Lue keskustelun säännöt.
En usko alkuunkaan että vain 1% suomalaisista olisi autismin kirjolla
11.09.2024 |
Vaan se on periytyvä aivorakenne/piirre jota on joissain maissa enemmän kuin toisissa. Jossain Espanjassa se voi olla 1% mutta esim. Japanissa ja Suomessa 30-50%.
Ihan joka puolella arkielämässä työpaikalta asiakaspalveluun, kassoihin, ventovieraisiin, näkee ja kuulee ihmisiä jotka ovat selvästi "jöröjen" sijasta kirjolla. Ja helposti sen tunnistaa kun itsekin on diagnosoidusti.
Moni ei vaan saa diagnoosia tai ajattelee että se "jöröys nyt vaan kulkee meillä suvussa".
Kommentit (131)
Synnynnäinen tai ympäristön kasvattama burgeri...käännyn jälkimmäisen puoleen, Ihmiset vaan ovat outoja ihmisten johdosta. Eeen..niin näin se on. Harkitse,pyydän harkitse lisääntymistäsi paljon ennen kuin on liian myöhäistä.
Ehkä tääkin oli outo tulkinta mut siinä se onkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän diagnoosissa ole mitään järkeä jos joka toinen olisi kirjolla.
Ei monella lievemmillä ole diagnoosia mutta osa meistä kyllä tunnistaa itsensä. Itsehän olen joko ei-ylivilkas adhd tai hyvin lievästi autisti. Luultavimmin molemmat.
1% osuus on lähinnä naurettava. Totuus on ihan muuta. Eikä se haittaa.
Itselläni on huiput sosiaaliset taidot, mutta epäilen sen olevan taitavaa maskaamista, koska uuvun ihmisistä niin pahasti.
Ei sillä diagnoosilla kuitenkaan eläkettä saa joten ihan sama. Tämän ikäisenä selviää kyllä itsensä kanssa.
Voitteko kertoa mistä piirteistä tunnistatte? Millainen kävelytyyli ja millaiset mikroilmeet? Millainen on henkilö, joka ei ole ollenkaan asperger / autisti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän näitä edes diagnosoitu ennen 90-lukua.
niin, 1700-luvulla samoja ihmisiä on vain pidetty jonkun noitakirouksen alla olevina tai luultu että paha henki on ottanut ihmisestä vallan.
kun ei ole ollut ymmärrystä, tietoa ja faktaa vaan on menty uskomusten perusteella.
ei se tarkoita ettei heitä ole ollut olemassa silloin. ympäröivällä yhteiskunnalla ei vain ole ollut mitään käsitystä siitä että he ovat osa ihmisyyttä siinä missä monet muutkin ihmistyypit.
Tai sitten ei vain huomattu koska sen ajan elämäntyyli suosi hiljaista puurtajaa jolla oli vähän asiaa. Paitsi uskonnon suhteen tietysti oli riitoja kun suomalaiset oli niin kovapäinen kansa. Ja se pässimäisyyskin on yksi piirre, mutta ennen sitä katsottiin eri tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monet ihmiset suhtautuvat meihin autisteihin pilkallisesti. Ableismi on iso ongelma yhteiskunnassamme.
Vierailija kirjoitti:
Eihän näitä edes diagnosoitu ennen 90-lukua.
Ei moniakaan asioita ole ihmishistoriassa diagnosoitu kuin vasta 1990-luvun tai jopa 2000-luvun jälkeen.
Diabeetikkojen insuliiniresistanssia ei ymmärretty kunnolla kuin vasta 1976 ja ennen sitä diabeetikkoja kuoli ihan turhan takia kun luultiin että se ihminen nyt vaan on taipuvainen pyörtyilemään tai ei tykkää makeista elintarvikkeista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä. Heittäisin lonkalta, että noin joka neljäs tai viides ukko on kirjolla.
Itsensä tuntee jopa idiootiksi näiden keskellä eläessä.
Vierailija kirjoitti:
Synnynnäinen tai ympäristön kasvattama burgeri...käännyn jälkimmäisen puoleen, Ihmiset vaan ovat outoja ihmisten johdosta. Eeen..niin näin se on. Harkitse,pyydän harkitse lisääntymistäsi paljon ennen kuin on liian myöhäistä.
Ehkä tääkin oli outo tulkinta mut siinä se onkin.
Autismi on synnynnäistä. Se on tapa jolla aivojen neuronirakenne ja solukko järjestyy.
Ei sitä voi yhteiskunta muuttaa sen enempää kuin vaikka hiustesi väriä tai maksimipituuttasi. (Minimipituuteen voi toki yhteiskunta vaikuttaa, jos on hirveä nälänhätä/sota niin voi jäädä pätkäksi vaikka geenit mahdollistaisivat normipituuden)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
autistia käytetään myös solvaussanana. siksi moni ei haluakaan diagnoosia vaikka jokaikinen teko, sanominen ja ajatus viittaisi siihen että henkilö on ihan tyylipuhdas asperger tai autisti.
samoin moni jolla näitä piirteitä on valtavasti, vähättelee niitä ja sanoo että ei kaikkea tarvitse diagnosoida. mutta siitähän olisi vain henkilölle itselleen hyötyä kun saisi parempaa palvelua esim. lääkärissä.
Ei niitä diagnooseja haluamalla saa, kun terveydenhuollossa jumitutaan siihen haittaan. Minulla on ilmiselvästi autismin kirjolla oleva lapsi/nuori, mutta haitta ei ole terveydenhuollon näkökulmasta riittävä, koska ollaan osattu auttaa lasta eri ympäristöissä ja hänelle on sattunut ymmärtävät kaverin joilla on ymmärtävät perheet, niin hän ei vielä ainakaan ole masentunut, vaikeasti ahdistunut tai ryhtynyt kodin ulkopuolella aggressiiviseksi. Ainekset noihin kaikkiin on kyllä ollut, mutta on tunnistettu ajoissa ja muokattu tilannetta siedettövämmäksi. Lapsi turvaa aivan valtavasti kommunikoinnissa kavereihin tai vanhempiin, mutta koska kaverit ja vanhemmat auttaa niin pakka on vielä kasassa. Toivoisin lapselle kuntoutusta jonka ansiosta ei ehkä tarvitsisikaan tulla massiivista haittaa, mutta terveydenhuolto näyttää odottavan että ensin pitäisi vetää läheisten tuki pois, todeta että hups törmättiin seinään, ja sit voidaan miettiä diagnostiikkaa.
Lisäksi sitä ei-diagnosointia jonotettiin 1,5 vuotta siitä kun haettiin apua. Jota ei siis oikeastaan missään vaiheessa saatu, kun haitta ei ole riittävä (vaikka minä en voi lapsen tuen tarpeen vuoksi käydä esim. kokopäivätöissä ja lapsi ei todellakaan toimi ikätasoisen itsenäisesti).
Vierailija kirjoitti:
Eihän diagnoosissa ole mitään järkeä jos joka toinen olisi kirjolla.
Riippuu mikä diagnoosi on kyseessä ja onko se kyseiselle kansalle ominainen. Esim. Irlannissa 58% kansalaisista on saanut masennusdiagnoosin.
https://www.aware.ie/national-survey-2023/
Syitä on mm. todella ankean koleinen ja sateinen ilmasto, yleisesti heikot työllisyysmahdollisuudet muille kuin suhteita omaaville tai perijöille, hyvin yleiset perinnölliset sairaudet jotka alkavat nuorehkona ja ovat kivuliaita, syitä on monia.
On vastapainona monia maita joissa masennusta ei juuri edes ilmene tai esim. aspergeria ei juuri ilmene lapsissa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet, joilla on autismi haluavat kiduttaa ja pahoinpidellä vauvoja.
Suvussani on varmasti autismia. Isäni on jo iäkäs, mutta hän on ollut aina " outo". Huono ulosanti, vaikeuksia sosiaalisissa kanssakäymisissä ja juro, ankea, totinen persoona. Samoin sisaruksillaan. Itse olen introvertti, inhoan väkijoukkoja, sosiaalisuutta, väsyn ja hermostun, jos joudun liian pitkään olemaan ihmisten parissa. Olin aikoinaan päiväkodissa pätkän töissä, oli lopetettava, kun en kestänyt sitä meteliä ja kaaosta, pääni meni aivan sekaisin. Uskon, että meitä diagnosoimattomia kirjolla olevia on paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei monella lievemmillä ole diagnoosia mutta osa meistä kyllä tunnistaa itsensä. Itsehän olen joko ei-ylivilkas adhd tai hyvin lievästi autisti. Luultavimmin molemmat.
1% osuus on lähinnä naurettava. Totuus on ihan muuta. Eikä se haittaa.
Itselläni on huiput sosiaaliset taidot, mutta epäilen sen olevan taitavaa maskaamista, koska uuvun ihmisistä niin pahasti.
Ei sillä diagnoosilla kuitenkaan eläkettä saa joten ihan sama. Tämän ikäisenä selviää kyllä itsensä kanssa.
Totta. Kyllä minä varmaan olen "burgeri". Kyllä jokaikinen piirre ja oire viittaa siihen.
Mutta olen oppinut maskaamaan ja piilottamaan todellisen minäni jo joskus 5-6-vuotiaana ja taidot ovat sen kuin parantuneet iän myötä.
Koska elämässä menee ihan ok, en koe tarvetta hakea diagnoosia. Mitä minä sillä tekisin? Olen jopa pystynyt hankkimaan perheen, lapsia, työpaikan, ainoa syy miksi hakeutuisin diagnosoitavaksi olisi jos lapsille periytyy se, ja halutaan vahvistusta sukuhistoriasta.
Vierailija kirjoitti:
Ei monella lievemmillä ole diagnoosia mutta osa meistä kyllä tunnistaa itsensä. Itsehän olen joko ei-ylivilkas adhd tai hyvin lievästi autisti. Luultavimmin molemmat.
1% osuus on lähinnä naurettava. Totuus on ihan muuta. Eikä se haittaa.
Itselläni on huiput sosiaaliset taidot, mutta epäilen sen olevan taitavaa maskaamista, koska uuvun ihmisistä niin pahasti.
Ei sillä diagnoosilla kuitenkaan eläkettä saa joten ihan sama. Tämän ikäisenä selviää kyllä itsensä kanssa.
Huiput sosiaaliset taidot ei ole maskaamista. Liekö introvertti tai suorittaja, mutta kun autismin ydinongelma on kommunikaation ja vuorovaikutuksen vaikeus niin jos on siinä huippu, niin ehkä ongelma on joku muu.
Kyllä melkein jokaiselle suomalaiselle voisi jo synnytyslaitoksella lätkäistä autismi- ja ADHD-diagnoosit. Säästäisi hoitojärjestelmän resursseja myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän näitä edes diagnosoitu ennen 90-lukua.
niin, 1700-luvulla samoja ihmisiä on vain pidetty jonkun noitakirouksen alla olevina tai luultu että paha henki on ottanut ihmisestä vallan.
kun ei ole ollut ymmärrystä, tietoa ja faktaa vaan on menty uskomusten perusteella.
ei se tarkoita ettei heitä ole ollut olemassa silloin. ympäröivällä yhteiskunnalla ei vain ole ollut mitään käsitystä siitä että he ovat osa ihmisyyttä siinä missä monet muutkin ihmistyypit.
Tiedemiestyyppi. Syventyy kiinnostuksensa kohteeseen niin että muu jää sivuun. Paneutuu asiaan syvällisesti. On järjestelmällinen ja viihtyy omissa oloissaan.
Mm. luostarien perustajia on epäilty autistisiksi, koska luostareissa on ollut tarkat säännöt ja aikataulut.
Vierailija kirjoitti:
Miehet, joilla on autismi haluavat kiduttaa ja pahoinpidellä vauvoja.
Juuri toisinpäin. Aspergerit ja autistimiehet ovat yleensä poikkeuksellisen lapsirakkaita ja pitävät vauvoista/lapsista ihan eri tavalla kuin neurotyypillinen joilla osalla kontakti lapseen on minimaalinen tai olematon, tai he jopa hylkäävät lapsen kun sen kasvatus koetaan liian rankaksi.
Joka on sinänsä sääli, koska harva assimies koskaan perheellistyy monista eri syistä.
Mitä väliä sillä on, onko joku autisti tai ei. Autismista on tullut muotidiagnoosi.
Myös skitsofrenia on aivojen neurologinen poikkeavuus. Skitsofrenia- ja autismipotilaiden magneettikuvissa on samanlaisia poikkeavuuksia.
Autistit pystyvät opiskelemaan ja käymään töissä.
niin, 1700-luvulla samoja ihmisiä on vain pidetty jonkun noitakirouksen alla olevina tai luultu että paha henki on ottanut ihmisestä vallan.
kun ei ole ollut ymmärrystä, tietoa ja faktaa vaan on menty uskomusten perusteella.
ei se tarkoita ettei heitä ole ollut olemassa silloin. ympäröivällä yhteiskunnalla ei vain ole ollut mitään käsitystä siitä että he ovat osa ihmisyyttä siinä missä monet muutkin ihmistyypit.