Miten estätte itseänne ostamasta tavaraa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En oikeasti ymmärrä tuollaista ostelumaniaa. Kannattaisi miettiä, onko elämän sisältö muuten ihan riittävän hyvä, paikkaatko jotain puutetta shoppailulla.

Minä ainakin olen paikannut. Omaehtoisen luottokiellon takia ei enää ole helppoa päästä tuhlaamaan.

Tattis vain Kivimäelle. Ei tietomurron jälkeen tee enää mieli käyttää rahaa edes pään selvittämiseen terapiassa.

Vierailija kirjoitti:

Pääsin työttömäksi 590 euron tuloilla ostelu loppui kuin seinään ja elämästä tuli jännittävää eloonjäämistaistelua.

🤣. Anteeksi, ei ole tarkoitus ivailla, mutra esität sen hauskasti.,jännittävä eloonjäämistaistelu. 

Mä yritän nykyisin vain sietää tätä yksinäisyyttä enkä yritä enää täyttää elämäni tyhjyyttä sen paremmin tavaroilla kuin päihteilläkään. 

Ei se nimittäin auta kuitenkaan vaan ihan yhtä yksinäinen sitä on vaikka kuinka olisi päissään ja nurkat pyöreinä tavaraa. Ja varsinkaan kun ne tavarat ja vaatteet on niitä joita aikoo käyttää ja tarvita vasta sitten kun se oma, oikea elämä alkaa ja missä ei ole enää yksinäinen.

Surulliseksi niiden näkeminen vaan tekee. Parempi pistää kaikki kaappiin vaikka ne on jo täynnä entisiäkin unelmia.

Yleensä katuu sekä päätöstä jättää ostamatta jotakin että kaikenlaiseen tuhlattua rahaa. Helpointa on yleensä siksi vain vältellä sellaisia paikkoja, joissa syntyy mielihalu ostella kaikenlaista (ne hyvät alennusmyynnit, "halpa" pikkusälä Normalista yms.).

Vierailija kirjoitti:

Mä ihan kylmästi olen avaamatta ainuttakaan verkkokauppaa ihan vaan huvikseen ja ajankuluksi. Ei ollut helppoa ja vaati kyllä itsekuria, mutta lopulta se onnistui enkä ole ostanut enää yli vuoteen yhtään mitään verkosta vaikka kyllä mä ihan oikeasti tarpeeseen olen itselleni luvan ostoksiin antanutkin.

Ei vaan ole ollut mitään tarvetta millekään _yllättäen_ kun on shoppaillut aiemmin ihan liikaa. Vaatetta ja kenkiä on varmasti loppuelämän ajaksi ja käytän nyt nämä ensin pois.

Mä taas välillä käyn klikkailemassa ostoskoriin vaikka ja mitä. Sitten poistun kaupasta ostamatta niitä enkä hetken kuluttua edes muista mitä laitoin koriin.

En selaa turhaan nettikauppoja enkä käy kaupoissa jos ei ole tarve. Harkitsen kunnolla ja ostan usein sitten vähän parempaa, niin ei kerry "vähän sinne päin" juttuja jotka ei kuitenkaan ole ihan mitä halusin mikä johtaa uusiin ostoksiin. Muistelen muuttoja ja miten raskasta on roudata romuja paikasta toiseen. Siinäpä ne keinot.

Sillä että en saa ostamisesta mielihyvää. En nettishoppaile kuin silloin kun oikeasti on tarve etsiä jokin kapine. Olen minimalisti ja jokainen hankinta on tarkkaan mietitty. Jos jotain menee rikki, niin mietin onko minulla jotain muuta mikä ajaa saman asian. 

Ostan jonkun verran musiikkia fyysisinä julkaisuina. Osan joutuu tilaamaan ulkomailta ja varsinkin postikulujen kanssa hintaa tulee usein sen verran että sitä miettii tarkkaan mitä tilaa ja mitä jättää tilaamatta. Just meinasin tilata yhden vinyylin jota saa vain Jenkeistä, postikulujen kanssa sen vinyylin hinta olisi ollut yli 80€ siihen vielä tullaus jne. päälle. Jäi tilaamatta. 

Vierailija kirjoitti:

Mä yritän nykyisin vain sietää tätä yksinäisyyttä enkä yritä enää täyttää elämäni tyhjyyttä sen paremmin tavaroilla kuin päihteilläkään. 

Ei se nimittäin auta kuitenkaan vaan ihan yhtä yksinäinen sitä on vaikka kuinka olisi päissään ja nurkat pyöreinä tavaraa. Ja varsinkaan kun ne tavarat ja vaatteet on niitä joita aikoo käyttää ja tarvita vasta sitten kun se oma, oikea elämä alkaa ja missä ei ole enää yksinäinen.

Surulliseksi niiden näkeminen vaan tekee. Parempi pistää kaikki kaappiin vaikka ne on jo täynnä entisiäkin unelmia.

 

 

Sanoitit hyvin minunkin tunteeni. 

Olin vuosia ostamatta vaatteita ym. Nyt tänä kesänä olen ostanut vaatteita, tyynyliinoja ja keittiötarvikkeita kuluneiden tilalle. Nyt on hyvä fiilis kun on taas kaikki tarvittava rikä tarvitse ostaa mitään. Kävin läpi muös kaikki kaapit ja järjestelin uudelleen ja raivasin vangat vaatteet ja tavarat pois, nyt on kaikki tavarat tiedossa paremmin.

En ole koskaan ollut innostunut kaupoissa kiertelystä, Inhoan ostoksilla oloa, nykyään vieläkin enemmän.

Säästän rahaa ja mietin tarkkaan mitä tarviin. En osta esimerkiksi lehtiä tai jotain dvd levyjä koska ne on kertakäyttöisi kun leffan jaksaa katsoa vain kerran. Säästän rahaa ja ostan vaikka parempia vaatteita.

Shoppailuhimon iskiessä menen S-pankin appiin ja valitsen sieltä jonkun rahaston, johon sijoitan kympin. Minulla tulevat S-bonukset S-pankin tilille. En siis pysty mitenkään hurjastelemaan niillä rahoilla. 

 

Minusta on mielenkiintoista verrata rahastoja S-pankin sivulla toisiinsa ja tietenkin katsoa, että mihin ne sijoittavat. Kuluista kyllä indeksirahastot ovat fiksuimmat valinnat. Minulla on jo kohta 4000€ sijoitettuna rahastoihin eli kivasti olen houkutuksia torjunut.

Mietin, että tarvitsenko tavaraa todella. Mitä sillä tekisin ja löytyykö kaapistani jo vastaava hyvin toimiva esine. Millä tavalla uusia tavara parantaisi elämänlaatuani vai pölyttyisikö se vain kaapissa. Yritän myös kuvitella, miten hyvin tuote kestää ja mitä teen sille, jos se menee rikki tai kun se on kulunut ja vanha. Jaksanko pitää siitä huolta.

Harvoin ostan mitään tavaraa heti. Pari päivää ei riitä. Voin odottaa kuukaudenkin, käydä joskus katsomassa sitä, ja todeta että en tarvitse tavaraa eikä se kiinnosta minua enää.

Houkutusten välttäminen auttaa myös. En pyöri kaupoissa huvin vuoksi enkä selaa ajan kuluksi nettikauppoja. Naistenlehdet ja tarjouslehtien selailu kannattaa myös minimoida. Oveen Ei mainoksia. Älä myöskään tilaa nettikauppojen uutiskirjeitä. Jos et tiedä tarjouksista, et haksahda ostelemaan vain siksi, että joku on alennuksessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä ihan kylmästi olen avaamatta ainuttakaan verkkokauppaa ihan vaan huvikseen ja ajankuluksi. Ei ollut helppoa ja vaati kyllä itsekuria, mutta lopulta se onnistui enkä ole ostanut enää yli vuoteen yhtään mitään verkosta vaikka kyllä mä ihan oikeasti tarpeeseen olen itselleni luvan ostoksiin antanutkin.

Ei vaan ole ollut mitään tarvetta millekään _yllättäen_ kun on shoppaillut aiemmin ihan liikaa. Vaatetta ja kenkiä on varmasti loppuelämän ajaksi ja käytän nyt nämä ensin pois.

Mä taas välillä käyn klikkailemassa ostoskoriin vaikka ja mitä. Sitten poistun kaupasta ostamatta niitä enkä hetken kuluttua edes muista mitä laitoin koriin.

Temu on tuohon hyvä! Tavaran määrä on niin loputon, että klikkaillessa tajuaa ettei mitenkään ole mahdollista haalia itselleen kaikkea kiinnostavaa.

Rajatummasta valikoimasta tulisi ehkä napattua jotakin itselleen sellaisena löytönä, jota ei vain ole mahdollisuutta jättää hankkimatta ( selittelyä mielen sisäisesti että ellei nyt osta tästä pikkuputiikista tätä yhtä ainoaa hienoa jäljellä olevaa seinäkelloa, tulee varmasti katumaan sitä. Kannattaa siis nyt ostaa se, vaikka se on kallis jne.). Ja hupsista, mihin se tili tässä kuussa oikein katosi!

Ostan vain sellaista jota oikeasti haluan ja ellei löydy just sitä tiettyä niin olen ilman niin kauan kun löydän haluamani. Helposti voi mennä kuukausia etten osta muuta kuin ruokaa ja kotitarviketta. Kirppiksillä ja kaupoissa en jaksa enää pyöriä. 

Vierailija kirjoitti:

Ostan vain sellaista jota oikeasti haluan ja ellei löydy just sitä tiettyä niin olen ilman niin kauan kun löydän haluamani. Helposti voi mennä kuukausia etten osta muuta kuin ruokaa ja kotitarviketta. Kirppiksillä ja kaupoissa en jaksa enää pyöriä. 

Kirppiksiä kannattaa myös varoa. Liian helposti tulee haalittua tavaraa, jos sen saa vähällä vaivalla ja halvalla.

En koskaan osta mitään kun halvalla saa. Enkä osta muutenkaan mitään suunnittelematta.

kolme ulos ja yksi sisään olen yrittänyt :)

Vierailija kirjoitti:

Ostan jonkun verran musiikkia fyysisinä julkaisuina. Osan joutuu tilaamaan ulkomailta ja varsinkin postikulujen kanssa hintaa tulee usein sen verran että sitä miettii tarkkaan mitä tilaa ja mitä jättää tilaamatta. Just meinasin tilata yhden vinyylin jota saa vain Jenkeistä, postikulujen kanssa sen vinyylin hinta olisi ollut yli 80€ siihen vielä tullaus jne. päälle. Jäi tilaamatta. 

Posti toimittaa monesti paketit minne sattuu. Ostointoa netistä voi hillitä sekin, kun tajuaa että tilatun tavaran voi sen lähimmän noutopisteen sijaan joutua hakemaan jostain hyvin kaukaa ja hakureissuun pitää silloin varata aikaa. Ja kotiinkuljetuksia voi joutua päivystämään kotona tuntien ajan. Onko kiva tavara oikeasti kaiken sen ajan ja vaivan arvoinen? Myös hutiostosten palauttaminen on työlästä.