Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko täällä muita ainoita lapsia, joiden muistisairas vanhempi asuu hoivakodissa pitkän välimatkan päässä?
15.09.2024 |
Itse olen ainoa lapsi ja muutin jo nuorena pois kotipaikkakunnalta satojen kilometrien päähän. Elämä on siis muodostunut muualle ja pitkään kaikki olikin ihan hyvin kunnes pari vuotta sitten yksinasuva vanhempani 79v sairastui muistisairauteen, eikä enää kyennyt asumaan kotonaan, eikä hoitamaan asioitaan. Muutos tuli hyvin nopeasti ja yllättäin. En mitenkään pystynyt olemaan koko ajan paikan päällä auttamassa, mutta tietenkin tein etänä minkä pystyin hänen asioiden hoitamiseksi. Nyt hän asuu hoivakodissa ja kurjaa tilanteessa on satojen kilometrien välimatka, kun ei pääse siellä vierailemaan tarpeeksi usein ja siitä stressiä ja pahaa mieltä päivittäin. Onko teillä muilla vastaavaa tilannetta, että olette ainoa lapsi kaukana ja muistisairas tai muuten iäkäs huonokuntoinen omainen hoivakodissa, jonne ette pääse, kuin harvemmin ja miten henkisesti ym. jaksatte tilannetta? Itse mietin päivittäin miten ratkaista tilanne, mutta en keksi oikein mitään järkevää.
Kommentit (63)
Suosittelisin selvittämään voiko vanhukselle saada hoivapaikan lähempää. Vaikka hän ei itse muistaisikaan kuinka usein hänen luonaan vieraillaan, valitettavasti laitoksissa fuskataan hoidossa jos omaiset eivät tee yllätyskäyntejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllähän ne päivien määrä vähenee ihan jokaisella koko ajan jo ennen sitä muistisairausdiagnoosiakin. Se toki on totta että usein elämän rajallisuuteen havahtuu siinä vaiheessa kun se jotenkin konkretisoituu omalla tai läheisen kohdalla. Esim. huomaa että läheiset ovat iäkkäitä tai sairastuvat vakavasti.
Minkä takia et ottanut äitiä lähemmäs sinua asumaan????????
Lähipiirini kokemusten perusteella muistisairas saa parempaa hoitoa ja hoivaa pienemmillä paikkakunnilla kuin potilasmassan osana isommissa kaupungeissa. Pyri selvittämään, kummalla paikkakunnalla hoiva on inhimillisempää ennen muuttoja.
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia et ottanut äitiä lähemmäs sinua asumaan????????
Äiti ilmeisesti oli muutosvastarintainen eikä halunnut muuttaa. Ei se muuttaminen onnistuu ilman että se muuttaja muuttamiseen suostuu oli jän muistisairas tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Ei ole vielä. Äitini sai minut nuorena, mutta todennäköisesti se on edessä jossain vaiheessa. Onneksi välimatkaa ei ole kuin n. 150km ja sen kyllä jaksaa ajaa viikonloppuisin. Ihmettelen suuresti jos ei sairastu muistisairauteen. Isäni tässä vuosien sisällä tod. näk. kaatuu ns. Saappaat jalassa sydänoireisiin. On sen verran huonot elintavat ja sydänsairauksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Puhelimet on keksitty jo aika kauan sitten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Puhelimet on keksitty jo aika kauan sitten.
Voihan sitä puhelimitsekin vaatia, mutta eipä sitä näe, toteutetaanko niitä vaatimuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole pitkää välimatkaa, vaan lyhyt. Joten käyn viikottain. Viikkoni kamalin hetki, jonka suoritan johtuen omasta tunnollisuudesta tai mistä lie ja kauempana asuvien sisarusten painostuksesta. Käyn ottamassa kaikkien puolesta haukut, kun ei kukaan käy ja täällä makuutetaan. Käyn yleensä perjantaisin töiden jälkeen ja palaan Alkon kautta. Seuraan huvikseni urheilukellostani kauanko ( ja montako viinilasillista) kestää, että kehoni stressireaktiot normalisoituvat. Yleensä menee tunteja/ koko ilta.
Kadehdi vapaasti, ap.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin selvittämään voiko vanhukselle saada hoivapaikan lähempää. Vaikka hän ei itse muistaisikaan kuinka usein hänen luonaan vieraillaan, valitettavasti laitoksissa fuskataan hoidossa jos omaiset eivät tee yllätyskäyntejä.
Ei hoidosta fuskata, mutta ei tehdä mitään ekstraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Puhelimet on keksitty jo aika kauan sitten.
Voihan sitä puhelimitsekin vaatia, mutta eipä sitä näe, toteutetaanko niitä vaatimuksia.
No et sä sitä oikeastaan näe vaikka kävisit joka päivä. Vaatia aina voi mutta harvoin niitä omaisten vaatimuksia toteutetaan tehtiin ne sitten puhelimessa tai kasvotusten. Jos hoito ei kelpaa siitä voi toki kieltäytyä ja hoitaa vanhuksensa itse. Tai etsiä joku muu kuin yhteiskunnan kustantaman ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Puhelimet on keksitty jo aika kauan sitten.
Voihan sitä puhelimitsekin vaatia, mutta eipä sitä näe, toteutetaanko niitä vaatimuksia.
No et sä sitä oikeastaan näe vaikka kävisit joka päivä. Vaatia aina voi mutta harvoin niitä omaisten vaatimuksia toteutetaan tehtiin ne sitten puhelimessa tai kasvotusten. Jos hoito ei kelpaa siitä voi toki kieltäytyä ja hoitaa vanhuksensa itse. Tai etsiä joku muu kuin yhteiskunnan kustantaman ratkaisu.
Kyllä monessa paikassa vaan toteutetaan ja ne yksinäiset vanhukset jäävät sitten vähemmälle huomiolle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli sama tilanne pari vuotta. Välimatkaa 500 km. Äitini kuoli heinäkuussa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Äitisi on juuri unelmahoidettava. Kukaan ei käy kyttäämässä ja vaatimassa.
Puhelimet on keksitty jo aika kauan sitten.
Voihan sitä puhelimitsekin vaatia, mutta eipä sitä näe, toteutetaanko niitä vaatimuksia.
No et sä sitä oikeastaan näe vaikka kävisit joka päivä. Vaatia aina voi mutta harvoin niitä omaisten vaatimuksia toteutetaan tehtiin ne sitten puhelimessa tai kasvotusten. Jos hoito ei kelpaa siitä voi toki kieltäytyä ja hoitaa vanhuksensa itse. Tai etsiä joku muu kuin yhteiskunnan kustantaman ratkaisu.
Kyllä monessa paikassa vaan toteutetaan ja ne yksinäiset vanhukset jäävät sitten vähemmälle huomiolle.
Juu juu... ja jos toteutetaan niin miksi sillä olisi merkitystä vaatiiko kasvotusten vai keskustelee asiasta asiallisesti puhelimessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suosittelisin selvittämään voiko vanhukselle saada hoivapaikan lähempää. Vaikka hän ei itse muistaisikaan kuinka usein hänen luonaan vieraillaan, valitettavasti laitoksissa fuskataan hoidossa jos omaiset eivät tee yllätyskäyntejä.
Ei hoidosta fuskata, mutta ei tehdä mitään ekstraa.
Ja varmasti fuskataan. Ei vaihdeta vaippoja eikä käytetä suihkussa, mutta kun tiedetään että tytär voi pelmahtaa paikalle koska tahansa, ovat skarppeja.
Äitini asuu vielä omakotitalossa, 97 v, aamuin illoin käy puuronkeittäjä ja lääkkeet antamassa. Siivooja käy jne. Itse olin lähes koko kesän. Menen taas ennen joulua.
En ole ainoa lapsi ja muistisairas isänikin on jo kauan sitten kuollut. Haluan sanoa sen, että muistisairas valitettavasti usein unohtaa jopa ne lähimmäisensä. Eli kannattaa puntaroida asiaa siltäkin kannalta. Läheiselle muistisairaus on raastavaa seurattavaa.
Minun siskoni kävi vanhempieni luona monta kertaa viikossa, koska oli töissä lähellä vanhempieni kotia. Kun isä joutui sairaalaan, vein hänelle valokuvia. Katsoimme niitä yhdessä ja kysyin siskoni kuvan kohdalla, että kukas tässä on. Isä sanoi, että joku rouva kai kun sillä on lapsikin sylissä. Kysyin sitten (itseeni viitaten), että kerropa mulle Minnasta jotain. Isä vastasi että "Minna on 8-vuotias ja käy ratsastustunneilla". Isällä ei siis ollut aavistustakaan, että minä olin keski-ikäinen ja siinä vieressä.
Siirrätä omaisesi omalle asuinpaikkakunnallesi.
Alue: Aihe vapaa
Itse olisin varmaan ihan tyytyväinen tilanteeseen, mutta koska sinä et ole, niin alat puuhaamaan vanhempasi muuttoa kotiseudullesi.