Lue keskustelun säännöt.
En usko alkuunkaan että vain 1% suomalaisista olisi autismin kirjolla
11.09.2024 |
Vaan se on periytyvä aivorakenne/piirre jota on joissain maissa enemmän kuin toisissa. Jossain Espanjassa se voi olla 1% mutta esim. Japanissa ja Suomessa 30-50%.
Ihan joka puolella arkielämässä työpaikalta asiakaspalveluun, kassoihin, ventovieraisiin, näkee ja kuulee ihmisiä jotka ovat selvästi "jöröjen" sijasta kirjolla. Ja helposti sen tunnistaa kun itsekin on diagnosoidusti.
Moni ei vaan saa diagnoosia tai ajattelee että se "jöröys nyt vaan kulkee meillä suvussa".
Kommentit (131)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
autistia käytetään myös solvaussanana. siksi moni ei haluakaan diagnoosia vaikka jokaikinen teko, sanominen ja ajatus viittaisi siihen että henkilö on ihan tyylipuhdas asperger tai autisti.
samoin moni jolla näitä piirteitä on valtavasti, vähättelee niitä ja sanoo että ei kaikkea tarvitse diagnosoida. mutta siitähän olisi vain henkilölle itselleen hyötyä kun saisi parempaa palvelua esim. lääkärissä.
Ihan itse te sen olette aikaansaaneet. Diagnoosin varjolla saa olla epäkohtelias ja ennen kaikkea ikinä en tarvitse ihmisenä kehittyä kosk OoN AuTIstI. HUOH!
Höpö höpö. Vasta sen diagnoosin - tai siis tiedon omasta autismista - saatua autisti pystyy kunnolla kehittymään ihmisenä. Se kun vaatii itsetuntemusta. Multa on loppunut melkein kaikki mahdollisesti ongelmallinen käytös muita ihmisiä kohtaan sen jälkeen kun sain diagnoosin ja aloin ymmärtää itseäni ja omaa käytöstäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomalainen tapakulttuuri on "autistinen", kanssa ihmisiä huomioimaton ja sen olemme sisäistäneet. Välimeren maissa jokaikinen huomioi kanssa ihmisen, jos tämä joutuu vaikka hieman väistämään ahtaassa kohdassa kadulla kävellessä. Skuutilla ohikiitävä teini huikkaa "gracias" kun joutui hieman sivulle siirtymään, että mahtui menemään turvallisesti ja hidastamatta ohi.
Ei ihme, että saattavat pitää meitä "kuka ensin ehtii laput silmillä tunkemaan" -ihmisiä vähän mölöinä.
Vierailija kirjoitti:
"HFA (korkeasti funktioiva autisti) opettelee käytännössä ensimmäisenä elämäntaitonaan maskaamisen jolla tätä ei erota neurotyypillisestä käytännössä mitenkään."
Mitä hiton väliä sillä on, onko maskaaminen opettelemalla opittu taito vai onko se synnynnäinen lahjakkuus siten kuin "neurotyypillisillä"?
Kun elämässä tulee stressiä, niin ei pysy enää pakka kasassa. Esimerkiksi pystyy kouluttautumaan, muttei pysty sen vaatimaan verkostoitumiseen ja työelämään. Tai ei ole minkäänlaista sosiaalista elämää maskaamisen viedessä kaikki voimat arjessa, tai oma perhe kärsii, kun koulussa tai töissä on mennyt kaikki energia. Tulee alisuoriutumista opiskelussa ja töissä, kun maskaamiseen menee enemmän resursseja kuin muun potentiaalin käyttöönottoon. Tulee väärinkäsityksiä sosiaalisissa suhteissa, kun toiset tulkitsee että on ilkeä, välinpitämätön tai vastuuton, vaikka ei joskus vaan pysty tekemään jotain "oikein". Tulee mielenterveysongelmia, tai tulee vääriä diagnooseja mt-ongelmista kun kaikki tulkitaan niiden piikkiin.
Ja alkujaankaan ei ole mitenkään hienoa, että elämä on alusta saakka pelkkää esittämistä, että sopii joukkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
autistia käytetään myös solvaussanana. siksi moni ei haluakaan diagnoosia vaikka jokaikinen teko, sanominen ja ajatus viittaisi siihen että henkilö on ihan tyylipuhdas asperger tai autisti.
samoin moni jolla näitä piirteitä on valtavasti, vähättelee niitä ja sanoo että ei kaikkea tarvitse diagnosoida. mutta siitähän olisi vain henkilölle itselleen hyötyä kun saisi parempaa palvelua esim. lääkärissä.
Ihan itse te sen olette aikaansaaneet. Diagnoosin varjolla saa olla epäkohtelias ja ennen kaikkea ikinä en tarvitse ihmisenä kehittyä kosk OoN AuTIstI. HUOH!
Höpö höpö. Vasta sen diagnoosin - tai siis tiedon omasta autismista - saatua autisti pystyy kunnolla kehittymään ihmisenä. Se kun vaatii itsetuntemusta. Multa on loppunut melkein kaikki mahdollisesti ongelmallinen käytös muita ihmisiä k
Tuon diagnoosin pitäisi jokainen kirjolla oleva saada jo lapsena tai viimeistään teini-ikäisenä niin välttyisi aikuisena tekemästä hallaa itselleen kun ei ymmärrä itseään. Itse sain vasta reilusti yli 30-vuotiaana diagnoosin mutta oli jo ehtinyt saada mt-ongelmia ym. siinä aikuisena kun ei ymmärtänyt itseään ja osannut toimia elämässä. Diagnoosi ei paljoa lohduta kun siinä pitäisi itseä oppia tuntemaan uudestaan ja samalla yrittää korjata itseään varsinkin jos on onnistunut todella pahaan tilaan itsensä saada.
On totta, että Suomessa tuntemattomien välisessä sosiaalisessa vuorovaikutuksessa - tai sen puutteessa - on paljon autistisia piirteitä, mutta esim. työ-, opiskelu- tai kaveriporukassa oikea autisti erottuu kyllä Suomessakin yleensä jollain tavalla porukan neurotyypillisestä enemmistöstä. Autistiset piirteet vaikuttavat kaikkeen sosiaaliseen vuorovaikutukseen, ja ne ovat lisäksi paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Esteetti_Tompsu kirjoitti:
Ehkäpä parasta että pysyt psykiatrian ulkopuolella diagnotisoimasta muita mututuntumalla. Nimittäin skitsofreniaan, krooniseen masennukseen, persoonallisuushäiriöihin ja erilaisiin ahdistuneisuushäiriöihin kuuluu "autistisia" piirteitä muun muassa.
Ei masennus tai ahdistus tee ketään autistiseksi. Sen vaan tunnistaa toisen ihmisen puheesta, mikroilmeistä, kävelytavasta ja kiinnostuksen kohteista.
Ei tunnista. Vain neuropsykiatrian ammattilainen voi sen tunnustaa tiukan seulan jälkeen.
Osasta tunnistaa, osasta ei. Joidenkin kanssa ei tarvitse edes puhua, kun se näkyy niin kauas. Toisten kohdalla ei ikinä tule edes epäilleeksi. Myös kaikkea siltä väliltä.
Eri
Vierailija kirjoitti:
Siis tämä kuuluisa suomalainen luonteenlaatu mikä on sosiaalisesti kömpelö, ei viihdy isoissa joukoissa, haluaa muuttaa keskelle metsää järven rantaan elämään kävyillä, ei kykene katsomaan silmiin kuin vain sisuuntuessa, vitsailee korona-aikana kun turvaväli lyheni kuudesta metristä 2 metriin, viihtyy hiljaisuudessa ja luonnossa, omaa kummallisen tarpeen istua kuumassa kopissa, on alkoholiin menevä ja ei puhu eikä pussaa paitsi kun on ottanut viinaa, ei voi sietää halaamista eikä muutakaan lääppimistä,on patologisesti rehellinen jopa omaksi haitakseen jne, mitä muuta se on kuin autismia! Suomalainen kansallisluonne on kuvaus autisminkirjon ihmisestä!
Hyvä jos täältä löytyy 1% millä EI ole autismia.
Olen 5 -henkisestä perheestä se kaikkein tervein. Herkkyyttä ja tiettyjä hahmotuksen erityispiirteitä löytyy minultakin, mutten ole dyslektikko tai nepsy.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ajatellut ihan samaa. Kun lopulta tutustuin aiheeseen ja nykyisiin näkemyksiin, niin oli ensin järkytys tajuta, että taidan olla autisti, tai oikeastaan autisti ja adhd ja vielä erittäin älykäs, joten kukaan ei ole koskaan huomannut mitään. Sitten aloin tunnistaa piirteitä muissakin. Tämä havahdutti minut siihen, että siksi Suomessa alidiagnosoidaan autismia, kun niin moni on tietämättään itsekin autisti ja sen vuoksi autistien ongelmia pidetään ihan normaaleina. Tosin olen sitä mieltä, ettei sen kuuluisi olla diagnoosi, eikä adhd:nkään, vaan kaikkien kuuluisi mahtua tähän yhteiskuntaan omana itsenään. Yhteiskunta on sairas ja epänormaali, eivät ihmiset jotka eivät sopeudu sairaaseen yhteiskuntaan.
Sellainen hieman robottimainen versio on helppo huomata. Niitä henkilöitä on jäänyt muutama mieleen ja nyt aiheeseen tutustuttuani on selvinnyt että autismin piirteistä oli kyse. Piirteitä huomaa kun vähän aikaa seuraa ihmisiä. Eri henkilöissä on eri asioita jotka huomaa ensimmäisenä. Katsekontaktissa voi olla sellaisia pieniä merkkejä joita ei kaikki huomaa, jotkut ilmeet voi näyttää hieman epäluonnollisilta, stimmailu, ulkoinen massasta poikkeava olemus kuten vaatetus hiukset tai parta, puhetapa. Kun on pidempään tekemisissä niin alkaa näkyä erikoismielenkiinnonkohteita, jäykkiä mielipiteitä ja tapoja tehdä asiat juuri määrätyllä tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noiden piirteiden tunnistaminen on minusta hyvä asia. Lisää ymmärrystä ko henkilöstä ja hänen käytöksestään. Tietämätön voi suhtautua pelkästään negatiivisesti. Itse haluan saada yhteyden ja näyttää ymmärrystä, vaikka monet vahvoja piirteitä omaavat ovat minulle hankalaa seuraa.
Minustakin säteilee joitain aiemman viestin asioita.
Tää oli todella hyvä artikkeli! Suosittelen lukemaan.