitsisi miettiä tätä ollekaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan ensin opettele suomen kieli ja vasta sitten järjestä vanhempainilta. Laskin tekstistäsi ainakin viisi vakavahkoa kielioppivirhettä.
Samaa ajattelin. Joten epäilen opettajuuttasi, kun kielioppi noin pahasti tökkii. Ja sitähän sinun pitäisi niille oppilaillesi opettaa.
Entä miksi ( jos oletetaan, että todella olet opettaja ) sitä uskossaolemistaan pitäisi kenellekään kertoa? Tuskin siitä kukaan on kiinnostunutkaan.
Jos kysyvät, sano, että olet uskossa. Ja se siitä. Ei niitä omia vakaumuksiaan tarvitse missään muussakaan ammatissa erityisemmin tuoda julki. Ellet ole pappi, paitsi että papiltakaan sitä tuskin kysytään.
Siksi.
Jos tulee hyvä kohta, missä esimerkiksi keskustellaan kasvatusadioista, tartu tilaisuuteen. Kerro vaikka, että vakaumuksesi mukaan uskot, että Jumala rakastaa jokaista lasta ja aikuista. Se on tärkein sanoma. Hyv
ä ja paha taistelee aina meistä. Valitse hyvä ja anna anteeksi.
Kysymys kuului olla: "MIKSI pitäisi kertoa?"
Miksi se pitää kertoa? Se ei vaikuta opetukseen. Ja jos vaikuttaa, olet väärällä alalla. Enhän minäkään kertonut Postilla, että olen animisti, kun se ei vaikuttanut postien jakamiseen.